Sinisen ristin kansa

Tukholman Finska Filadelfia muutti helmikuun alussa äiti-Filadelfian tiloihin Rörstrandsgatanille. Kuva: Heikki Salmela
Tukholman Finska Filadelfia muutti helmikuun alussa äiti-Filadelfian tiloihin Rörstrandsgatanille. Kuva: Heikki Salmela

Oliko se ki­rahvipuku kiva?” ky­syy nuori nainen pu­helimessa Tukholman päärautatieasemalla. Olipa hän turisti tai ruotsinsuomalainen, hän ei sel­västikään arkaile puhua suomea yleisellä paikalla. Eivätkä arkaile monet muutkaan – suomea kuu­lee Tukholman seudun kaduilla ja liikennevälineissä vähän väliä. Mihinkä lienevät nuokin paikal­lisjunassa juttelevat vanhat mie­het menossa?

 

Suomen kielen muuttunut maine Ruotsissa näkyy myös kie­likurssien suosiossa. Osa niistä toisen polven ruotsinsuomalai­sista, jotka aikoinaan häpesivät vanhempiensa äidinkielen puhu­mista, opiskelevat nyt sitä. ”Ny­kyään suomen kielen osaaminen voi olla Tukholmassa jopa vähän muodikasta tai ainakin kiinnos­tavaa”, Helsingin Sanomat kirjoit­ti hiljattain.

 

Tämä on hyvä lähtökohta mat­kata Ruotsiin etsimään suomen­kielisiä helluntailaisia. Puhutaan­ko finskaa enää seurakunnissa?

 

 

Ihania ongelmia

Södertäljen kansainvälisen seura­kunnan lähetyskirpputorilla en­simmäinen korviin kuuluva kie­li on odotetusti ruotsi. Kirpputo­rin kahvilassa suomella kuitenkin pärjää.

 

– Kaksi tuollaista sämpylää, lä­hetyspastori Mika Halkola sanoo ja osoittaa myytävänä olevia laski­aispullia. Suomesta tullutta vieras­ta hymyilyttää. Ruotsin sana säm­la tarkoitta sekä pullaa että säm­pylää. Ensimmäinen sekakielinen ilmaisu bongattu.

 

Noin 40 kilometrin päässä Tuk­holman eteläpuolella sijaitseva Sö­dertälje on perinteistä suomalais­aluetta. Halkola ja seurakunnan johtava pastori Petri Kosonen ovat hyvällä tuulella. Seurakun­nan ylläpitämä käytetyn tava­ran aarreaitta on jälleen mukavan täynnä väkeä ja hengellinen toi­minta myötätuulessa. Viime vuo­den toukokuussa yhteisöön liitet­tiin 20 uskovan arabin ryhmä, ja ryhmään kuuluvasta Magdy Eb­rahimista tuli Kososen ja Halkolan kollega.

 

Kaikkiaan seurakuntaan liittyi viime vuonna 50 ihmistä. Heistä noin 30 oli muita kuin suomalais­taustaisia. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 215.

 

Samaan syssyyn vaihtui myös seurakunnan nimi. Suomalaisesta helluntaiseurakunnasta tuli kan­sainvälinen seurakunta, Södertäl­je internationella kyrka.

 

– Viime vuosi oli jäsenkehityk­seltään seurakuntamme histori­an paras. On äärettömän ihanaa, kun on yhteisiä jumalanpalveluk­sia ja mennään kokouksen jälkeen yhdessä kahvioon, jonne me tosin emme enää mahdu. On tullut iha­nia ongelmia, Mika Halkola kertoo.

 

Käytännössä kahden kieliryh­män rinnakkaiselo toimii siten, että erillistilaisuuksien lisäksi jär­jestetään säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia. Niissä pääkielenä on ruotsi, jota tulkataan arabiaksi ja tarvittaessa suomeksi. Suomalais­väestöstä 95 prosenttia pysyy täy­sin mukana ruotsin kielellä, vaik­ka se ei tunnekieli olekaan, pasto­rikaksikko arvioi.

 

Petri Kososen mukaan arabi­ankielisessä työssä on sama ilme kuin oli suomalaistyössä 1980-lu­vulla: paljon lapsia, eikä vielä osa­ta ruotsia.

 

– Södertäljessä 51 prosenttia asukkaista on ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia eri mais­ta. Jos haluamme seurakuntana koskettaa kaupunkia ja sen asuk­kaita, on luonnollista, että se nä­kyy seurakunnassamme. Me emme edes käytä sanaa maahan­muuttajatyö; meille nämä ihmiset ovat osa meitä.

 

Kirpputorin johtaja Carita Jo­kimäki pitää arabien mukaantu­loa suurena siunauksena.

 

– Seurakuntamme lähetystyön­tekijä Anja Nousiainen toimi 20 vuotta Jordaniassa arabien kes­kuudessa. Nyt me saimme kerralla siunata seurakuntaamme 20 ara­bia, Jokimäki kertoo ja näkee nu­meroiden yhtäläisyydessä muka­vaa symboliikkaa.

 

 

Kylmiä tosiasioita

Ruotsinsuomalaisista helluntai­yhteisöistä viisi on itsenäisiä seu­rakuntia – Haaparanta, Göteborg, Borås, Södertälje ja Skövde. Kaik­ki muut ryhmät toimivat ruotsin­kielisten seurakuntien yhteydessä.

 

Ryhmien katto-organisaatio­na palvelevan Ruotsinsuomalai­sen Helluntaisäätiön nettisivuil­la paikkakuntia on lueteltu yli 40. Lista on kuitenkin osittain har­haanjohtava: viikoittaista suomenkielistä kokoustoimintaa on enää vain noin 20 kunnassa ja kaupungissa, arvioi Helluntaisää­tiön julkaiseman Uusi Yhteys -leh­den päätoimittaja, pastori Timo Hakkarainen.

Muutos on ollut 2000-luvulla merkittävä.

 

– Täällä on monia alueita, jois­sa jäljellä olevat harvat ensimmäi­sen polven helluntaiuskovat eivät enää jaksa jatkaa työtä. Kylmät realiteetit lyövät vasten kasvo­ja. Tämä on se tie, jota meidän on täällä kuljettava.

 

Vielä tämän vuosikymmenen alussa suomalaisryhmiin arvioitiin kuuluvan lähes 2 000 aktiivijäse­ntä, nyt määrä on 1 200–1 500:n välillä, pastori-päätoimittaja yn­näilee.

 

Vastaavaa laskusuhdannetta on koettu suomenkielisissä adventis­ti- ja vapaakirkollisissa yhteisöis­sä. Esimerkiksi suomalaisia va­paakristillisiä ryhmiä on Ruotsis­sa enää neljä.

 

Hakkarainen rinnastaa seura­kunnat eri maanosien aikoinaan vahvoihin Suomi-seuroihin. Hiipumisen keskeiset syyt ovat sa­mat: muuttoliikkeen heikkene­minen sekä toisen ja kolmannen polven siirtolaisten etsiytyminen kantaväestön aktiviteetteihin.

 

Viimeksi mainittu liikehdintä täytyy pitää mielessä myös silloin, kun arvioidaan ruotsinsuomalais­ten vapaakristittyjen kokonais­määrää. Ruotsinkielisissä seura­kunnissa heitä on satoja.

 

– Heitä on perinteisissä seura­kunnissa, karismaattisissa seu­rakunnissa ja Hillsongissa, ja he tuovat suomalaisuuttaan ylpei­nä esille muissa yhteyksissä. Esi­merkkinä tästä käyvät omat lap­seni: molemmat ovat syntyneet täällä ja puhuvat suomea, mutta toimivat ruotsinkielisissä seura­kunnissa, koska heidän puolison­sa eivät osaa suomea.

 

– Myös Suomen seurakunnissa on runsaasti henkilöitä, jotka ovat täällä tulleet uskoon.

 

Petri Kosonen (vas.) ja Mika Halkola kohtasivat Suomi-vieraita seurakunnan lähetyskirpputorin kahvilassa.
Petri Kosonen (vas.) ja Mika Halkola kohtasivat Suomi-vieraita seurakunnan lähetyskirpputorin kahvilassa.
 

Härmäläiset konservatiivit

Harmaa kevättalvinen sunnuntai alkaa hämärtää. Tukholman Fi­ladelfia-seurakunnan alakerras­sa raikuu tuttu laulu: ”Pyhä, pyhä, pyhä! Kiitoslaulu suuri…”. Seu­rakunnan suomenkielinen ryh­mä, noin 450 jäsenen Finska Fi­ladelfia, muutti helmikuun alus­sa vuokratiloista äitiseurakunnan kirkkorakennukseen Rörstrands­gatanille. Syynä oli vanhojen tilo­jen roima vuokrankorotus.

 

Nyt menossa on jumalanpalve­lus, jonka jälkeen on luvassa ”fiik­ka”, kahvittelu, ruokasalissa.

 

Muuton vuoksi myös Finska Fi­ladelfiassa on ollut huolta. Miten käy suomenkielisen toiminnan osana noin 5 600-jäsenistä mega­seurakuntaa?

 

Huolta ei ole hälventänyt se­kään, että suomalaistyön kakkos­pastoriksi palkattiin viime vuonna suomenruotsalainen Stefan Sig­frids. Ensi kesänä Sigfridsistä tu­lee ryhmän johtava paimen Timo Hakkaraisen tilalle.

 

– Muutos on ollut haastava meille jokaiselle. On ihana, kun seurakunnassa voi puhua suomea. Toisaalta totuus on sekin, että me emme pitkällä tähtäimel­lä voi säilyttää perisuomalaista identiteettiä, vaan meidän on so­peuduttava tietyssä määrin, jotta voimme saavuttaa muita, seura­kuntalaiset Eija ja Lasse Korho­nen pohtivat.

 

Suomalaisryhmän vanhimmis­toon kuuluva Mika Lallukka tar­kastelee asiaa suomenkielisen toi­minnan laajemman tarpeen kaut­ta. Tukholman alueella asuu noin 100 000 ihmistä, joilla suomi on vähintään kakkoskieli. Silti kau­pungissa järjestetään sunnuntai­sin tiettävästi vain kolme suomen­kielistä jumalanpalvelusta, vaikka kaikki kirkkokunnat laskettaisiin mukaan.

 

– Suomesta muuttaa tänne koko ajan porukkaa työn peräs­sä, ja täällä tarvitaan aina evanke­liumin julistamista suomeksi, Lal­lukka linjaa.

 

Puoliso Laila Lallukka toivoo muuton madaltavan kynnystä ot­taa ruotsinkielisiä ystäviä mukaan seurakuntaan.

 

– Esimerkiksi meidän tyttärem­me kaikki kaverit ovat ruotsinkie­lisiä. Puhtaasti suomenkielisellä seurakunnalla ei ole tulevaisuut­ta, kun sinne ei voi tuoda kave­reita. Pitää löytää keskitie. Seu­rakuntamme identiteetti on vah­vasti suomalainen, mutta voi olla, että tämä muutto on meille erit­täin hyväksi, ettemme jää vanhoi­hin uriin.

 

Yksi vastarintaa nostattanut tekijä on ollut Filadelfian rukous­huoneen sukupuolineutraali ves­sa. Etenkin suomalaisryhmään kuuluville romaneille ajatus mu­kavuushuoneesta, jossa miehet ja naiset kyykkivät viereisissä loo­seissa, on ollut vaikeasti sulatel­tava. Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ostoskeskuksissa tällaisia käymälöitä on ollut jo vuosia.

 

Suomalaisten protestoitua asi­asta kirkkorakennuksen alaker­taan järjestettiin pelkästään nai­sille tarkoitetut WC-tilat.

 

Vessakeskustelu on esimerkki siitä, miten Ruotsissa suomalai­suus näkyy opillisena ja käytän­nöllisenä konservatiivisuutena. Olipa kyse jumalanpalveluskult­tuurista, naisjohtajuudesta, seu­rakuntajäsenyyden kriteereistä tai eri kirkkokuntiin kuuluvien paikallisseurakuntien yhdistymises­tä, suomalaisilla on taipumus pi­tää kiinni totutuista linjauksista.

 

Seurakunnan maahanmuutta­jatyössä suomalaiset ovat jo pit­kään olleet koko Filadelfia-yhtei­sön profiilipelaajia. Oma siirtolais­tausta helpottaa kohtaamista.

 

– Työelämässäkin ulkomaalai­set pärjäävät keskenään parem­min. Monessa vuorovaikutus­tilanteessa tuntuu, että toiselle maahanmuuttajalle on helpompi, kun ilmenee, etten olekaan ruot­salainen, Mika Lallukka toteaa.

 

 

Hyvä yhteistyö vaatii ystävyyttä ja aikaa

Vaikka useimmilla suomalaisilla helluntairyhmillä ei ole enää voi­mavaroja pitää kokouksia tai teh­dä ulospäinsuuntautuvaa evanke­lioimistyötä, toiset auttavat niitä – esimerkiksi hengellisten radio-ohjelmien muodossa.

 

Göteborgin itäpuolella sijaitse­van Boråsin suomenkielinen hel­luntaiseurakunta tuottaa ohjelma­sisältöä paikallisen lähiradioyhdis­tyksen kanavalle yhdessä viiden muun suomalaistoimijan kanssa.

 

Kristillisiä ohjelmia tekevät myös ruotsinsuomalainen Sley, paikallinen Israelin ystävät -yhdistys sekä Ruotsin kirkon suo­menkielinen työ. Maallisia toimi­joita ovat Suomi-seura ja SisuSam­po-yhdistys.

 

Boråsissa tuotettujen hengel­listen sisältöjen lisäksi kanaval­la kuuluu Radio Deistä tuttu Raa­mattu kannesta kanteen -ohjelma. Viikoittain suomenkielistä lähe­tystä on yhteensä 31 tuntia.

 

– Kanavan kuuluvuusalue ulot­tuu noin 60 kilometrin päähän, lä­hes Göteborgiin asti. Lisäksi ka­navaa voi kuunnella netin kautta. Taannoisen kuuntelijatutkimuk­sen mukaan jokaisella suomenkie­lisellä lähetyksellä on keskimäärin noin 1 100 kuulijaa, Boråsin suo­menkielisen helluntaiseurakun­nan pastori Timo Pellinen kertoo.

 

– Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kuuluu myös Trollhätta­nissa ja Södertäljessä luterilaisten kustantamana. Göteborgissa suo­malainen helluntaiseurakunta te­kee televisiotyötä. Heidän lähetyk­sensä näkyvät kaapeliverkon kaut­ta myös muualla maassa.

 

Pellinen kehuu hengellisten ja maallisten toimijoiden yhteyttä. Radiotyön lisäksi Boråsissa teh­dään laajapohjaista yhteistyötä esimerkiksi vanhusten virkistys­toiminnan ja yhteisten äitienpäi­vä- ja itsenäisyyspäiväjuhlien jär­jestämisessä.

 

Kristillisten suomalaisyhtei­söjen välinen ekumenia on noin 70 000 asukkaan Boråsissa ken­ties parasta koko maassa. Vahva yhdistäjä on suomalaistahojen yhdessä perustama Israelin ystä­vät -yhdistys.

 

Boråsissa luterilaisen kirkon suomalaistyö, Israelin ystävät ja suomalainen helluntaiseurakun­ta järjestävät kaikki suurimmat tapahtumat yhdessä – Israel-vii­konloput, miestenpäivät, joulu­juhlat. Kerran kuukaudessa on vastuuhenkilöiden kokous, jos­sa suunnitellaan tulevia tapahtu­mia niin, etteivät ne mene pääl­lekkäin. Jos luterilaisten ryhmällä ei ole säestäjää, helluntaipuolelta kysytään apua.

