Tornionjokilaaksossa
sijaitseva Pello on kuuluisa Väylästä, joksi alueen ihmiset kutsuvat
Tornionjokea. Pitäjä on osittain harvaan asuttu. Kunnan sijainnista kertoo
osaltaan se, että napapiiri leikkaa kunnan eteläkärjen.
Asukkaita Pellossa on noin 3 500. Vuonna 1963 perustetun helluntaiseurakunnan
pastorina toimii oman toimensa ohella Ilpo Talka.
Naapurimaan Ruotsin läheisyys ei hänen mukaansa näy suuresti
seurakunnan arjessa.
– Hyvin vähän on yhteistyötä ruotsalaisten kanssa, vaikka
seurakunta sijaitsee aivan maiden rajalla. Aiemmin kun ei ollut vielä omaa
rukoushuonetta, kastetilaisuudet pidettiin Ruotsin puolella
baptistiseurakunnassa, Talka kertoo.
Pellon helluntaiseurakuntaan kuuluu yhteensä 63 jäsentä. Pienestä
koosta huolimatta seurakunnasta löytyy voimavaroja toimintaan.
– Seurakunnassamme on erilaisilla armoituksilla varustettuja
ihmisiä. Vanhimmistossakin on henkilöitä, jotka pystyvät antamaan hyvää
raamatunopetusta.
Pastorin puoliso Iiris Talka arvioi, että noin
kolmannes seurakuntalaisista on erittäin aktiivista väkeä ja käytännön voimavara
toiminnassa.
– Seurakunnan jäsenten ikärakenne painottuu keski-ikäisiin
ja sitä vanhempiin, Iris Talka tarkentaa.
– Alle 30-vuotiaita on puolenkymmentä, 30–60-vuotiaita noin
25 henkilöä ja loput – eli puolet seurakuntalaisista – yli 60 vuotiaita.
Säännölliset viikkotilaisuudet
Seurakunnan säännöllinen viikkotoiminta koostuu torstaisin
pidettävästä Sanan ja rukouksen illasta sekä sunnuntai-iltapäivän Hyvän
Sanoman tilaisuudesta. Lapsityötäkin Pellossa tehdään. Lastenkerho koostuu
lähinnä seurakuntalaisten lapsista, vaikka muidenkin perheiden varhaisnuoria
on käynyt mukana.
Tiistaisin seurakunta järjestää ruokajakelun, jossa
vierailee noin 30 vakituista kävijää. Kotikokouksia pidetään silloin tällöin,
ja seurakunnan lauluryhmä vierailee palvelukodeissa.
Yhteistyöstä luterilaisten kanssa Talkat mainitsivat
yhteiset rukoushetket seurakunnan työntekijöiden kanssa.
– Kesäisin seurakunta järjestää Pellon keskustan puistossa
ulkoilmatilaisuuksia. Tänä kesänä muun muassa Gospel Ridersin motoristit
vierailevat paikkakunnalla, ja syyskuussa seurakunnasta lähetetään
radiojumalanpalvelus.
Verkostoituminen tuo tehoa toimintaan
Myös Pohjois-Savossa toimiva Rautavaaran helluntaiseurakunta
on esimerkki pienestä maaseudun seurakunnasta.
Rautavaaralla on noin 1 700 asukasta, ja kunta sijaitsee kolmen
maakunnan, Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun kohtaamispisteessä. Rautavaara
tunnetaan sitä ympäröivästä kauniista erämaaluonnosta. Paikkakunnalla
sijaitsee muun muassa luonto-ja koulutuskeskus Metsäkartano sekä hyvistä
tuotteistaan mainetta saanut Rautavaaran leipomo.
Rautavaaran helluntaiseurakuntaan kuuluu 49 jäsentä, joista
kymmenkunta asuu muilla paikkakunnilla. Ikärakenteen painopiste on yli
60-vuotiaissa. Alle 35-vuotiaita on kahdeksan.
Pastori Ilkka Roininen näkee seurakunnan pienuudessa
myös omat etunsa.
– Pienuus on voimavara: tunnemme hyvin toisemme henkilökohtaisesti.
Pienissä seurakunnissa koetaan usein turhaa alemmuutta yhteisön pienuudesta.
Jos on yhteistä rakkautta ja lämpöä pirtissä, pienuus ei estä vaikuttamista.
On väärin puhua kristillisessä mediassa vain väkimääristä. Pienikin seurakunta
voi olla laajalti vaikuttava, Roininen uskoo.
Rautavaaralla järjestetään isoja tapahtumia seurakunnan
verrattain pienestä jäsenmäärästä huolimatta. Helluntaiseurakunta on myös
verkottunut hyvin ja tekee laaja-alaista yhteistyötä. Tapahtumia järjestetään
yhdessä esimerkiksi evankelis-luterilaisen seurakunnan ja Rautavaaran kunnan
kanssa. Tästä esimerkkinä oli viime syksynä kunnan liikuntahallissa pidetty
Jippii King's Kids -tapahtuma. Se kokosi 300 kävijää, mikä on suuri määrä
paikkakunnan kokoon nähden. Rautavaaran kunta järjesti tapahtumaan taksikyydit.
