"Tulkoon Hänen verensä meidän päällemme"

Pääsiäisajan passionäytelmissä oma roolinsa on Jeesusta vastustaneilla juutalaisjohtajilla. Kuva Puolasta. Kuva: Kapa1966/Shutterstock
Pääsiäisajan passionäytelmissä oma roolinsa on Jeesusta vastustaneilla juutalaisjohtajilla. Kuva Puolasta. Kuva: Kapa1966/Shutterstock

Kristillisiin ja isla­milaisiin tekstei­hin tulisi alkaa li­sätä varoituk­sia kohtiin, jotka ovat antisemitistisiä. Näin esitti Euroopan juutalaiskongressi vii­me syksynä.

 

Esitys oli osa järjestön julkai­semaa 150-sivuista raporttia, jos­sa luetellaan toimintasuosituk­sia juutalaisvastaisuuden kitke­miseksi.

 

”Uusi testamentti, Koraani ja muut kristillisen ja islamilaisen kirjallisuuden käännökset tar­vitsevat reunamerkintöjä ja joh­dantoesityksiä, jotka korostavat juutalaisen perinnön jatkumista kristinuskossa ja islamissa sekä varoittavat lukijoita tekstien si­sältämistä antisemitistisistä kap­paleista”, raportissa todetaan.

 

 

Vastakkainasettelun kieltä

Rajua ja leimaavaa tekstiä Uudes­ta testamentista löytyykin.

 

Esimerkiksi Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen vas­tustajista käytetään lähes yksin­omaan kollektiivista ilmaisua ”juutalaiset”, ja heidän ja Jeesuk­sen välinen vastakkainasettelu on yksi evankeliumin keskeisistä tee­moista.

 

Uuden testamentin kirjeissä Paavali kieltää seurakuntalaisia kuuntelemasta ”juutalaisia taru­ja” (Tit. 1:14) ja toteaa paheellisia ihmisiä löytyvän etenkin ympä­rileikattujen keskuudesta (Tit. 1:10–11).

 

Erityisen kriittinen on ensim­mäisen Tessalonikalaiskirjeen kohta: ”Juutalaiset ovat surman­neet sekä Herran Jeesuksen että profeetat, ja he ovat vainonneet meitäkin. He ovat Jumalan miel­tä vastaan ja kaikkien ihmisten vi­hollisia. –– Näin he täyttävät syn­tiensä mittaa. Mutta nyt Jumalan viha lopulta tavoittaa heidät.” (1. Tess. 2:15–16.)

 

Ilmestyskirjassa Jeesus lausuu ankaria sanoja ”Saatanan synago­gasta” ja niistä, jotka ”sanovat itse­ään juutalaisiksi mutta eivät ole” (2:9; 3:9).

 

Tunnetuin ja jälkivaikutuksil­taan ikävin kohta löytyy kuiten­kin jo Uuden testamentin ensim­mäisestä kirjasta. Kyse on Jeesuk­sen ristiinnaulitsemista vaativan väkijoukon huudosta: ”Tulkoon hänen verensä meidän päällem­me ja meidän lastemme päälle!” (Matt. 27:25).

 

Tämän sitaatin on sanottu ai­heuttaneen juutalaisille enem­män kärsimystä kuin minkään muun yksittäisen Uuden testa­mentin jakeen.

 

 

Syrjintää, nöyryytystä, väkivaltaa

Edellä luetellut raamatunkohdat ovat syövyttäneet lukemattomi­en kristittyjen mieleen käsityksen juutalaisista Jeesuksen murhaa­jina, joiden kokema kärsimys on vain oikeutettua rangaistusta sii­tä, mitä he ovat tehneet.

 

Historian kuluessa tämä näke­mys on heijastunut niin kirkkotaiteeseen, kristillisenemmistöisten maiden lainsäädäntöön kuin mo­nenlaisiin ennakkoluuloihin juu­talaisia kohtaan.

 

Vaikka kirkolliset johtajat vain harvoin ovat kannustaneet seu­raajiaan avoimeen väkivaltaan, saarnatuolien juutalaiskriittinen opetus on edistänyt syrjintää, nöyryyttämistä ja myös väkival­taisuuksia.

 

Jopa uskonpuhdistaja Mart­ti Luther luonnehti vanhoil­la päivillään juutalaisia jumalan­pilkkaajiksi, joiden synagogat on poltettava, kirjat takavarikoitava ja uskonnonharjoitus kiellettä­vä. Myöhemmin Lutherin teosta Juutalaisista ja heidän valheistaan käytettiin vainojen perusteluna natsi-Saksassa.

 

Kun yhdysvaltalainen Robert Bowers viime lokakuussa hyök­käsi synagogaan Pittsburghis­sa ja tappoi 11 ihmistä, hän poh­justi hyökkäystä nettikommentil­la, jossa hän viittasi Johanneksen evankeliumin jakeeseen 8:44. Sii­nä Jeesus sanoo vastustajilleen: ”Te olette isästä Paholaisesta”, minkä Bowers väänsi muotoon: ”Juutalaiset ovat Saatanan lapsia.”

 

 

Epärelevantti kysymys

Nettitietosanakirja Wikipedia määrittelee antisemitismin viha­mieliseksi suhtautumiseksi juu­talaisiin joko heidän uskonsa tai kansallisuutensa vuoksi.

 

Onko Uusi testamentti siis an­tisemitistinen? Itä-Suomen yli­opiston eksegetiikan professo­ri, Uuden testamentin retoriikan asiantuntija Lauri Thurén pi­tää koko kysymystä logiikaltaan mahdottomana.

 

Lähes kaikki Uuden testamen­tin kirjoittajat ja päähenkilöt ovat etnisesti ja uskonnollisesti juuta­laisia. Heidän tarkoituksensa ei ollut tuhota juutalaisuutta vaan uudistaa se Jumalan tarkoitta­maan muotoon. Miten teksti siis edes teoriassa voisi olla juutalais-tai edes juutalaisuusvastainen?

 

– Uusi testamentti on juutalai­nen kirjakokoelma. Se ei suhtau­du juutalaisiin ”mitenkään”, koska kyse on juutalaisuuden sisäises­tä pohdiskelusta, Thurén toteaa.

 

– Kun kristinusko syntyi, suu­rin osa Jeesuksen ensimmäisistä seuraajista oli etnisesti juutalaisia ja nekin, jotka eivät olleet, ”oksas­tettiin samaan viinipuuhun” eli he uskoivat jollakin tavalla pää­sevänsä mukaan juutalaisuuteen. Esimerkiksi Paavali pysyi omasta mielestään juutalaisena fariseuk­sena loppuun asti.

 

– Toki Uudella testamentilla on parin tuhannen vuoden tul­kintahistoria, joka on aika pitkäl­ti antisemitistinen. Silti niissäkin kohdissa, joissa juutalaisia kovas­ti moititaan, on kyse juutalaisuu­den sisäisestä keskustelusta. Mo­net kristityt kävivät synagogissa vielä pitkään Uuden testamentin ajan jälkeenkin.

 

 

Aikansa tyylilaji

Thurén korostaa sitä, että nekin raamatunkohdat, jotka meidän silmissämme näyttävät kaikis­ta kärkevimmiltä, edustavat sen ajan tavanomaista puhetapaa.

 

– Antiikissa ylipäätään oli tapa­na keskustella värikkäämmin sa­nakääntein kuin nykyään. Jälki­polville on säilynyt tekstejä, joissa eri juutalaisryhmät, jotka opetuk­siltaan olivat hyvin lähellä toisi­aan, haukkuvat toisiaan paino­kelvottomilla ilmaisuilla. Hetken päästä oltiin taas kavereita keske­nään. Se oli sen ajan tapa.

 

– Myös Jeesus ja fariseukset olivat ajatuksiltaan lähellä toi­siaan. Ankarilla sanoillaan Jee­sus pyrki kääntämään fariseuk­set omalle kannalleen, ei nujerta­maan heitä.

 

Sama koskee evankeliumien ja Uuden testamentin kirjeiden kir­joittajia.

 

– He pyrkivät osoittamaan maanmiehilleen, että Jeesus oli profeettojen ennustama Messi­as. Vastapuolen edustajista käy­tetään kovaa kieltä, minkä tarkoi­tuksena on avata näiden silmät tajuamaan haluttu asia.

 

– Esimerkiksi Paavalin totea­mus juutalaisista ”kaikkien ihmis­ten vihollisina” on vain räväkkä retorinen heitto.

 

Oikeaa kontekstia juutalaisvas­taisina pidetyille jakeille antavat lukuisat myönteiset lausumat kir­joittajien maanmiehistä.

 

Johannes toteaa evankeliumis­saan pelastuksen tulevan juuta­laisten keskuudesta (4:22) ja ko­rostaa sitä, miten Jeesus itse oli juutalainen (4:9–22). Paavali ker­toi rakkaudestaan heimolaisiaan kohtaan (esim. Room. 9:3) ja ke­hotti olemaan loukkaamatta ”sen enempää juutalaisia kuin kreik­kalaisiakaan” (1. Kor. 10:32). Silti apostolit eivät olleet itsensä kans­sa ristiriidassa vaan oman aikan­sa temperamenttisia kommuni­koijia.

 

Itse asiassa tällainen puhetapa oli ominaista julkiselle keskuste­lulle vielä vuosisatoja myöhem­minkin, tutkija huomauttaa.

 

– Luther kirjoitti paaville välil­lä hyvin nöyriä tekstejä ja välillä julisti tämän antikristukseksi. Sil­loin ei ollut vielä ollut valistuksen aikaa eikä ollut opittu puhumaan sivistyneesti.

 

 

Anteeksipyynnöt perusteltuja

Kaikki edellä sanottu ei tarkoita, etteikö Raamatulla välillisesti voi ajatella olleen vaikutusta jopa ho­lokaustiin. On myös perusteltua, että monet kirkkokunnat ja kris­tilliset organisaatiot ovat julkises­ti irtisanoutuneet niiden piirissä historian aikana esiintyneestä – tai yhä esiintyvästä – juutalais­vihasta.

 

Silti Thurén ei lämpene esityk­selle liittää Uuteen testamenttiin antisemitistisiä varoituksia. Pa­rempi lääke on lisätä hyvää raa­matunopetusta seurakuntiin, nettifoorumeille ja kristilliseen mediaan.

 

– On paljon muitakin asioita, joissa Raamattua on ymmärret­ty väärin. Esimerkkinä käy Roo­malaiskirjeen 13. luvun opetus esivallasta Jumalan asettama­na, mitä Etelä-Afrikan valkoinen hallinto käytti perustelemaan apartheid-politiikkaansa. Silti me emme ala tekemään siihen­kään kohtaan täydennyksiä ja va­roituksia.

 

– Ongelma näissä asioissa ei ole Raamattu itsessään vaan vi­noutunut tulkintaperinne ja huo­no raamatuntuntemus. Tarvitaan hyviä selitysteoksia ja raamattu­luentoja, joissa asioita avataan ja jotka perustuvat faktoihin eivät­kä esimerkiksi antisemitistiseen teologiseen perinteeseen.

 

Toimittajalla on tällaiselle luen-nolle jo yksi aihe-ehdotus: se, että teologisesti tarkasteltuna jo­kaisen kristityn omat synnit ovat vähintään yhtä suuri syy Jeesuk­sen ristinkuolemaan kuin ylipap­pi Kaifaksen kieroilu.

 

Ilman sovituskuoleman mo­tiivia Jeesus olisi voinut väistää häntä odottaneen kärsimystien: enkelilegioonat olisivat tulleet apuun, jos hän olisi niin halunnut (Matt. 26:53).

 

Hänen kuolemansa oli Juma­lan itsensä tahtoma kuolema.

 

 

Heikki Salmela




4/2019

Miten onMaahamuuttajia kohtaava työ seura­kunnissa on painottumassa uskon ja kris­tittynä elämisen tukemiseksi

Helluntaikirkon monikulttuurisuusryh­män jäsen Timo Kekolah...
UutisetUudet kristityt tarvitsevat yhteyttä ja rinnalla kulkijoita.
UutisetSeura kerää jalkapallon pariin runsaasti maahanmuuttajia.
UutisetNousijoiden joukossa ovat väkijätit Intia, Kiina ja Venäjä.
UutisetYhdysvaltalainen evankelis­ta ja elämäntaito-opettaja Joyce Meyer kertoo luopuneensa näke­myksistä, joita hänellä aiemmin oli uskosta ja menestyksestä.

Meyer sanoo nyt...
PääkirjoitusUsein ajattelemme kristittyjen vainojen tapahtuvan meistä kaukana: Lähi-idässä, Afrikassa, Aasiassa – muslimien, hindu­jen tai buddhalaisten keskellä. Kiitollisena toteamme, että mo­net kri...
KolumniEnsimmäisenä meppivuotenani Euroopan parlamentissa pääsin vierailemaan tammikuun lopulla holokaustin muistotapahtumassa kylmässä ja viimaisessa Auschwitzissa. Kokemus riipaisi syvältä. Palel...
MuutJuutalaisjärjestö haluaa antisemitismivaroituksia Uuteen testamenttiin. Suomalaistutkija lisäisi mieluummin raamatunopetusta seurakunnissa ja mediafoorumeilla.
UutisetRyan Adams innostaa uskovia ottamaan omat lahjansa käyttöön ihmisten saavuttamiseksi.
ArtikkelitLähetyskartta ei ole enää sa­manlainen kuin siirtomaa-ajan lo­pulla. Silloin läntisestä maailmas­ta mentiin muualle. Nyt mennään ja tullaan kaikkialta kaikkialle.

Pakol...
PikavisiittiSeija Sarkkisen kutsumus on muuttumassa 35 uskossaolovuoden jälkeen.
MielipideRistin Voitto -leh­dessä kerrottiin äskettäin, kuinka kastettavien mää­rät ovat pudon­neet helluntaiseurakunnissa ja kuinka maahanmuuttajien osuus on ollut tässä ratkaiseva. Valitet­tavasti...
MielipideEduca on johtava opetus- ja kas­vatusalan messutapahtuma, jos­sa on 100 näytteilleasettajaa ja yhdistystä. Messut pidetään 25.– 26. tammikuuta Helsingissä. Aito avioliitto ry. pyrki myös mes...
MuutKälviällä iloitaan monipuolisesta kuorotoiminnasta, joka on periytynyt vuosikymmenten mittaan sukupolvelta toiselle.
UutisetLähetysinto näyttää vähenty­neen helluntailiikkeenkin piiris­sä, mutta kuva ei ole kuitenkaan täysin oikea. Vielä on niitä, jot­ka ovat valmiita lähtemään maan ääriin.

...
UutisetIK-opisto aloittaa avioliittose­minaarit uudestaan parin vuo­den tauon jälkeen. Seminaareja järjestetään nimellä Enemmän kuin ystävät.

– Haluamme puhua kristilli­sen av...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan