Romanilasten hätä sai toimimaan

Mauri Tiittanen on perinyt kädentaidot äidiltään. - Myös äitini oli nopea neulomaan. Hän oli aikanaan mukana Helsingin saalem-seurakunnan kutomakerhossa. Kuva: Elina Rautio
Mauri Tiittanen on perinyt kädentaidot äidiltään. - Myös äitini oli nopea neulomaan. Hän oli aikanaan mukana Helsingin saalem-seurakunnan kutomakerhossa. Kuva: Elina Rautio
Vuosi sitten marraskuussa Mauri Tiittanen luki Ristin Voitosta, että Romanian lapset elävät hyvin kurjissa oloissa eikä heillä ole edes lämmintä päällepantavaa. Kädentaidoistaan tunnettu mies päätti tarttua sukkapuikkoihin.

Vuoden aikana on valmistunut 116 sukkaparia.

– Kun rupean kutomaan, sukka tulee valmiiksi ennen kuin nousen tuolista ylös, Tiittanen kertoo.

Valmiit villasukat hän toimittaa kotiseurakuntaansa Helsingin Saalemiin, josta ne lähetetään seurakunnan lähettien, Klaus ja Satu Korhosen, matkassa määränpäähänsä Romaniaan. Suurin osa sukista on kouluikäisten kokoa, mutta välillä on syntynyt pienemmänkin lapsen jalkaan sopivia lämmikkeitä.

Mies kertoo tehneensä keskimäärin sukan päivässä, lukuun ottamatta kesää, jolloin hän piti taukoa kutomisesta.

– Neulominen on vähän kuin terapiaa. Laulelen siinä samalla, ja aika menee äärettömän hyvin. Pirukaan ei pääse viettelemään.

Lämmikettä tutuille ja tuntemattomille

Mauri Tiittasen kudontaharrastus alkoi seitsenvuotiaana, jolloin hän teki ensimmäiset lapaset. Siitä lähtien mies on kutonut koko ikänsä.

– Kun lapset olivat pieniä, tein heille villahousuja, takkeja ja sukkia. Sukkahousujakin tuli tehtyä, koska siihen aikaan ei sellaisia saanut kaupasta, 92-vuotias Tiittanen muistelee.

Sittemmin myös lastenlapset – ja lastenlastenlapset – on pidetty villasukissa.

– Aina kun joku on tullut käymään, hän on kysynyt, että löytyisikö minulta sukkia. Olen sitten sanonut, että tuossahan noita on. Ota siitä.

– Meillä on myös seinällä lokerikko, josta jokainen saa sukat jalkaansa, kun tulee kylään.

Lämpöisiä rakkaudenosoituksia onkin syntynyt 85 vuoden aikana valtava määrä. Niitä on riittänyt sekä tutuille että tuntemattomille.

– Kaikki eivät edes tiedä, että postissa tulleet sukat ovat olleet minulta. En ole sellainen, että kertoisin kaikille, mitä teen. Toimin mieluummin salassa.

– Myöskään näistä Romaniaan kutomistani sukista en ole puhunut edes lapsilleni.

Kädentaidot verissä

Sukkapuikkojen lisäksi Tiittasen käteen sopivat niin saha kuin ompelukone.

– Opin käyttämään ompelukonetta jo ihan pikkuisena. Äiti antoi minun ommella ja sanoi siskoilleni, että ”menkää pois koneelta, te rikotte sen, antaa Maurin mennä”.

Samanlainen työnjako jatkui Mauri Tiittasen omassa perheessä. Kun lapset Risto ja Anne   menivät kouluun, isä ompeli tarvittavat vaatteet.

– Siihen aikaan ei myyty lastenvaatteita. Kun tyttö meni kouluun, opettaja kyseli vaimoltani, että miten kummassa te pidätte lapset niin äärettömän siisteinä. Meillä on aina ollut sellainen tyyli, että lasten pitää olla nättejä ja siistejä.

Nuorena miehenä Tiittanen elätti itsensä puusepän töillä, mutta varsinainen ammatti löytyi verhoilun parista. Pitkäaikaisin työnantaja oli Suomi-Filmi Oy, jonka mukana hän sai kiertää elokuvateattereita myös ulkomailla, muun muassa Irakissa ja Venäjällä.

Tiittanen kehitti taustaverhojen rypyttämiseen aivan oman tyylin, jolla työ sujui sutjakkaasti.

– Kun jäin 60-vuotiaana polvieni takia eläkkeelle, esimieheni suuttui mahdottomasti. Hän ei olisi halunnut menettää minua, koska tein niin paljon töitä ja niin nopeasti.

– Eräänkin kerran minulle sanottiin, että saan tehdä verhoja kaksi viikkoa. Minulla meni siihen kolme päivä.

Kaikkeen ei enää pysty

Mauri Tiittasen toimeliaisuus ei lopahtanut eläkkeelle jäämiseen. Omassa talossa on riittänyt monenlaista puuhaa, vaikka kaikkea ei enää pystykään tekemään itse. Erityisesti miestä harmittaa, etteivät työt metsäpalstalla enää onnistu.

– Poika otti moottorisahoista terät pois ja sanoi, etten saa enää koskea niihin, Tiittanen kertoo.

Kotona voi kuitenkin edelleen tehdä pieniä askareita, kuten käydä kaupassa, lämmittää uunia, tiskata ja laittaa ruokaa. Ajokorttikin Tiittasella vielä on.

Kerran viikossa hän suuntaa Kalajärven-kodistaan Helsingin keskustaan Saalem-seurakunnan päiväseuroihin. Hiljaisuuteen tottunut mies pitää seurojen rauhallisesta tunnelmasta ja tutuista lauluista.

– Myös kotona kuuntelen kirkonmenoja radiosta. Englanninkielisiä lauluja ja meteliä en tahdo kuitenkaan jaksaa.

Anna-Liisa-vaimon kuoleman jälkeen aika on käynyt välillä pitkäksi, joten kudontaharrastus on ollut tervetullutta ajanvietettä. Viime kuukausina Mauri Tiittanen on kuitenkin alkanut huomata sormissaan jäykkyyttä, joka hankaloittaa puikkojen käsittelyä.

– Näyttää siltä, että minun täytyy lopettaa neulominen. Tämä on vain niin hurjan kivaa, etten tiedä, mitä rupeaisin tekemään seuraavaksi, hän pohtii.

– Mutta voi olla, että vielä jonkin verran kudonkin. Ainakin teen vielä naapurin nuorelle parille joululahjaksi sukat.


Elina Rautio

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan