Saga lähti maailmalle etsimään paikkaansa Jumalan suunnitelmassa - "Suomen yliopistot hyviä, mutta halusin opiskella englanniksi"

Saga Lehtimäki sai valkolakin keväällä. Hän haluaa rohkaista jokaista löytämään oman paikkansa. - Jokin elämänmuutos saattaa olla iso askel, mutta jos se tuntuu oikealta, kannattaa lähteä rohkeasti ja rukoillen sitä kohti. Silti on ihan normaalia, että välillä voi pelottaa ja jännittää, hän sanoo. (Saga Lehtimäen arkisto)
Saga Lehtimäki sai valkolakin keväällä. Hän haluaa rohkaista jokaista löytämään oman paikkansa. - Jokin elämänmuutos saattaa olla iso askel, mutta jos se tuntuu oikealta, kannattaa lähteä rohkeasti ja rukoillen sitä kohti. Silti on ihan normaalia, että välillä voi pelottaa ja jännittää, hän sanoo. (Saga Lehtimäen arkisto)

Saga Lehtimäki, 19, vastaa puhelimeen iloisella ja kirkkaalla äänellä Groningenissa, noin kahdensadan tuhannen asukkaan yliopistokaupungissa Alankomaissa. Ja miksipä hänen äänensä ei helisisi, sillä nuori nainen elää parhaillaan vaihetta, jota hän odotti ja valmisteli pitkään. Mutta kelataan tarinaa ensin taaksepäin. 

Kun Lehtimäki oli vain 3-vuotias, hänen perheensä muutti lähetystyöhön Thaimaahan. Siellä hän on asunut suurimman osan elämästään, kunnes perhe palasi toissa vuonna Suomeen. 

– Thaimaasta kaipaan eniten aasialaista kulttuuria, ihmisiä – ja tietysti säätä, Lehtimäki nauraa.

 

 

      "Jumala voi johdattaa käytännön asioiden kautta."

 

– Oli kulttuurishokki palata suomalaiseen kouluun, jossa esimerkiksi käytössäännöt, opettajien puhuttelu ja luokkatilanteet ovat paljon epävirallisempia kuin mihin olin tottunut, hän kuvaa. 

Sopeutumisvaikeuksia pehmensi hieman se, että Lehtimäki suoritti Jyväskylän Lyseon lukion kansainvälisen IB-linjan, jossa opiskeltiin englanniksi, kuten hän oli koko elämänsä ajan tehnyt. Englanninkielinen ylioppilastutkinto antoi myös paremmin mahdollisuuksia kansainvälistymiseen tulevaisuudessa, mikä onkin ollut pitkään Lehtimäen kirkas tavoite. 

Valkolakin hän painoi päähänsä viime keväänä vain kahden vuoden lukio-opintojen jälkeen. Hän myös tiesi jo silloin saaneensa opiskelupaikan ulkomailta – useista yliopistoista. 

 

Hongkong, Skotlanti, Irlanti, Suomi vai Alankomaat? Kaikista näistä paikoista yliopiston ovet olisivat auenneet Lehtimäelle, mutta mikä olisi se oikea, Jumalan tarkoittama reitti kohti tulevaisuutta? 

– Olen kiinnostunut monista asioista, joten hain useille eri koulutusaloille moniin maihin. Toki Suomessa yliopistot ovat korkeatasoisia, mutta halusin opiskella englanniksi ja päästä muualle kokemaan uutta elämänvaihetta. 

Hakuprosessit olivat pitkiä. Esimerkiksi Skotlantiin lääketieteelliseen tiedekuntaan haku tapahtui jo vuosi sitten marraskuussa. Lisäksi jokaisessa maassa oli erilaiset yliopistokohtaiset hakuprosessit pääsykokeineen, hakukirjeineen sekä etä- ja ennakkotehtävineen. 

– Lopulta tuli valinnan vaikeus, mihin lähtisin. Rukoilin monta kuukautta Jumalan johdatusta ja viisautta tehdä oikea valinta, Lehtimäki kuvaa. 

Lähettiperheen lapsena usko ja luottamus Jumalaan on aina ollut hänelle melkein itsestään selvää. Henkilökohtaisen uskonratkaisun Lehtimäki kertoo tehneensä 5-vuotiaana seuratessaan Jippii-konserttia. Kasteella hän kävi 14-vuotiaana Thaimaassa. Myös kristillinen musiikki ja kirjat ovat vahvistaneet uskoa. 

 

Nykyinen Groningenin yliopiston opiskelupaikka varmistui Lehtimäelle viime huhtikuussa. Silloin hän sai oman ranking numberin, eräänlaisen vuoronumeron todistustensa ja pääsykokeiden perusteella. 

– Viimeistään siinä vaiheessa, kun monet käytännön asiat, joista olin stressannut, alkoivat ihmeellisesti loksahtaa kohdilleen kuin itsestään, ajattelin, että tämä on oikea valinta ja kannattaa lähteä ainakin kokeilemaan. 

Esimerkiksi asuntopula on huutava juuri Groningenin alueella. Silti mukava kolmio yhdessä Lehtimäen lukioaikaisen ystävän kanssa järjestyi suorastaan taivaallisen helposti. Kulkeminen kampukselle taittuu tietysti pyörällä, onhan kyseessä tunnettu pyöräilymaa. 

– Jumala voi johdattaa myös käytännön asioiden kautta, Lehtimäki toteaa. 

Tämän lukuvuoden hän opiskelee kansainvälistä kauppaa, sillä hän kokee siitä olevan hyötyä kaikilla aloilla. Ensi vuonna Lehtimäen on tarkoitus siirtyä saman yliopiston sisällä lukemaan pääaineenaan biolääketiedettä. 

– Tulevaisuudessa toivon pääseväni työskentelemään kansainvälisessä ympäristössä. En välttämättä halua jäädä yhteen paikkaan kovin pitkäksi aikaa. Tietysti saatan joskus palata Suomeenkin, mutta nyt kokeilen eri asioita ja toivon, että löydän täysillä oman juttuni. Maailma on avoin. 

 

Kotona Jyväskylän Kuikan kylässä syyskuun alun viisto valo siivilöi hunajankeltaisina aaltoilevia viljapeltoja tienvarressa, kun matkalaukut kammetaan lähtöaamuna autoon äidin ja isän kanssa. Koira pyörii riehakkaana vieressä, kanojen kaakatus halkoo pihaa. 17-vuotias pikkuveli halaa kädet puupökkelöinä, 11-vuotias sisko puolestaan pehmeästi kuin pullataikina. Tähän tapaan se olisi voinut mennä. 

– Suoraan sanottuna en muista lähtöpäivästäni paljoakaan, sillä se oli niin täynnä tekemistä, Lehtimäki tunnustaa. 

Perheeseensä hän sanoo pitävänsä melko usein yhteyttä, kiitos nykyaikaisen tekniikan ja sosiaalisen median. 

– Olen aiemmin asunut niin kauan ulkomailla, että olen tottunut siihen, ettei kavereita välttämättä näe moneen vuoteen. Nyt olen kuitenkin ensi kertaa erossa perheestä. 

Uudessa elämänvaiheessa arki on silti sujunut yllättävän hyvin. Koronatilanteen vuoksi kaikki luennot pidetään vielä etäyhteyden kautta, mutta kampuksella tavataan pienryhmissä kolmesti viikossa. Rajoituksia ollaan kuitenkin purkamassa. 

– Olen myös löytänyt lähistöltä kivan oloisen kansainvälisen seurakunnan, johon aion mennä tutustumaan heti, kun kokoontumiset taas käynnistyvät ja oma elämänrytmini on asettunut uomiinsa, Lehtimäki kaavailee. 

 

Uusi kiinnostava puoli hengästyttävän toimeliaasta nuoresta naisesta paljastuu vielä, kun hän mainitsee olleensa lukioaikanaan väittelyjoukkueen presidentti. Tehtävään kuului muun muassa opettaa väittelytiimeille argumentointitekniikoita, koota puheenaiheita ja arvostella väittelytilaisuuksia. 

Miten Lehtimäki suhtautuu kristittyihin, joilla on taipumus inttämiseen ja sanaharkkaan? 

– Kun itse on kasvanut buddhalaisessa ympäristössä lähes ainoana kristittynä, on ollut pakko oppia puhumaan asioista objektiivisemmin ja ymmärtämään erilaisia näkemyksiä. 

– Asioista voidaan olla eri mieltä mutta puhua silti rakentavasti. Omista arvoistaan ei tarvitse joustaa, mutta pitää pystyä kuuntelemaan ja kunnioittamaan toisia, hän vastaa yksiselitteisesti. 

 

Anniina Jakonen

 



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan