Tajuava psykoterapeutti antaa tilaa Pyhän kohtaamiselle

Kun keskusteluavulle on tarvetta, moni kristitty kokee luontevimmaksi kääntyä sielunhoitajan puoleen. Maksullisia palveluita hakiessaan kannattaa selvittää hoitajan ammattitaidon perusta. Terapiakentän termeihin liittyy toisinaan epäselvyyttä; psykoterapeutti on Valviran valvoma ammattinimike, kun taas terapeutti-nimikettä voi käyttää kuka vain. Kuva: Shutterstock
Kun keskusteluavulle on tarvetta, moni kristitty kokee luontevimmaksi kääntyä sielunhoitajan puoleen. Maksullisia palveluita hakiessaan kannattaa selvittää hoitajan ammattitaidon perusta. Terapiakentän termeihin liittyy toisinaan epäselvyyttä; psykoterapeutti on Valviran valvoma ammattinimike, kun taas terapeutti-nimikettä voi käyttää kuka vain. Kuva: Shutterstock
Kun asiakas tulee Peppi Sieversin vastaanotolle ensimmäistä kertaa, hänellä on usein mielessään kysymys: voinko puhua myös hengellisistä aiheista?

Sieversille aihepiiri ei ole ongelmallinen, sillä hän on paitsi psykoterapeutti ja psykiatri myös pappi. Toistuva kysymys sai hänet kuitenkin havahtumaan siihen, että moni potilas oli kokenut tulleensa terveydenhuollon piirissä tältä osin torjutuksi ja jopa nolatuksi. Iso osa itseä oli pitänyt peittää tai jättää käsittelemättä.

Pohdinnoista syntyi kipinä tänä syksynä julkaistuun väitöskirjaan, jonka aiheena on uskonnollisten ja hengellisten kysymysten käsittely suomalaisissa psykoterapioissa. Sievers haastatteli tutkimustaan varten 20 psykoterapeuttia eri puolilta Suomea.

Este tai mahdollistaja

Ajatus psykologian ja uskonnon yhteensovittamattomuudesta juontaa juurensa psykoanalyysin alkuvaiheisiin. Sen kehittäjä Sigmund Freud suhtautui uskontoihin varsin kielteisesti, mutta Sieversin mukaan hän tuskin tarkoitti rajata hengellisiä aiheita terapian ulkopuolelle. Kuuluuhan Freudin menetelmään olennaisesti se, että potilas kertoo vapaasti kaikista ajatuksistaan.

Nykyään psykoterapia on jakautunut moniin koulukuntiin. Tutkimusten mukaan terapian onnistumiseen ei niinkään vaikuta terapiasuuntaus kuin se, millainen suhde auttajan ja autettavan välille syntyy.

Sieversin mukaan sama koskee hengellisten aiheiden käsittelyä: suurin este tai mahdollistaja on psykoterapeutti itse.

Psykoterapeutiksi opiskelleessaan Sievers törmäsi sellaiseen näkemykseen, ettei uskonnollisuuden ja hengellisyyden tarkastelu kuulu alaan lainkaan. Samoihin aikoihin hän löysi itseään puhuttelevan tavan kohdata Jumalaa hiljaisuuden liikkeen ja jumalanpalveluselämän piiristä.

”Oma uskoni sellaiseen Jumalaan, jonka kanssa eletään syvässä, elävässä, persoonallisessa ja molemminpuolisessa vuorovaikutussuhteessa, on varmasti vaikuttanut oleellisella tavalla tutkimusprosessiini”, hän kirjoittaa väitöskirjassaan.

Toive uskovastapsykoterapeutista

Vaikka terapiakentälle on tullut uusia suuntauksia ja menetelmiä, yhteistä on se, että keskitytään potilaan asioihin ja käsitellään hänen aloitteestaan esiin nousevia aiheita. Psykoterapeutti ei ole kuuntelijankaan roolissa passiivinen: hän tekee koko ajan valintoja siitä, mitä hän potilaan puheesta kommentoi ja mistä esittää kysymyksiä.

Sievers löysi tutkimusaineistostaan kolmenlaisia psykoterapeutteja ja nimesi heidät Etäisiksi, Tutkiviksi ja Tajuaviksi. Etäinen ei nosta potilaan puheesta mitään hengellistä ainesta tarkempaan tarkasteluun, tai hän käsittelee sitä muusta kuin hengellisestä näkökulmasta. Tutkiva sen sijaan käsittelee uskonnollisia aiheita siinä missä muitakin.

Sieversille yllätyksenä tuli kolmannen tyypin löytyminen. Tajuavat psykoterapeutit suhtautuvat Tutkivien lailla hengellisiin aiheisiin luontevasti, mutta lisäksi he tunnistavat hetkiä, jolloin potilas menee pyhäksi mielletylle alueelle. Näihin kokemuksiin he eivät halua kajota psykoterapeuttisin menetelmin.

”Kun ihminen on kosketuksissa siihen, minkä hän kokee Pyhäksi, hän eräällä tavalla hiljenee ja pysähtyy. Tajuavan ryhmän psykoterapeuteilla on ymmärrys tästä toisen kokemasta ja hänet pysähdyttävästä Jumalan maailman todellisuudesta”, Sievers arvioi.

Terapiaan hakeutuvaa saattaa kiinnostaa myös psykoterapeutin vakaumus. Joillekin on tärkeää tietää, että auttaja jakaa saman uskon, koska se merkitsee varmuutta hyväksynnästä.

”Meissä ihmisissä on voimakas ymmärretyksi tulemisen tarve, ja sitä polttavampi tämä on, mitä tärkeämpiä alueita lähestymme. Psykoterapeutin työssäni olen havainnut, että joskus psykoterapiassa olevalla henkilöllä voi olla toive tulla jopa sanoitta ymmärretyksi.”

Uskonsa suhteen puolustuskannalla oleva potilas saattaa haluta psykoterapeutin, joka on hänen kanssaan niin samanmielinen, etteivät omat sisäiset ristiriidat nouse esiin. Sieversin mukaan tieto auttajan ja autettavan yhteisestä uskosta voikin olla terapialle haitaksi, jos se johtaa vääränlaiseen yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja vaarantaa asioiden avoimen tarkastelun. Toisaalta potilaan tarkoitus voi olla myös päinvastainen: hän haluaa psykoterapeutikseen asiantuntijan, jonka kanssa hengellisyyteen liittyviä teemoja voi työstää perinpohjaisesti.

Sievers siteeraa sairaalateologi Niilo Syvännettä, jonka mukaan hyvä terapiasuhde usein eheyttää hoidettavan jumalakuvaa riippumatta siitä, onko hoitaja elävässä uskossa vai ei.

Hengellisten aiheiden käsittely ei siis edellytä tiettyä vakaumusta. Auttajan itsetuntemus sen sijaan on tärkeää.

”Mitä vapaammin psykoterapeutti pystyy käsittelemään kaikkea omaa mielensisältöään, sitä syvemmin hän voi myös osallistua potilaansa mielenmaiseman tarkasteluun.”

Kohtaaminen muuttaa myös auttajaa

Esteet eivät aina ole pelkästään psykoterapeuttien päässä. Moni haastatelluista koki hyvin mustavalkoisesti ajattelevien potilaiden hoitamisen vaikeaksi, oli kyse sitten uskonnollisesta tai vaikkapa poliittisesta vakaumuksesta. Terapiassa on tarkoitus tarkastella asioita erilaisista näkökulmista, mikä vaatii avointa ja joustavaa ajattelua.

Toisaalta haastateltavat kertoivat yrityksistään mukautua potilaidensa maailmaan. Eräs esimerkiksi jätti kynnet lakkaamatta lestadiolaisen potilaansa vuoksi. Uskovien asiakkaiden kanssa työskentely oli myös joissain tapauksissa loiventanut psykoterapeuttien asenteita heidän edustamiaan yhteisöjä kohtaan. Haastateltavat kaipasivat kuitenkin koulutusta hengellisten aihepiirien käsittelyyn, sillä moni koki, ettei heidän asiantuntemuksensa riitä siihen.

Viime vuosina erilaisiin maailmankatsomuksiin on alettu suhtautua avoimemmin, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että mietiskelytekniikoista nousevat läsnäoloharjoitukset ovat tulleet osaksi joitakin terapiamuotoja. Sievers kuitenkin kysyy, miksi idästä tuleva perinne hyväksytään, vaikka samaan aikaan kaikkein tutuimpia hengellisiä vaikutteita vierastetaan.

”Kristillisessä perinteessä on myös syviä mietiskelyn ja rukouksen traditioita”, hän muistuttaa.


Säde Loponen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan