Raamatun opiskelu muutti väärän jumalakuvan

Jessika haluaa muistaa oman polkunsa ja omat kipuilunsa, jotta voisi olla aidosti läsnä rohkaisemassa ihmisiä, joita hän kohtaa. Kuva: Sara Saarela
Jessika haluaa muistaa oman polkunsa ja omat kipuilunsa, jotta voisi olla aidosti läsnä rohkaisemassa ihmisiä, joita hän kohtaa. Kuva: Sara Saarela
Jessika Mäensivu, 22, istuu Keuruulla asuntonsa sohvalla. Edessä olohuoneen pöydällä on kasa kirjoja. Osa kirjoista on Iso Kirja -opiston esseitä varten ja osa liittyy päättötyöhön, jossa Jessika tutkii jumalakuvaa kiintymyssuhdeteorian valossa. Hän opiskelee tällä hetkellä Isossa Kirjassa kolmatta vuotta.

– Kun aloitin opiskelut, en ollut niin kiinnostunut teologiasta, eikä minulla ollut aavistustakaan, kuinka paljon aika opistolla muuttaisi elämääni ja ajatteluani.

Kuitenkin nyt, kun nuori nainen katsoo elämäänsä taaksepäin, hän näkee, miten paljon teologian opinnot ovat häntä eheyttäneet ja kasvattaneet ihmisenä.

Putkiremonttipako ja uskoontulorukous

Jessika löysi tien Jumalan luo jo pienenä tyttönä. Hänen äitinsä oli tuohon aikaan seurakunnan pyhäkoulun vetäjä, ja Jessika muistelee, että oli tainnut joko jutella äitinsä kanssa uskonasioista tai kuullut pyhäkoulussa opetusta.

– Menimme mummun luo putkiremonttia pakoon. Olin tuolloin kuusi tai seitsemän, ja joulu oli tulossa. Muistan, kun sanoin äidille, että en halua joululahjaksi mitään muuta kuin tulla uskoon. Me rukoiltiin siinä yhdessä, ja sen jälkeen olen ollut enemmän ja vähemmän uskossa, Jessika kertoo.

Jossakin vaiheessa teini-ikää oli aika, jolloin seurakuntayhteys oli katkolla ja haastavat perhetilanteet mutkistivat elämää. Jessika kuitenkin turvasi Jumalaan, vaikka elämä ei ollutkaan joka päivä sellaista kuin sen olisi hänen mielestään uskovaisena kuulunut olla. Oman seurakunnan solu oli yksi tärkeä tekijä siinä, että nuori tyttö lopulta kiinnittyi seurakuntaan. Solusta löytyi ystäviä ja ymmärrystä.

Jumalako kiinnostunut minusta?

Jessika päätti lähteä Isoon Kirjaan opiskelemaan heti lukion jälkeen vuonna 2012. Vaikka hän ei alun perin ajatellut olevansa kiinnostunut teologiasta, opiskelu vei mennessään. Niin opiskelujen sisältö kuin Raamatun omatoiminen tutkiminenkin ovat vaikuttaneet merkittävästi hänen jumalakuvaansa.

– Isoin juttu on ollut se, että on oppinut tiedostamaan omia vääriä käsityksiä Jumalasta. Lisäksi on alkanut ymmärtää omia sisäisiä toimintamalleja, joiden pohjalta käyttäytyy. Tämä on antanut oven siihen, että voi astua sisälle siihen prosessiin, jossa väärät käsitykset alkavat hiljalleen muuttua.

Jessikalle ei ollut aikaisemmin helppoa ymmärtää, että Jumala olisi hänestä ja hänen asioistaan kiinnostunut. Hän uskoi, että Jumala välitti muista ihmisistä. Jotkut Jumalan  ominaisuudet, kuten vaikkapa luotettavuus, oli helppo ymmärtää, mutta henkilökohtainen luottaminen oli vaikeampaa.

– Oma isäsuhteeni on ollut aikalailla sellainen, että en ole kuullut välillä hänestä kovinkaan paljoa. Siksi olen kokenut Jumalankin etäiseksi.

Jessika summaa, että ihmisellä voi olla tiedon tasolla suhteellisen terve käsitys Jumalasta, mutta aina se ei välttämättä heijastu tunnetasolle asti. Ihminen voi siis ymmärtää, että Jumalan olemukseen kuuluu esimerkiksi se, että hän on luotettava ja rakastava, mutta sama asia ei välttämättä ole totta omassa tunnemaailmassa.

Tällä hetkellä työn alla oleva jumalakuvaa käsittelevä päättötyö ja siihen liittyvän  materiaalin lukeminen vie Jessikan omaa prosessia eteenpäin, mikä on omalla tavallaan sielunhoitoa.

– Yksi suurimmista oivalluksista, joita olen päättötyöni kautta saanut, on ihmisen autonomisuuden ja riippuvuuden välinen suhde. Mitä turvallisemmin olemme riippuvaisia  meille tärkeistä ihmistä, sitä itsenäisempiä voimme olla.

– Tuntuu, että hyvin usein painotetaan ehdotonta riippuvuutta Jumalasta, mikä tietenkin on hyvä asia, mutta omalla kohdallani se johti siihen, että ajattelin, etten saa tarvita muita ihmisiä. Etenkin meidän yksilökeskeisessä kulttuurissamme tulisi painottaa, etteivät nämä kaksi sulje toisiaan pois, vaan päinvastoin.

Kutsumus on muutakin kuin työtehtävä

Opintojen edetessä Jessika alkoi havahtua myös siihen ajatukseen, että hän voisi tehdä työtä seurakunnassa. Samalla kun jumalakuva parani, usko siihen, että seurakuntatyön tekeminen todella voisi olla mahdollista, on alkanut kasvaa.

– En ole varma siitä, että mitä, missä ja koska jotakin teen, mutta tällä palolla on vaikea  kuvitella, että työni olisi jotakin muuta kuin seurakuntatyötä. Haluan ja toivon, että teen tulevaisuudessa sitä.

Jessika on pohtinut viime vuosien aikana kutsumukseen liittyviä asioita. Nykyään näkökulma kutsumukseen on kokonaisvaltaisempi kuin aikaisemmin.

– Näen, että kutsumus on vahvasti sidoksissa ihmisen lahjoihin ja persoonaan. Ihmisen kutsumus on ensisijaisesti olla suhteessa Jumalan kanssa, ja sitä kautta elämä voi löytää sellaisille urille, joissa jonkin tietyn tehtävän toteuttaminen on mahdollista.

Nuori nainen uskoo, että halu toteuttaa Jumalan tahtoa muokkaa ihmisen ajatusmaailmaa. Silloin on avarakatseisempi ja valmiimpi palvelemaan.

– Mitä paremmin opimme tuntemaan Jumalan ja sen, mitä hän meistä sanoo, sitä aidompia voimme olla. Sitä kautta omat lahjatkin tulevat esille, mikä taas ohjaa meitä siihen, mitä yleensä nimitetään kutsumukseksi. Kutsu ei ole tehtävä edellä menemistä, vaan se on elämistä Jumalan kanssa ja elämistä omana itsenään, sellaisena kuin Jumala on yksittäisen ihmisen luonut.

Usko näkyy eri tavoin

Jessika haluaa varustautua tuleviin töihin ja ylipäänsä elämään niin hyvin kuin pystyy. Hän toivoo saavansa opiskella teologian maisteriopinnot ja jotakin muutakin yliopistoainetta, koska hän kokee, että opinnot hyödyttävät häntä suuresti myös ammattia ajatellen.

– Olen saanut opinnoissa eväitä siihen, että voin edes yrittää ymmärtää sitä, miten toinen ihminen katsoo maailmaa. Seurakuntaelämässä törmää tähän jatkuvasti, ja uskon, että mitä laajempi näkökenttä on, sitä paremmin pärjää, koska ihmiset ovat erilaisia.

Jessika on saanut myös itse kokea, kuinka erilaisiin ihmisiin ja ajattelutapoihin tutustuminen ovat avartaneet hänen maailmaansa.

– Ajattelin aikaisemmin, etten sovi uskovaisen muottiin. Olen tosi rationaalinen, mutta olen vihdoin ymmärtänyt, että saan olla sellainen. Usko näkyy eri ihmisten kohdalla eri tavalla. Olen esimerkiksi silti uskossa, vaikken puhu aina semmoisilla tosi ”uskovaisilla” termeillä.


Sara Saarela

Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan