Sinisen ristin kansa

Tukholman Finska Filadelfia muutti helmikuun alussa äiti-Filadelfian tiloihin Rörstrandsgatanille. Kuva: Heikki Salmela
Tukholman Finska Filadelfia muutti helmikuun alussa äiti-Filadelfian tiloihin Rörstrandsgatanille. Kuva: Heikki Salmela

Oliko se ki­rahvipuku kiva?” ky­syy nuori nainen pu­helimessa Tukholman päärautatieasemalla. Olipa hän turisti tai ruotsinsuomalainen, hän ei sel­västikään arkaile puhua suomea yleisellä paikalla. Eivätkä arkaile monet muutkaan – suomea kuu­lee Tukholman seudun kaduilla ja liikennevälineissä vähän väliä. Mihinkä lienevät nuokin paikal­lisjunassa juttelevat vanhat mie­het menossa?

 

Suomen kielen muuttunut maine Ruotsissa näkyy myös kie­likurssien suosiossa. Osa niistä toisen polven ruotsinsuomalai­sista, jotka aikoinaan häpesivät vanhempiensa äidinkielen puhu­mista, opiskelevat nyt sitä. ”Ny­kyään suomen kielen osaaminen voi olla Tukholmassa jopa vähän muodikasta tai ainakin kiinnos­tavaa”, Helsingin Sanomat kirjoit­ti hiljattain.

 

Tämä on hyvä lähtökohta mat­kata Ruotsiin etsimään suomen­kielisiä helluntailaisia. Puhutaan­ko finskaa enää seurakunnissa?

 

 

Ihania ongelmia

Södertäljen kansainvälisen seura­kunnan lähetyskirpputorilla en­simmäinen korviin kuuluva kie­li on odotetusti ruotsi. Kirpputo­rin kahvilassa suomella kuitenkin pärjää.

 

– Kaksi tuollaista sämpylää, lä­hetyspastori Mika Halkola sanoo ja osoittaa myytävänä olevia laski­aispullia. Suomesta tullutta vieras­ta hymyilyttää. Ruotsin sana säm­la tarkoitta sekä pullaa että säm­pylää. Ensimmäinen sekakielinen ilmaisu bongattu.

 

Noin 40 kilometrin päässä Tuk­holman eteläpuolella sijaitseva Sö­dertälje on perinteistä suomalais­aluetta. Halkola ja seurakunnan johtava pastori Petri Kosonen ovat hyvällä tuulella. Seurakun­nan ylläpitämä käytetyn tava­ran aarreaitta on jälleen mukavan täynnä väkeä ja hengellinen toi­minta myötätuulessa. Viime vuo­den toukokuussa yhteisöön liitet­tiin 20 uskovan arabin ryhmä, ja ryhmään kuuluvasta Magdy Eb­rahimista tuli Kososen ja Halkolan kollega.

 

Kaikkiaan seurakuntaan liittyi viime vuonna 50 ihmistä. Heistä noin 30 oli muita kuin suomalais­taustaisia. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa 215.

 

Samaan syssyyn vaihtui myös seurakunnan nimi. Suomalaisesta helluntaiseurakunnasta tuli kan­sainvälinen seurakunta, Södertäl­je internationella kyrka.

 

– Viime vuosi oli jäsenkehityk­seltään seurakuntamme histori­an paras. On äärettömän ihanaa, kun on yhteisiä jumalanpalveluk­sia ja mennään kokouksen jälkeen yhdessä kahvioon, jonne me tosin emme enää mahdu. On tullut iha­nia ongelmia, Mika Halkola kertoo.

 

Käytännössä kahden kieliryh­män rinnakkaiselo toimii siten, että erillistilaisuuksien lisäksi jär­jestetään säännöllisesti yhteisiä tilaisuuksia. Niissä pääkielenä on ruotsi, jota tulkataan arabiaksi ja tarvittaessa suomeksi. Suomalais­väestöstä 95 prosenttia pysyy täy­sin mukana ruotsin kielellä, vaik­ka se ei tunnekieli olekaan, pasto­rikaksikko arvioi.

 

Petri Kososen mukaan arabi­ankielisessä työssä on sama ilme kuin oli suomalaistyössä 1980-lu­vulla: paljon lapsia, eikä vielä osa­ta ruotsia.

 

– Södertäljessä 51 prosenttia asukkaista on ensimmäisen tai toisen polven siirtolaisia eri mais­ta. Jos haluamme seurakuntana koskettaa kaupunkia ja sen asuk­kaita, on luonnollista, että se nä­kyy seurakunnassamme. Me emme edes käytä sanaa maahan­muuttajatyö; meille nämä ihmiset ovat osa meitä.

 

Kirpputorin johtaja Carita Jo­kimäki pitää arabien mukaantu­loa suurena siunauksena.

 

– Seurakuntamme lähetystyön­tekijä Anja Nousiainen toimi 20 vuotta Jordaniassa arabien kes­kuudessa. Nyt me saimme kerralla siunata seurakuntaamme 20 ara­bia, Jokimäki kertoo ja näkee nu­meroiden yhtäläisyydessä muka­vaa symboliikkaa.

 

 

Kylmiä tosiasioita

Ruotsinsuomalaisista helluntai­yhteisöistä viisi on itsenäisiä seu­rakuntia – Haaparanta, Göteborg, Borås, Södertälje ja Skövde. Kaik­ki muut ryhmät toimivat ruotsin­kielisten seurakuntien yhteydessä.

 

Ryhmien katto-organisaatio­na palvelevan Ruotsinsuomalai­sen Helluntaisäätiön nettisivuil­la paikkakuntia on lueteltu yli 40. Lista on kuitenkin osittain har­haanjohtava: viikoittaista suomenkielistä kokoustoimintaa on enää vain noin 20 kunnassa ja kaupungissa, arvioi Helluntaisää­tiön julkaiseman Uusi Yhteys -leh­den päätoimittaja, pastori Timo Hakkarainen.

Muutos on ollut 2000-luvulla merkittävä.

 

– Täällä on monia alueita, jois­sa jäljellä olevat harvat ensimmäi­sen polven helluntaiuskovat eivät enää jaksa jatkaa työtä. Kylmät realiteetit lyövät vasten kasvo­ja. Tämä on se tie, jota meidän on täällä kuljettava.

 

Vielä tämän vuosikymmenen alussa suomalaisryhmiin arvioitiin kuuluvan lähes 2 000 aktiivijäse­ntä, nyt määrä on 1 200–1 500:n välillä, pastori-päätoimittaja yn­näilee.

 

Vastaavaa laskusuhdannetta on koettu suomenkielisissä adventis­ti- ja vapaakirkollisissa yhteisöis­sä. Esimerkiksi suomalaisia va­paakristillisiä ryhmiä on Ruotsis­sa enää neljä.

 

Hakkarainen rinnastaa seura­kunnat eri maanosien aikoinaan vahvoihin Suomi-seuroihin. Hiipumisen keskeiset syyt ovat sa­mat: muuttoliikkeen heikkene­minen sekä toisen ja kolmannen polven siirtolaisten etsiytyminen kantaväestön aktiviteetteihin.

 

Viimeksi mainittu liikehdintä täytyy pitää mielessä myös silloin, kun arvioidaan ruotsinsuomalais­ten vapaakristittyjen kokonais­määrää. Ruotsinkielisissä seura­kunnissa heitä on satoja.

 

– Heitä on perinteisissä seura­kunnissa, karismaattisissa seu­rakunnissa ja Hillsongissa, ja he tuovat suomalaisuuttaan ylpei­nä esille muissa yhteyksissä. Esi­merkkinä tästä käyvät omat lap­seni: molemmat ovat syntyneet täällä ja puhuvat suomea, mutta toimivat ruotsinkielisissä seura­kunnissa, koska heidän puolison­sa eivät osaa suomea.

 

– Myös Suomen seurakunnissa on runsaasti henkilöitä, jotka ovat täällä tulleet uskoon.

 

Petri Kosonen (vas.) ja Mika Halkola kohtasivat Suomi-vieraita seurakunnan lähetyskirpputorin kahvilassa.
Petri Kosonen (vas.) ja Mika Halkola kohtasivat Suomi-vieraita seurakunnan lähetyskirpputorin kahvilassa.
 