– Seurakunnalla on iso porstua, jossa häärää myös muita kuin
seurakuntalaisia, Ilkka Roininen kuvaa toimintatapaa.
– Pieni seurakunta voi olla siunaus myös kasvukeskuksille,
kiertäähän maata seurakuntamme toinen työntekijä, maahanmuuttajatyön
evankelista Omar Taleb.
Roininen kertoo, että Rautavaaran helluntaiseurakunta
hyödyntää rohkeasti myös ulkopuolisia resursseja.
– Olemme olleet mukana esimerkiksi neljässä Leader-hankkeessa,
joiden tuella olemme uusineet laitoskeittiömme ja kalustaneet tilojamme.
Yhdessä hankkeessa toteutimme rasisimin vastaisen projektin, ja viimeisimmässä
saimme hankittua ilmoitusnäytön rukoushuoneen seinälle, Roininen luettelee.
– Rahoittajapuolella on jo opittu, että helluntaiseurakunta
on luotettava ja säntillinen toimija. Olemme hankkineet luottamuksen ja
päässeet hankkeisiin mukaan.
Rautavaaran helluntaiseurakunnan vuosibudjetti on noin 70
000 euroa.
– Esimerkiksi testamenttilahjoituksia emme ole viime
aikoina saaneet. Omin varoin pyöritämme koko seurakunnan perustoiminnan,
Roininen kertoo.
”Ollaan päätetty, ettei anneta periksi”
Kaksikielinen Pingstförsamlingen på Kimitoön, Kemiönsaaren
helluntaiseurakunta, kokoontuu omissa tiloissaan Tabor-rukoushuoneessa.
Nykyinen Kemiönsaaren kunta on muodostettu kolmesta aikaisemmasta
kunnasta, Dragsfjärdistä, Kemiöstä ja Västanfjärdistä. Kunnassa on noin 7 000
asukasta. Lähimmät helluntaiseurakunnat ovat Tammisaaressa ja Salossa.
Kemiönsaaren kunta on kaksikielinen, ja suurin osa asukkaista
puhuu ruotsia äidinkielenään. Suomea puhuvia on vähän yli neljännes
asukkaista. Kunta on kuuluisa vanhoista kirkoistaan ja vanhasta
kulttuurimaisemastaan. Moni suuntaa viettämään vapaa-aikaansa Kemiön alueella
sijaitseviin kesäasuntoihin.
Kemiönsaaren helluntaiseurakunta toimii Kemiön kirkonkylässä.
Seurakuntaan kuuluu 12 jäsentä. Jos kokoukseen tulee yksikin suomea puhuva,
puheet tulkataan suomeksi.
Seurakunnan toiminnassa ei ole enää mukana yhtään lasta. Jäsenistä
vain kolme on enää työelämässä, ja vanhin jäsen on yhdeksissäkymmenissä.
Muuttoliike on vienyt asukkaita seurakunnan toiminta-alueelta esimerkiksi Saloon
ja eri puolille eteläistä Suomea, myös Ruotsiin asti.
Kemiönsaaren helluntaiseurakunnalla on sunnuntai-iltapäiväisin
jumalanpalvelus ja tiistaisin päivällä rukouskokous. Seurakunta toimii
yhdistyspohjalla, ja se perustettiin Tabor-nimellä vuonna 1922. Vielä
1990-luvun alussa seurakuntalaisia oli noin 60.
– Telttakokouksia emme enää järjestä, kertoo seurakunnassa
aktiivisesti toimiva, seurakunnan kirjeenvaihtaja ja tulkki Eva-Stina
Hellbom.
– Omin voimin pääasiassa kokoonnumme. Meillä on paljon
todistuskokouksia, joissa puhumaan pääsee kuka vain ehtii ensin
puhujanpönttöön. Todistuskokoukset ovat rakentavia, ihania! Meillä on avoin
ilmapiiri.
Hellbomin mukaan seurakunnan tilaisuuksissa käy vierailevia
puhujia, ja joku vierailijoista soittaa myös pianoa, mistä koko seurakunta
iloitsee.
– Huoli meillä on seurakunnan toiminnasta. Suurimmaksi osaksi
ollaan jo vanhoja. Kuka jatkaa meidän jälkeemme? Eva-Stina Hellbom pohtii.
– Ollaan kuitenkin päätetty, ettei anneta periksi.
Jokapäiväinen Jumalan armo kannattelee meitä.
– Seurakunnan tontin lahjoittajien testamentti säätää, että
jos seurakunnan toiminta joskus loppuu tai muuten kiinteistöä ei pystytä
pitämään yllä, kiinteistö siirtyy Helsingin Filadelfia-seurakunnan
omistukseen.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...