 

– Kun laulaja Joel Hallikai­nen muutama vuosi sitten vie­raili täällä, hän sanoi aistineensa täällä erityisen yhdessä tekemi­sen ilmapiirin. Samaa olivat sano­neet monet muutkin, Timo Pelli­nen kertoo.

 

Suomalaisryhmien yhteistyön merkitys korostuu vielä enem­män paikkakunnilla, joilla väki on todella vähentynyt. Kun oma ryh­mä hiipunut, voidaan siirtyä käy­mään toisen yhteisön tilaisuuk­sissa.

 

– Kun Boråsissa toiminut suo­malainen vapaaseurakunta sulau­tui vastaavaan ruotsalaiseen seu­rakuntaan, osa suomenkielisistä vapaakirkollisista tuli meille.

 

Kielirakkauden lisäksi yhteis­työhakuisuutta ruokkii ympäris­tö. Ruotsissa herätyshenkisten seurakuntien kanssakäyminen on

yleisesti hyvin vahvaa.

 

 

Kovaa maaperää auraamassa

Kanssakäymisestä iloitsee myös Boråsin luterilaisen seurakunnan suomenkielistä työtä luotsaava pastori Sakari Kalliomaa.

 

Noin 70 prosenttia ruotsinsuo­malaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mikä on enemmän kuin ruotsalaisista keskimäärin. Aktii­visia on kuitenkin vähän. Esimer­kiksi Boråsin noin 10 600:sta ni­mellisesti luterilaisesta suomalai­sesta säännöllisesti tilaisuuksissa käy alle 50.

 

Oman väen vähyys saa arvos­tamaan yhteyttä. Työnsä ohella Kalliomaa toimii Suomen Evan­kelis-luterilaisen Kansanlähetyk­sen työntekijänä Ruotsissa, ja va­paakristittyjä tulee vastaan myös niissä tilaisuuksissa.

 

– Viime aikoina on korostunut ilmiö, että tilaisuuksissamme käy eri seurakuntiin kuuluvia usko­via. Kansanlähetyksen seuroissa 30 osallistujasta 20 voi olla hel­luntailaisia. Se on iloinen asia. Sy­dämen uskovien joukko yhdistyy Jeesuksen kautta.

 

Pastoria surettaa Ruotsin lute­rilaisen kirkon vieraantuminen Raamatusta. Samaa sukupuolta olevien parien kirkolliset vihkimi­set, Jumalasta käytettävät suku­puolineutraalit ilmaisut sekä piis­patason kommentit, joissa Jeesus rinnastetaan profeetta Muham­mediin, ovat vain jäävuoren näky­vä huippu siitä maallistumispro­sessista, joka kirkossa ja sen jäse­nistössä on jatkunut jo pitkään.

 

– Se on surullista. Kirkko on pääosin kadottanut sanoman, joka sillä pitäisi olla. Toimituskes­kusteluissa joutuu lähtemään liik­keelle ihan kristinuskon aakkosis­ta. Sama koskee useimpia suoma­laistaustaisia. Maaperä on todella kova, ja Jeesuksesta puhuminen ja Jumalan sanasta kiinni pitämi­nen aiheuttaa ristiriitoja. Onnek­si teräviä iskujoukkojakin on he­reillä.

 

Yksi tapa päästä kontaktiin toi­sen ja kolmannen polven ruotsin­suomalaisten kanssa löytyy kie­lestä. Ruotsissa luterilaiset seu­rakunnat ovat yksi taho, joka on alkanut järjestää suomen kielen ja kulttuurin kursseja.

 

 

Täydellinen yhdistelmä

Kaikki juttua varten haastatel­lut kokevat ruotsalaisen yhteis­kunnan menneen huonompaan suuntaan 2000-luvulla. Maahan­muuton ongelmat ovat kärjisty­neet. Poliiseihin kohdistuneet hyökkäykset kertovat arvomaa­ilman syvärakenteiden murrok­sesta. Suvaitsevaisuus ja suvait­semattomuus kietoutuvat omitui­seksi kudelmaksi, jossa ei välillä tiedä, kumpi on kumpaa.

 

– Olimme poissa yhteensä yh­deksän vuotta Ruotsista. Kerjä­läiset ovat täällä ihan uusi asia. Väkivalta on lisääntynyt, samoin turvattomuus, Petri Kosonen luonnehtii.

 

– Pinnan alla kytee jonkinlai­nen pelko. Ilmassa on epävar­muutta, Eija Korhonen toteaa.

 

Silti harva ruotsinsuomalai­nen haaveilee enää paluusta Suo­meen. Ongelmista huolimatta Ruotsi on suomalaistaustaiselle kristitylle monin tavoin hyvä paik­ka asua. Eikä Suomen vetovoima­kaan ole enää entisellään. Esi-isi­en kotimaa tuntuu vieraalta.

 

Ja ehkä niin on hyvä. Jos joku tässä ympäristössä voi selvi­tä, niin ruotsinsuomalainen herätyskristitty. Ruotsalaisuudesta on tarttunut aimo ripaus ihmis­läheisyyttä, avoimuutta ja positii­visuutta. Samalla on säilynyt pe­riaatteellisuus ja kyky tehdä rat­kaisuja.

 

Täydellinen yhdistelmä.

 

 

Mikä

Ruotsinsuomalaiset

» Ruotsissa asuu yli 700 000 henkilöä, joiden isovan­hemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa. Äidin­kielenään suomea puhuvia on noin 220 000.

» Vahvoja suomalaisalueita ovat muun muassa Tukhol­man ja Göteborgin ympäristöt.

» Aiemmin suomalaisia pi­dettiin hyvinä työntekijöinä, toisaalta väkivaltaisina tap­pelijoina ja juoppoina. Ny­kyään suomalaisten maine Ruotsissa on yleisesti hyvä. Suomalaistaustaisia on näky­villä paikoilla etenkin kulttuu­rielämässä.

» Vuonna 2000 suomesta teh­tiin virallinen vähemmistö­kieli yhdessä meänkielen, saamen, romanin ja jiddishin kanssa. Tietyissä kunnissa kunnalliset palvelut ovat tar­jolla myös suomeksi.

 

 

Heikki Salmela

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Hyvä pomo on usein suomalaistaustainen”

Södertäljessä asuva Carita Jokimäki on yksi niistä toisen polven ruotsinsuomalai­sista, jotka ovat säilyttäneet vahvan suoma­laisidentiteetin. Myös hänen suomen kie­lensä on vahva, kiitos vanhempien tekemi­en valintojen.

 

– Kävin alakoulun suomenkielistä luok­kaa. Kyllähän meitä aina finneiksi nimitel­tiin, mutta ajattelin, että minähän olen finne. Muuten en kohdannut sen enempää kiusaa­mista, Jokimäki muistelee.

 

– Kaupunginosaamme tuli 1980-luvulla iso rysäys syyrialaisia. Äitini sanoi silloin, että he pelastivat suomalaisten maineen. Näihin uusiin tulijoihin verrattuna ruotsalaiset piti­vät meitä samanlaisina itsensä kanssa.

 

Jokimäki ei ole koskaan hävennyt suomea. Hän kuitenkin tietää monia, jotka eivät ole puhuneet suomea julkisilla paikolla tai eivät ole opettaneet sitä lapsilleen.

 

– Suomen opettaminen omille lapsille on vaativaa, koska monen toisen polven maa­hanmuuttajan oma suomi on lapsen tasolla.

Jokimäellä on Rovaniemeltä muuttanut aviomies ja muutoinkin keskivertoa tiiviim­mät kytkökset Suomeen. Myös kotiseurakun­ta on ollut aina suomenkielinen.

 

– Lapsena kävin äidin mukana suomen­kielisessä seurakunnassa, eikä ruotsinkieli­nen toiminta tuntunut omalta myöhemmin­kään. Toisaalta jo nuorena kaipasin seura­kuntaan kansainvälistä identiteettiä ja sitä, että osa toiminnasta olisi ollut ruotsiksi. Sil­loin olisin voinut saada kavereitani parem­min mukaan tilaisuuksiin.

 

– Nyt pidän tärkeimpänä sitä, että seu­rakunnassa palvotaan Jeesusta. Mieheni ei kuitenkaan lähtisi ruotsinkieliseen seurakun­taan; hän etsisi vaikka kivenkolosta suomen­kielisen ryhmän.

 

Jokimäen mukaan Ruotsissa asuminen on vaikuttanut suomalaisiin. Kantaväestön ylenkatseen varjossa on pitänyt tehdä kovas­ti töitä ja olla korostetun reilu, rehti ja avuli­as. Tästä on ollut hyötyä. Harjoitetut hyveet ovat tarttuneet.

 

– Olen huomannut, että jos jollakin työpai­kalla on hyvä pomo, niin hänellä on hyvin to­dennäköisesti suomalaiset juuret.



Muistolle
34/2016Sateet

Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana.
E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.

Mäenp...
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias.
Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.



Veikk...
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen.
Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen.
Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.

...
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanarian­saarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistollePastori-evankelista Veijo Heinonen syntyi 08.01.1952 Ikaalisissa ja nukkui pois vaikean sairauden murtamana 04.10.2019 Huittisissa.

”Annetaan kasvatiksi”
Vastasyntyneen pojan k...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle
Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä, pastori ja kirjailija Kari Honkasen elä­mäntyö on päättynyt, mutta hänen moni­puolinen hengellinen vaikutuksen­sa ihmisten sydämissä jatkuu vie­lä pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleKirjoitin seuraavan takakansi­tekstin isäni Aulis Romppasen (1931–2018) kirjoittamaan oma­elämäkertakirjaan 12 vuotta sitten:

”Seitsemän vuosikymmen­tä. Itse asiassa Au...
MuistollePitkän ja merkittävän elämän­työn Afrikassa tehnyt lähetys­työntekijä Kyösti Roininen kutsuttiin taivaan kotiin 31. maalis­kuuta.

Etiopian Kaffassa lempini­men Abba Diima (isä...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Hei­monen pääsi Jeesuksen luok­se 13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äiti­nä, mummina, isomummina, ys­tävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun 22.2.2018 kello kol­me aamuyöllä. Pitkäaikaisen sai­rauden uuvuttamana hän nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.

Kaarlo Joel Ikonen...
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mu­jusen taival tässä ajassa päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen sairauskohtauksen seu­rauksena. Hän siirtyi ajasta iäi­syyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evanke­lista Martta Rajala muutti ajas­ta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean sairauden uu­vuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntai­herätyksen mu­siikkiväen suu­resti rakasta­ma Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyys­kutsun 8.12.2017 kotonaan Kot­kassa. Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankki­on esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saa­nut rohkean ja voimakkaan luon­teen. Jo nuorena hän lähti kokei­l...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylö­järveläinen evankelista Simo Pa­sanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain va­jaan vuorokauden, kunnes Juma­lan vaunut veivät hänet Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
Muistolle”Herra antoi ja Herra otti, kiitet­ty olkoon Herran nimi.”


Mieheni Simo Pesonen syntyi 29.1.1958 Kuusamossa. Yksitoista vuotta saimme viettää yhdessä, ja sitten elämä yllätti...
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 sa­tavuotiasta Suomeam­me ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipaus­ta, kiitollisuutta ja monta läheis­tä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa joulukuussa 1928 viisilapsiseen perheeseen. Perheen elämä oli niukkaa. Uskovat vanhemmat kasvattivat lapsiaan rukoillen.


Varttues...
MuistolleÄitimme Annikki Sormunen (os. Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän maalaiskunnassa uskovaan kotiin ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon, kävi kasteella ja liittyi Toivakan helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas isäni Arvo Venäläinen sai kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017 Mikkelin keskussairaalassa lyhyen sairausjakson jälkeen. Hän oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928. Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937 ja ylennettiin kirkkauteen 13.8.2017. Talvisodan aikana 12.1.1940 Juntusen perhe koki suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan pommi”, lentop...
MuistolleKelotin Rantamajojen isäntä ja Kotatemppelin sananpalvelija innosti helluntaiuskovat Lapinmatkailuun.
MuistolleYhteiskunnalliset vastuut veivät helluntaivaikuttajan välillä jopa valtionvarainministeri Sauli Niinistön puheille.

Kesän kauneimpaan aikaan sai Kyösti Pahkamäki, Pahkamäen tilan isäntä, kutsun...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla.
Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleKALLE Petteri Puukki syntyi Kalannissa 4.4.1951 Vuokko ja Kaarlo Puukin kuusilapsisen perheen toiseksi vanhimpana.
MuistolleAlajärveltä lähtöisin oleva, elämäntyönsä Varkaudessa tehnyt Vilho Johannes Halla-Aho (s. 7.1.1928) sai kotiinkutsun 22. huhtikuuta 2017.


Opin tuntemaan Vilhon uskollisena H...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan alla kitaraa näppäilee lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen mies. Vaikka hyeenat ulvovat ympärillä ja ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli äkillisesti onnettomuudessa Irakissa 29. toukokuuta 53-vuotiaana.


Simon syntyi Manchest...
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. ke­säkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi kahdeksan.


Lapsuutta varjostivat...
MuistolleRauno Soininen kuoli pitkälli­sen sairauden murtamana 4. päi­vä huhtikuuta. Hän oli 80-vuoti­as, syntynyt Turussa 25. elokuu­ta 1936.


Raunon ollessa kahden vuode...
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos kun saan levähtää”, lauloi äiti herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa Jyväskylän Siion-temppelissä vielä vuodenvaihteessa 30. joulukuuta. Hetki...
MuistolleOlavi Riihimäki sai kotiinkutsun 29.3.2017. Hän syntyi 3.6.1932 Peräseinäjoen Valkiajärvella Riihimäen perheen kuopuksena ja 11. lapsena.


Etelä-Pohjanmaalle juurtunut Olavi...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleMatti Vilhelm Pesonen syntyi 15.12.1946 Kuusamossa seitsemäntenä lapsena 12-lapsiseen vanhoillislestadiolaisperheeseen.

Isojaon aikaan kotitalo rakennettiin keskelle metsää. Jo silloin poikasen...
MuistolleSaatoimme rakkaan työtoverimme, Japanin-lähetin Valma Partasen 28.1.2017 viimeiselle matkalleen omaisten ja läheisten ystävien kanssa Heinolan helluntaiseurakunnan rukoushuoneella. Pablo Varis toimitt...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleJuhani Antero Salminen menehtyi varhain maanantaiaamuna 5. joulukuuta 2016 Honkaharjun palvelutalossa Kokkolassa.

Juhani syntyi 26.10.1933 Uudessakaupungissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Rov...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.

P...
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.

Anneli valmistui apuhoitajaksi 1950-...
MuistolleMonet halusivat osansa formulalääkärin suosiosta.
MuistolleEdesmennyt lauluntekijä halusi välittää musiikillaan evankeliumin kaikille suomalaisille.
MuistollePastori ja ruotsinsuomalaisten sisälähetyssihteeri Heimo Aalto kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Jönköpingissä Ruotsissa 9. lokakuuta.

Isäni Heimo Aallon kohtalona oli Ruotsi, josta tuli hänen...
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleLähetyssaarnaaja Helvi Helena Halme ylennettiin kirkkauteen Kuopiossa 7.9.2016. Hän oli syntynyt Karjalan Impilahdella 26.2.1923.

Halmeiden kodissa palveltiin Herraa. Sananjulistajia majoitetti...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.

Salme ja Antero ehtivät asua Sysmässä, Jokiois...
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...
MuistollePyörätuoli ja hengityskone eivät kyenneet patoamaan Joni Huopanan monipuolista ja rikasta elämää.
MuistolleRakas puolisoni Marjatta Hakala ylennettiin taivaan kotiin jouluaattona 24. joulukuuta 2015. Hän menehtyi tuhoisan munuaissyövän runtelemana.

Marjatan puolesta rukoiltiin paljon, mistä esitän e...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan