Iso Kirja -opiston keittiössä kattilat, lautaset ja muu
tiski löytävät rivakasti paikkansa Kari
Hännisen käsissä. Elektroniikka-asentajalta hoituvat opistolla monenlaiset
työt salaattien valmistamisesta sähkötöihin. Iso Kirja onkin Kari Hänniselle
tuttu jo vuodesta 2007, jolloin hän aloitti Keuruulla seurakuntatyön
BA-tutkintoon tähtäävät opinnot. Vaimo Marja-Leena
Hänninen eli Maane jätti työnsä Oulussa maahanmuuttajien kouluttajana ja
aloitti hänkin opinnot Isossa Kirjassa vuotta puolisoaan myöhemmin.
Saatuaan tutkintonsa valmiiksi pariskunta työskenteli yli
kaksi vuotta helluntailaisittain ajatellen hyvin poikkeuksellisessa paikassa
Lohjalla.
– Maane sai emännän pestin katolisen kirkon Helsingin
hiippakunnan leirikeskuksesta Stella Mariksesta. Minä toimin sielläkin vapaaehtoisena
kiinteistönhuoltajana. Paikka oli pihoja myöten päässyt rapistumaan pahasti,
joten työtä riitti.
Uusi emäntä aloitti työnsä tilaamalla keittiötiloihin
terveystarkastuksen. Siitä alkanut prosessi johti lopulta sädesienen ja muiden
lahottajien tuhoaman rakennuksen purkuun.
Hänniset auttoivat organisaation muissakin ongelmakohdissa
kykyjensä mukaan. Kaikkia asianomaisia ei miellyttänyt se, että helluntailainen
pariskunta touhusi katolilaisessa Stella Mariksessa, mutta suurin osa ymmärsi
muutosten välttämättömyyden ja oli avusta kiitollinen. Kansainväliset vieraat,
veljes- ja sisarkuntien vierailut, leirit sekä retretti- ja pyhiinvaellusryhmät
takasivat täystyöllisyyden Hännisille.
– Tutustuminen katolilaisuuteen vahvisti vakaumustani ja
helluntailaista identiteettiäni. Monista ulkoisista eroavaisuuksista huolimatta
koimme yhteyttä varsinkin jumalanpalveluksissa. Niissä katse kohotettiin
Jumalaan eikä selitetty Sanaa liikaa.
Huostaanotto pelasti
pahemmalta
Kari Hänninen on ponnistanut elämään hyvin rikkinäisestä
taustasta. Isä oli alkoholisti, ja äidistä tuli sittemmin yksinhuoltaja. Äiti
oli vakavasti sairas, minkä vuoksi hän menetti kyvyn toimia lastensa
huoltajana. Lopulta hän ei enää jaksanut elää. Äidin kuolema oli
silminnäkijäksi joutuneelle kolmetoistavuotiaalle pojalle erittäin
traumaattinen kokemus.
– Minut ja neljä sisarustani sijoitettiin SOS-lapsikylään.
Saimme turvallisen sijaisäidin, kannustavan ja rakastavan kodin, perushoidon,
tukea koulunkäyntiin, ystäviä ja pelikavereita, Hänninen muistelee.
Isän roolissa toimi kyläyhteisön mieshenkilökunta, jonka
kanssa pojat pelasivat pallolajeja, tekivät puutöitä ja kävivät katsomassa
jääkiekko-otteluita. Yhteisössä asui kahdeksan perhettä ja yli 60 lasta.
Lapsuutensa traumat ja keskenjääneen surutyön Kari Hänninen
on käynyt läpi muun muassa hyvien terapeuttisten kirjojen kautta. Hän on
katsonut menneisyyttään silmiin. Se vaati paluun lapsuuden maisemiin.
Jäähyväisinä mies vei äidin kuolinpaikalle kukkia ja kirjoittamansa runon.
Prosessi oli äärimmäisen kipeä, mutta varhainen trauma on nyt siedettävän
kertomuksen muodossa. Hänninen on käsitellyt sen ja hyväksynyt sen osaksi
elämäänsä.
– Huostaanotto saattoi pelastaa minut syrjäytymiseltä ja
elämän rikkoutumiselta aikuisiässä.
Eheyttävä isyys
Hänninen muutti seitsemäntoistavuotiaana Vaajakosken
oppilaskotiin. Siellä hän sai rauhassa harjoitella itsenäistä elämää ja pohtia
ammatinvalintaa. Nuori mies valmistui elektroniikka-asentajaksi 1981. Sitten
hän hakeutui SOS-Lapsikylän tarjoamaan liikunnanohjaajakoulutukseen
Savonlinnaan. Puoliso löytyi kurssikavereiden joukosta. Molemmat nuoret olivat
kiinnostuneita hengellisistä asioista.
– Tulimme Marja-Leenan kanssa uskoon kuukausi häiden
jälkeen. Luimme paljon Raamattua ja sitä selittävää kirjallisuutta toisillemme
ääneen. Hyväksyimme Kristuksen sovitustyön omalla kohdallamme Jumalan
armolahjana.
Usko Jeesukseen toi nuorenparin elämään vapauden ja sisäisen
perusrauhan. Kari Hänninen on kokenut Jumalan nostaneen hänet oman rakkautensa
keskiöön, joka on Kristus. Se on hänelle konkreettinen asia. Hän puhuu
mielellään vanhemmuudesta maallisessa ja hengellisessä mielessä. Isyys onkin
eräs Raamatun keskeisistä sisällöistä.
– Jeesuksella oli läheinen suhde Isäänsä, jota hän tuli
maailmaan kirkastamaan. Ihmisen itsetunto voi rakentua terveesti vain armon ja
rakkauden ilmapiirissä, Kari Hänninen toteaa.
Vaikeat kokemukset
veivät opintoihin
Usko Jeesukseen muutti Kari Hännisen käsitystä itsestään.
Sovinto Jumalan kanssa vapautti energiaa turhalta itsensä tarkkailulta. Kaikki
ei muuttunut kerralla, mutta uskoontulo oli muutoksen alku.
– Nuoruudessa itsetuntoni oli äärettömän ohut. Se johti ylikriittisyyteen,
jonka takia koetin jatkuvasti kontrolloida itseäni ja muita. Se oli raskasta
elämää.
Pian uskoontulonsa jälkeen nuoripari muutti SOS-Lapsikylään
Vihantiin, jonne Kari Hännistä oli pyydetty ohjaajiksi. Raahen
helluntaiseurakunnan viikoittaiset rukouspiirit muodostuivat osaksi heidän
säännöllistä yhteydenpitoaan paikkakunnan uskoviin.
Kari Hänninen toimi lapsikylän ohjaajana Vihannissa
yhtäjaksoisesti kaksikymmentä vuotta. Tuona aikana pariskunnalle syntyi kolme
omaa lasta. He toimivat useita vuosia myös sijaisvanhempina omassa kodissaan,
jonka he myivät pois vuonna 2003. Kaupanteon yhteydessä kiinteistön rakenteista
löytyi kosteusvaurioita. Tästä seurasi pitkä ja piinaava
prosessi, jonka
seurauksena Hänniset ajautuivat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.
– Emme ole katkeria tästä kokemuksesta, sillä ilman sitä
emme olisi tulleet lähteneeksi Keuruulle Isoon Kirjaan. Elämme nykyisin
aineellisesti minimalistista elämää. Se on tavattoman vapauttavaa.
Hännisten haasteet eivät olleet vain taloudellisia, sillä
taha-asioiden rinnalla horjui myös Karin terveys. Vuonna 2001 Hänniselle
tehtiin ohutsuolen avanne pitkällisen sairastamisen jälkeen. Leikkaus paransi
sairauden, mutta kuntokartoituksessa hänellä todettiin osittainen
invaliditeetti. Vaikka sairaus vaikeutti elämää, diagnoosi kuitenkin
yksinkertaisti asioita ja avasi myös uusia ovia. Kela päätti Oulun
yliopistollisen sairaalan kuntoutustutkimuspoliklinikan suosituksesta myöntää
kuntoutustuen, jonka avulla mies saattoi myöhemmin aloittaa opinnot Iso Kirja
-opistossa.
Ihmisarvon palautus
Kari Hännisellä on unelmia. Hän on jo vuosia hahmotellut
opetuspakettia, joka valmentaa kristilliseen vanhemmuuteen. Oma kokemus isäksi
tulosta aikoinaan muutti ja avasi silmiä aiheelle. Unelmana on myös kirjoittaa
parissa vuodessa kirja hänelle rakkaasta teemasta, joka on Jeesus Jumalan
kuvana. Hänninen on ymmärtänyt, että Jumala palautti Jeesuksessa ihmisille sen
kunnian, joka syntiinlankeemuksessa menetettiin.
– Saamme absoluuttisen ihmisarvon ja ehjän identiteetin
Jeesuksen kautta. Katseemme kääntyy liiaksi sisäänpäin myös
jumalanpalveluksissamme. Uskon, että kirkkokunnat tarvitsevat tässä muutosta,
joka on jo nähtävissäkin, mies pohtii.
Hänninen lukee nyt aiheesta kertovaa lähdekirjallisuutta ja
kerää aineistoa. Kreikan kielen kieliopin kautta hän on saanut ymmärrystä
Raamatun alkukielen sanojen tulkinnasta. Se on avannut kirjoittajien ajattelua
laajemmin kuin mihin suomi antaa mahdollisuuden.
– Muutamat ovat ehdottaneet, että kirjoittaisin myös
elämäkertakirjan, mutta se ei ole ainakaan juuri nyt ajankohtaista, sanoo
vaiheikkaasta elämästään kiitollinen mies.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...