Usko Katto syntyi Pyhäinpäivänä 2.11.1966 Evijärvellä. Perheessä oli yhteensä kahdeksan veljestä ja kuusi siskoa, joista kaksi sisarusta on jo poissa.
– Isossa perheessä oppi huolehtimaan toisista. Olemme vieläkin erittäin läheisiä toisillemme ja pidämme paljon yhteyttä, Usko kertoo.
Maalaiselämää
Usko varttui pohjalaisen maanviljelijän poikana ja aloitteli opintietä pienessä kyläkoulussa. Isä hankki perheelle elantoa myös kirvesmiehenä ja maatalousmyyjänä. Äiti oli kotiäiti. Maalaistalon elämä oli luonnonläheistä; toisaalta vapaata ja toisaalta töiden tekemistä.
– Opin ajamaan traktoria seitsemänvuotiaana ja paimensin lehmiä kotipelloilla. Joulukuusi haettiin aina omasta metsästä. Se oli hieno jouluperinne.
Helluntaikodin kasvattina Usko kasvoi sisälle uskoon. Pieni seurakunta teki aktiivista ja tasokasta lapsi- ja nuorisotyötä. Leirit ja poikakerhot olivat tärkeä osa Uskon elämää.
Jo nuorena hän tunsi vahvaa kutsua seurata Jeesusta ja palvella häntä. Varsinainen kutsu seurakunnan paimentehtäviin vahvistui Tampereella raamattuopintojen aikana.
Suunta löytyy
Ylioppilaslakki irtosi Evijärven lukiosta ja sairaanhoitajan tutkinto Tampereelta. Muutama vuosi kului leikkaussali- ja ensihoitajan tehtävissä, mistä Usko sanoo olevansa edelleen ylpeä.
Opiskeluaikana Usko oli mukana Tampereen helluntaiseurakunnan teetupa-, nuoriso- ja ulkomaalaistyössä. Tulevaan Tina-vaimoonsa hän törmäsi maahanmuuttajaillassa.
– Seurusteluaikana Tina asui Tukholmassa ja minä opiskelin kieltä Lontoossa. Koko vilkas kirjeenvaihtomme on tallessa, Usko paljastaa.
Nuoripari päätti lähteä yhdessä opiskelemaan Raamattua Belgiaan. Kihlat ostettiin juutalaiskaupasta Antwerpenin kulta- ja timanttikadulta. Häitä vietettiin Suomeen palaamisen jälkeen heinäkuussa 1995.
Samana syksynä Uskoa pyydettiin Tampereen helluntaiseurakuntaan nuorisotyöhön. Toiminnan parissa elettiin tuolloin haastavia aikoja. Usko johti nuorisotyötä ensin oman toimensa ohella ja vuodesta 1997 kokoaikaisesti. Samana vuonna hän valmistui teologian maisteriksi Brysselin Continental Theological Seminarysta. Nuorisopastorina hän aloitti solutoiminnan ja kannusti nuoria johtajuuteen. Kun Usko Katto vuonna 2009 kutsuttiin koko seurakunnan johtajaksi, seurakunnan soluissa oli jo 500 nuorta ja 100 solunjohtajaa.
Perhe ennen seurakuntaa
Perhe on Uskolle niin tärkeä, että hän sanoo sen menevän seurakuntatyön edelle. Lapsista Veera, 19, on työharjoittelussa seurakunnassa ja Veikka, 17, käy lukiota.
– Kun lapset olivat pieniä, pyrin rakentamaan aikatauluni ja kalenterini niin, että olin laittamassa lapset iltaisin nukkumaan ja vapaailtoja oli tarpeeksi. Tästä ainakin minulle on jäänyt hyvä ja tyytyväinen olo.
– Vaimoni Tina on puolestaan antanut suuren panoksen seurakuntatyöhön tukemalla ja auttamalla järjestelyissä. Ilman häntä en olisi siinä, missä nyt olen, Usko kiittää.
Hänen mielestään seurakunnan johtotehtävissä ei voi palvella, jos puoliso ei tue näkyä saumattomasti.
– Olemme jakaneet Tinan kanssa nuorisotyön ja koko seurakunnan näyn yhdessä. Hengellinen sota ja lujana seisominen tapahtuu yhdessä. Arvostan ja kunnioitan vaimoani suuresti. Hänkin on hengellinen paimen ja vaikuttaja muun muassa solun ja soluverkoston johtajana.
Isyys on Jumalasta
– Uskon, että Jumala on kutsunut minua erityisesti olemaan isä. Koen myös paimenen roolini isän roolina. Nuorisotyössä tämä korostui erityisesti. Monet nuoret kasvavat ilman isää, ja seurakunnasta voi löytää turvallisia ja vahvistavia isiä.
Usko Katon mukaan kaikki isyys on Jumalasta. Siinä on erityinen Jumalan periaate ja siunaus (Ef. 3:14–15). Tämä on myös solunäyn perusperiaatteita ja arvoja. Hengellinen isyys ja äitiys ulotetaan siinä laajasti kaikkien ulottuville.
– Tärkeintä on tietysti suhde omiin lapsiini. Täytyy myöntää, että kahden viime vuoden aikana on joskus ollut vaikea sovittaa yhteen omia ja lasten aikatauluja löytääksemme yhteistä aikaa, mutta ainakin yritämme kovasti. Mielestäni meillä on hyvä suhde. Olen sanonut lapsille, että heidän ei tarvitse olla esimerkillisiä pastorin lapsia vaan ihan tavallisia nuoria. Olen heistä valtavan ylpeä ja suuresti kiitollinen Jumalalle.
Tällä hetkellä molemmat lapset ovat mukana seurakunnan työssä. Uskon mielestä isyydessä on hienointa suhde ja se, kuinka paljon voi vaikuttaa hyvällä tavalla – hyväksymällä, rakastamalla ehdoitta, rohkaisemalla ja tukemalla.
Vaikeinta on osata olla nöyrä oman rajallisuuden kanssa, hyväksyä vajavaisuutensa ja luottaa rakkaat Jumalan käsiin. Usko kertoo saaneensa paljon myös omalta isältään, vaikka joskus kaipasikin enemmän hänen aikaansa.
– Hän oli periaatteen mies, hengellisesti jämäkkä ja ennakkoluuloton pohjalainen, joka saavutti uskomattomia asioita elämässään. Suhteemme oli hyvä. Viimeisinä vuosina tosin sairaus esti yhteytemme.
Työssä vai vapaalla?
– Hengellisessä työssä on kokonaistyöaika. Ainoa tapa erottaa työ ja vapaa toisistaan on huolehtia vapaapäivistä ja laittaa ne kalenteriin puolta vuotta aikaisemmin. Tässä pitää olla tosi jämäkkä, Usko painottaa.
– Isomman seurakunnan pastori pystyy olemaan laiminlyömättä perhettään vain laiminlyömällä työtään. Tärkeysjärjestystä joutuu asettamaan joskus näinkin negatiivisen ajattelun kautta, hän muotoilee.
Parisuhdettaan Usko ja Tina hoitavat järjestämällä kahdenkeskistä aikaa. Lasten ollessa jo vanhempia puolisoiden yhteiset matkat ja liikuntaharrastukset sekä seurakuntatyö on helpompi järjestää. Katot ovat olleet myös avioliittoleireillä ja toimineet kouluttajina.
Vapaa-aikana Uskon voi bongata myös kuntosalilta, moottoripyörän selästä tai avantosaunalta pastorikollegan kanssa.
”Nuorten armeija nousee”
Tämän vuoden alusta lähtien Suomen Helluntaikirkkoa johtanut Usko Katto näkee herätysliikkeen tulevaisuuden valoisana.
– Monia hyviä merkkejä on ilmassa. Erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten armeijan näen suurena voimavarana. Heillä on ideoita, hengellistä paloa ja halua mennä eteenpäin. Myös lisääntyvä yhtenäisyys ja yhteen suuntaan kulkeminen on positiivista. Helluntaiseurakunnan ulkopuolellakin näkyy hengellistä viriämistä.
– Meillä on nykyään perheseurakuntia, jotka eivät juokse jokaisen herätyksen tuulen perässä vaan uskovia kasvatetaan vauvasta vaariin vakaasti ja turvallisesti. Samalla Pyhän Hengen työtä arvostetaan ja etsitään. Tämä on hengellisesti erittäin tervettä.
Usko Katon merkkipäivää juhlitaan Tampereen helluntaiseurakunnassa 5.11. klo 12 alkaen vastaanotolla ja kahvilla. Sen jälkeen on juhlakonsertti klo 13.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...