"Jumala on antanut meille ihan mahtavan lahjan, musiikin, jolla voimme ilmaista tunteita ja ylistää Jumalaa. Itse pidän monenlaisesta musiikista. Pop, rock, blues ja jazz ovat mieleeni, mutta parasta on groove, joka vie mukanaan eikä laahaa, Jonna Syrjälä kertoo.
Alavudelta kotoisin oleva Syrjälä on tehnyt musiikkia erilaisissa ryhmissä.
– Musiikki on minulle henkireikä. Se auttaa käsittelemään onnea ja iloa mutta myös surua ja ahdistusta. Hengellisellä musiikilla on ainutlaatuinen tehtävä. Musiikki vie syvemmälle ja kertoo monesti enemmän kuin puheet. Syrjälä on mukana Almost There -yhtyeessä, jonka kanssa hän on ollut aktioissa Espanjassa, Turkissa ja Virossa ja tavoittanut eriikäisiä turisteja. Hengellinen musiikki puhuttelee aina.
– Bändillämme on myös vanhoja biisejä nuorekkaasti sovitettuina. Ne uppoavat yleisöön jopa niin, että erään Turkin-keikan jälkeen bändi sai ruusut kuulijalta.
– Haluaisin, että seurakuntamusiikki laajentuisi nykyisestä kapea-alaisuudestaan. Nuorilla on koulutuksen tuomaa osaamista ja näkemystä, ja musiikissa pitäisi olla pyhää iloa ja monipuolisuutta.
”Meidän pitää antaa tilaa toisillemme”
Ennen uskoontuloaan karaokeisäntänä ja muusikkona rumpujen takana leipänsä tienannut Joni Siimes tietää, mitä musiikin tekeminen on parhaimmillaan ja pahimmillaan. Kuhmalahdelta maailmalle lähteneelle teologian opiskelijalle tulivat tutuksi erityisesti raskaat musiikkityylit.
Siimeksellä on selkeä näkemys seurakuntamusiikista.
– Lopetetaan muutoksen pelkääminen. Jumalan Henki vaikuttaa myös uudessa ja tuoreessa musiikissa eikä ole kiinni musiikkityylissä tai rytmissä. Eri musiikkityylit vaikuttavat eri ihmisiin, ja joka kulttuuriin ja musiikkityyliin voidaan pukea evankeliumi. Ihminen ei tee musiikista hengellistä, sen tekee Jumalan Henki.
– Vanhojen hengellisten laulujen tapaa kertoa Jumalan suurista teoista ei saisi kadottaa. Uudessa ylistysmusiikissa lyyrinen anti jää joskus köyhäksi. Onnistuisiko parhaiden puolien yhdistäminen?
Siimeksen mukaan ääripäiden ystävien tulisi osoittaa pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä.
– Istuin kerran eräässä tilaisuudessa, kuuntelin ylistystä ja kiinnitin huomioni jokaiseen epäkohtaan. Istuin kädet puuskassa, kunnes äkkiä ymmärsin, ettei ole ihme, etten voi yhtyä ylistykseen keskittyessäni epäolennaisuuksiin. Oivalsin, että meidän pitää keskittyä Kristukseen ja antaa tilaa toisillemme – myös virheille. Hyvin toteutettu ja johdettu ylistys antaa mahdollisuuden kohdata Jumala.
”Seurakuntiin paljon erilaista musiikkia”
Kauhajoelta kotoisin oleva Dóra Lukács opiskelee Tampereen ammattikorkeakoulussa muusikon tutkintoa. Kauhajoella alkanut aktiivinen musiikkipalvelu seurakunnassa on jatkunut Tampereellakin. Dóralla on seurakuntamusiikista selvät näkemykset ja toiveet.
– Haluaisin seurakuntaan konsertteja. Olisi hienoa kuunnella hyvää hengellistä musiikkia ja nauttia hyvistä sanoista, hienoista melodioista ja taitavasta soitosta sekä sovituksista.
– Olen miettinyt, miksi varsinkin ylistysbändit usein soittavat samoja kappaleita samantyyppisillä sovituksilla. Pitäisi tunnustella ilmapiiriä eikä vaan automaattisesti vatvoa samaa säettä. Palvontamusiikki toimii parhaiten intiimeissä tilanteissa esimerkiksi soluissa. Olen johtanut ylistystä itsekin ja tiedän, miten vaikeaa joskus on saada seurakuntaa mukaan tunnelmaan.
– Jos saisin määrätä, haluaisin paljon erilaista musiikkia ja bändejä seurakuntaan. Itse haluaisin tehdä akustista musiikkia.
Lukácsin vanhemmat ovat kotoisin Unkarista ja toimivat nykyään Kauhajoella musiikinopettajina. Lukács kertoo, että unkarilaisissa seurakunnissa on paljon ammattimuusikoita ja musiikkityylit vaihtelevat lattareista jazziin ja rokkiin. Tanssikin on tavallista.
– Unkarissa ylistysmusiikki on myös suosittua, mutta siellä ei vatvota vaan annetaan musiikin viedä. Samaa olisi hienoa nähdä myös Suomessa.
Myös julistavaa musiikkia tarvitaan
Musiikin ammattilainen ja pitkään monipuolista seurakuntamusiikkia tehnyt tamperelainen kapellimestari Juha Törmä on ihmeissään nykyisestä musiikin linjasta – tai oikeastaan linjattomuudesta – seurakunnissa.
– Seurakunnan ydintehtävä on yksiselitteisesti lähetyskäskyssä, joka on annettu koko seurakunnalle ja josta ei ole annettu muusikoille erivapautta, Juha Törmä pohtii.
– Ovatko seurakunnat omaaloitteisesti laittaneet yhden tehokkaimmista työkaluistaan hyllylle?
Osallistava jumalanpalvelus on ajankohtainen tavoite, mutta usein sen vastakohdaksi tai jopa esteeksi koetaan ”esittävä” musiikki.
– Esittävän musiikin nimike on mielestäni harhaanjohtava: esittävää toimintaa on kaikki se, mitä lavalla tapahtuu.
Törmän mielestä esittävän musiikin sijaan voitaisiin puhua julistavasta musiikista, jossa pääpaino on sillä, että laulajilla ja soittajilla on sanoma.
– Jos julistava musiikki rajataan pois, evätään monilta muusikoilta mahdollisuus toteuttaa näkyään ja kutsuaan.
– Julistavassa musiikissa tekstin tekijä on tiivistänyt viestinsä ymmärrettävään ja koskettavaan muotoon: se voi olla evankeliumia uskosta osattomalle tai julistusta ja sielunhoitoa seurakunnalle. Musiikin tuoman tunnelatauksen vuoksi laulujen tekstit jäävät varmemmin mieleen kuin puhe.
– On mielestäni arveluttavaa tehdä ylistysmusiikista, yhteislaulusta tai mistään musiikkityylistä oppia ainoana hengellisen musiikin muotona.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...