Härmäläiset konservatiivit

Harmaa kevättalvinen sunnuntai alkaa hämärtää. Tukholman Fi­ladelfia-seurakunnan alakerras­sa raikuu tuttu laulu: ”Pyhä, pyhä, pyhä! Kiitoslaulu suuri…”. Seu­rakunnan suomenkielinen ryh­mä, noin 450 jäsenen Finska Fi­ladelfia, muutti helmikuun alus­sa vuokratiloista äitiseurakunnan kirkkorakennukseen Rörstrands­gatanille. Syynä oli vanhojen tilo­jen roima vuokrankorotus.

 

Nyt menossa on jumalanpalve­lus, jonka jälkeen on luvassa ”fiik­ka”, kahvittelu, ruokasalissa.

 

Muuton vuoksi myös Finska Fi­ladelfiassa on ollut huolta. Miten käy suomenkielisen toiminnan osana noin 5 600-jäsenistä mega­seurakuntaa?

 

Huolta ei ole hälventänyt se­kään, että suomalaistyön kakkos­pastoriksi palkattiin viime vuonna suomenruotsalainen Stefan Sig­frids. Ensi kesänä Sigfridsistä tu­lee ryhmän johtava paimen Timo Hakkaraisen tilalle.

 

– Muutos on ollut haastava meille jokaiselle. On ihana, kun seurakunnassa voi puhua suomea. Toisaalta totuus on sekin, että me emme pitkällä tähtäimel­lä voi säilyttää perisuomalaista identiteettiä, vaan meidän on so­peuduttava tietyssä määrin, jotta voimme saavuttaa muita, seura­kuntalaiset Eija ja Lasse Korho­nen pohtivat.

 

Suomalaisryhmän vanhimmis­toon kuuluva Mika Lallukka tar­kastelee asiaa suomenkielisen toi­minnan laajemman tarpeen kaut­ta. Tukholman alueella asuu noin 100 000 ihmistä, joilla suomi on vähintään kakkoskieli. Silti kau­pungissa järjestetään sunnuntai­sin tiettävästi vain kolme suomen­kielistä jumalanpalvelusta, vaikka kaikki kirkkokunnat laskettaisiin mukaan.

 

– Suomesta muuttaa tänne koko ajan porukkaa työn peräs­sä, ja täällä tarvitaan aina evanke­liumin julistamista suomeksi, Lal­lukka linjaa.

 

Puoliso Laila Lallukka toivoo muuton madaltavan kynnystä ot­taa ruotsinkielisiä ystäviä mukaan seurakuntaan.

 

– Esimerkiksi meidän tyttärem­me kaikki kaverit ovat ruotsinkie­lisiä. Puhtaasti suomenkielisellä seurakunnalla ei ole tulevaisuut­ta, kun sinne ei voi tuoda kave­reita. Pitää löytää keskitie. Seu­rakuntamme identiteetti on vah­vasti suomalainen, mutta voi olla, että tämä muutto on meille erit­täin hyväksi, ettemme jää vanhoi­hin uriin.

 

Yksi vastarintaa nostattanut tekijä on ollut Filadelfian rukous­huoneen sukupuolineutraali ves­sa. Etenkin suomalaisryhmään kuuluville romaneille ajatus mu­kavuushuoneesta, jossa miehet ja naiset kyykkivät viereisissä loo­seissa, on ollut vaikeasti sulatel­tava. Näin siitä huolimatta, että Ruotsin ostoskeskuksissa tällaisia käymälöitä on ollut jo vuosia.

 

Suomalaisten protestoitua asi­asta kirkkorakennuksen alaker­taan järjestettiin pelkästään nai­sille tarkoitetut WC-tilat.

 

Vessakeskustelu on esimerkki siitä, miten Ruotsissa suomalai­suus näkyy opillisena ja käytän­nöllisenä konservatiivisuutena. Olipa kyse jumalanpalveluskult­tuurista, naisjohtajuudesta, seu­rakuntajäsenyyden kriteereistä tai eri kirkkokuntiin kuuluvien paikallisseurakuntien yhdistymises­tä, suomalaisilla on taipumus pi­tää kiinni totutuista linjauksista.

 

Seurakunnan maahanmuutta­jatyössä suomalaiset ovat jo pit­kään olleet koko Filadelfia-yhtei­sön profiilipelaajia. Oma siirtolais­tausta helpottaa kohtaamista.

 

– Työelämässäkin ulkomaalai­set pärjäävät keskenään parem­min. Monessa vuorovaikutus­tilanteessa tuntuu, että toiselle maahanmuuttajalle on helpompi, kun ilmenee, etten olekaan ruot­salainen, Mika Lallukka toteaa.

 

 

Hyvä yhteistyö vaatii ystävyyttä ja aikaa

Vaikka useimmilla suomalaisilla helluntairyhmillä ei ole enää voi­mavaroja pitää kokouksia tai teh­dä ulospäinsuuntautuvaa evanke­lioimistyötä, toiset auttavat niitä – esimerkiksi hengellisten radio-ohjelmien muodossa.

 

Göteborgin itäpuolella sijaitse­van Boråsin suomenkielinen hel­luntaiseurakunta tuottaa ohjelma­sisältöä paikallisen lähiradioyhdis­tyksen kanavalle yhdessä viiden muun suomalaistoimijan kanssa.

 

Kristillisiä ohjelmia tekevät myös ruotsinsuomalainen Sley, paikallinen Israelin ystävät -yhdistys sekä Ruotsin kirkon suo­menkielinen työ. Maallisia toimi­joita ovat Suomi-seura ja SisuSam­po-yhdistys.

 

Boråsissa tuotettujen hengel­listen sisältöjen lisäksi kanaval­la kuuluu Radio Deistä tuttu Raa­mattu kannesta kanteen -ohjelma. Viikoittain suomenkielistä lähe­tystä on yhteensä 31 tuntia.

 

– Kanavan kuuluvuusalue ulot­tuu noin 60 kilometrin päähän, lä­hes Göteborgiin asti. Lisäksi ka­navaa voi kuunnella netin kautta. Taannoisen kuuntelijatutkimuk­sen mukaan jokaisella suomenkie­lisellä lähetyksellä on keskimäärin noin 1 100 kuulijaa, Boråsin suo­menkielisen helluntaiseurakun­nan pastori Timo Pellinen kertoo.

 

– Raamattu kannesta kanteen -ohjelma kuuluu myös Trollhätta­nissa ja Södertäljessä luterilaisten kustantamana. Göteborgissa suo­malainen helluntaiseurakunta te­kee televisiotyötä. Heidän lähetyk­sensä näkyvät kaapeliverkon kaut­ta myös muualla maassa.

 

Pellinen kehuu hengellisten ja maallisten toimijoiden yhteyttä. Radiotyön lisäksi Boråsissa teh­dään laajapohjaista yhteistyötä esimerkiksi vanhusten virkistys­toiminnan ja yhteisten äitienpäi­vä- ja itsenäisyyspäiväjuhlien jär­jestämisessä.

 

Kristillisten suomalaisyhtei­söjen välinen ekumenia on noin 70 000 asukkaan Boråsissa ken­ties parasta koko maassa. Vahva yhdistäjä on suomalaistahojen yhdessä perustama Israelin ystä­vät -yhdistys.

 

Boråsissa luterilaisen kirkon suomalaistyö, Israelin ystävät ja suomalainen helluntaiseurakun­ta järjestävät kaikki suurimmat tapahtumat yhdessä – Israel-vii­konloput, miestenpäivät, joulu­juhlat. Kerran kuukaudessa on vastuuhenkilöiden kokous, jos­sa suunnitellaan tulevia tapahtu­mia niin, etteivät ne mene pääl­lekkäin. Jos luterilaisten ryhmällä ei ole säestäjää, helluntaipuolelta kysytään apua.

 

– Kun laulaja Joel Hallikai­nen muutama vuosi sitten vie­raili täällä, hän sanoi aistineensa täällä erityisen yhdessä tekemi­sen ilmapiirin. Samaa olivat sano­neet monet muutkin, Timo Pelli­nen kertoo.

 

Suomalaisryhmien yhteistyön merkitys korostuu vielä enem­män paikkakunnilla, joilla väki on todella vähentynyt. Kun oma ryh­mä hiipunut, voidaan siirtyä käy­mään toisen yhteisön tilaisuuk­sissa.

 

– Kun Boråsissa toiminut suo­malainen vapaaseurakunta sulau­tui vastaavaan ruotsalaiseen seu­rakuntaan, osa suomenkielisistä vapaakirkollisista tuli meille.

 

Kielirakkauden lisäksi yhteis­työhakuisuutta ruokkii ympäris­tö. Ruotsissa herätyshenkisten seurakuntien kanssakäyminen on

yleisesti hyvin vahvaa.

 

 

Kovaa maaperää auraamassa

Kanssakäymisestä iloitsee myös Boråsin luterilaisen seurakunnan suomenkielistä työtä luotsaava pastori Sakari Kalliomaa.

 

Noin 70 prosenttia ruotsinsuo­malaisista kuuluu luterilaiseen kirkkoon, mikä on enemmän kuin ruotsalaisista keskimäärin. Aktii­visia on kuitenkin vähän. Esimer­kiksi Boråsin noin 10 600:sta ni­mellisesti luterilaisesta suomalai­sesta säännöllisesti tilaisuuksissa käy alle 50.

 

Oman väen vähyys saa arvos­tamaan yhteyttä. Työnsä ohella Kalliomaa toimii Suomen Evan­kelis-luterilaisen Kansanlähetyk­sen työntekijänä Ruotsissa, ja va­paakristittyjä tulee vastaan myös niissä tilaisuuksissa.

 

– Viime aikoina on korostunut ilmiö, että tilaisuuksissamme käy eri seurakuntiin kuuluvia usko­via. Kansanlähetyksen seuroissa 30 osallistujasta 20 voi olla hel­luntailaisia. Se on iloinen asia. Sy­dämen uskovien joukko yhdistyy Jeesuksen kautta.

 

Pastoria surettaa Ruotsin lute­rilaisen kirkon vieraantuminen Raamatusta. Samaa sukupuolta olevien parien kirkolliset vihkimi­set, Jumalasta käytettävät suku­puolineutraalit ilmaisut sekä piis­patason kommentit, joissa Jeesus rinnastetaan profeetta Muham­mediin, ovat vain jäävuoren näky­vä huippu siitä maallistumispro­sessista, joka kirkossa ja sen jäse­nistössä on jatkunut jo pitkään.

 

– Se on surullista. Kirkko on pääosin kadottanut sanoman, joka sillä pitäisi olla. Toimituskes­kusteluissa joutuu lähtemään liik­keelle ihan kristinuskon aakkosis­ta. Sama koskee useimpia suoma­laistaustaisia. Maaperä on todella kova, ja Jeesuksesta puhuminen ja Jumalan sanasta kiinni pitämi­nen aiheuttaa ristiriitoja. Onnek­si teräviä iskujoukkojakin on he­reillä.

 

Yksi tapa päästä kontaktiin toi­sen ja kolmannen polven ruotsin­suomalaisten kanssa löytyy kie­lestä. Ruotsissa luterilaiset seu­rakunnat ovat yksi taho, joka on alkanut järjestää suomen kielen ja kulttuurin kursseja.

 

 

Täydellinen yhdistelmä

Kaikki juttua varten haastatel­lut kokevat ruotsalaisen yhteis­kunnan menneen huonompaan suuntaan 2000-luvulla. Maahan­muuton ongelmat ovat kärjisty­neet. Poliiseihin kohdistuneet hyökkäykset kertovat arvomaa­ilman syvärakenteiden murrok­sesta. Suvaitsevaisuus ja suvait­semattomuus kietoutuvat omitui­seksi kudelmaksi, jossa ei välillä tiedä, kumpi on kumpaa.

 

– Olimme poissa yhteensä yh­deksän vuotta Ruotsista. Kerjä­läiset ovat täällä ihan uusi asia. Väkivalta on lisääntynyt, samoin turvattomuus, Petri Kosonen luonnehtii.

 

– Pinnan alla kytee jonkinlai­nen pelko. Ilmassa on epävar­muutta, Eija Korhonen toteaa.

 

Silti harva ruotsinsuomalai­nen haaveilee enää paluusta Suo­meen. Ongelmista huolimatta Ruotsi on suomalaistaustaiselle kristitylle monin tavoin hyvä paik­ka asua. Eikä Suomen vetovoima­kaan ole enää entisellään. Esi-isi­en kotimaa tuntuu vieraalta.

 

Ja ehkä niin on hyvä. Jos joku tässä ympäristössä voi selvi­tä, niin ruotsinsuomalainen herätyskristitty. Ruotsalaisuudesta on tarttunut aimo ripaus ihmis­läheisyyttä, avoimuutta ja positii­visuutta. Samalla on säilynyt pe­riaatteellisuus ja kyky tehdä rat­kaisuja.

 

Täydellinen yhdistelmä.

 

 

Mikä

Ruotsinsuomalaiset

» Ruotsissa asuu yli 700 000 henkilöä, joiden isovan­hemmista vähintään yksi on syntynyt Suomessa. Äidin­kielenään suomea puhuvia on noin 220 000.

» Vahvoja suomalaisalueita ovat muun muassa Tukhol­man ja Göteborgin ympäristöt.

» Aiemmin suomalaisia pi­dettiin hyvinä työntekijöinä, toisaalta väkivaltaisina tap­pelijoina ja juoppoina. Ny­kyään suomalaisten maine Ruotsissa on yleisesti hyvä. Suomalaistaustaisia on näky­villä paikoilla etenkin kulttuu­rielämässä.

» Vuonna 2000 suomesta teh­tiin virallinen vähemmistö­kieli yhdessä meänkielen, saamen, romanin ja jiddishin kanssa. Tietyissä kunnissa kunnalliset palvelut ovat tar­jolla myös suomeksi.

 

 

Heikki Salmela

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

”Hyvä pomo on usein suomalaistaustainen”

Södertäljessä asuva Carita Jokimäki on yksi niistä toisen polven ruotsinsuomalai­sista, jotka ovat säilyttäneet vahvan suoma­laisidentiteetin. Myös hänen suomen kie­lensä on vahva, kiitos vanhempien tekemi­en valintojen.

 

– Kävin alakoulun suomenkielistä luok­kaa. Kyllähän meitä aina finneiksi nimitel­tiin, mutta ajattelin, että minähän olen finne. Muuten en kohdannut sen enempää kiusaa­mista, Jokimäki muistelee.

 

– Kaupunginosaamme tuli 1980-luvulla iso rysäys syyrialaisia. Äitini sanoi silloin, että he pelastivat suomalaisten maineen. Näihin uusiin tulijoihin verrattuna ruotsalaiset piti­vät meitä samanlaisina itsensä kanssa.

 

Jokimäki ei ole koskaan hävennyt suomea. Hän kuitenkin tietää monia, jotka eivät ole puhuneet suomea julkisilla paikolla tai eivät ole opettaneet sitä lapsilleen.

 

– Suomen opettaminen omille lapsille on vaativaa, koska monen toisen polven maa­hanmuuttajan oma suomi on lapsen tasolla.

Jokimäellä on Rovaniemeltä muuttanut aviomies ja muutoinkin keskivertoa tiiviim­mät kytkökset Suomeen. Myös kotiseurakun­ta on ollut aina suomenkielinen.

 

– Lapsena kävin äidin mukana suomen­kielisessä seurakunnassa, eikä ruotsinkieli­nen toiminta tuntunut omalta myöhemmin­kään. Toisaalta jo nuorena kaipasin seura­kuntaan kansainvälistä identiteettiä ja sitä, että osa toiminnasta olisi ollut ruotsiksi. Sil­loin olisin voinut saada kavereitani parem­min mukaan tilaisuuksiin.

 

– Nyt pidän tärkeimpänä sitä, että seu­rakunnassa palvotaan Jeesusta. Mieheni ei kuitenkaan lähtisi ruotsinkieliseen seurakun­taan; hän etsisi vaikka kivenkolosta suomen­kielisen ryhmän.

 

Jokimäen mukaan Ruotsissa asuminen on vaikuttanut suomalaisiin. Kantaväestön ylenkatseen varjossa on pitänyt tehdä kovas­ti töitä ja olla korostetun reilu, rehti ja avuli­as. Tästä on ollut hyötyä. Harjoitetut hyveet ovat tarttuneet.

 

– Olen huomannut, että jos jollakin työpai­kalla on hyvä pomo, niin hänellä on hyvin to­dennäköisesti suomalaiset juuret.



Arviot
34/2016Sateet

ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.

Craig...
ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan