Rukous on ollut osa Jipun eli
Meri-Tuuli Elorinteen elämää
lapsuudesta saakka.
Joka ilta äiti
istui tyttärensä sängyn vieressä
ja he rukoilivat yhdessä iltarukouksen.
–
Minulle opetettiin lapsena, että minä olen
aina taivaan Isälle rakas sellaisena kuin
olen, Jippu sanoo.
Esirukousten
lapseksi itsensä mieltävä Jippu
myöntää lähipiirinsä rukousten kantaneen
häntä myös aikuisuudessa.
–
Me olemme aina olleet rukoilijaperhe, sillä
perheessämme on ollut paljon särkyneisyyttä.
Perheemme rukoukset ovat
olleet isoja, mutta vastauksetkin ovat
olleet yhtä isoja.
–
Viime vuosien rukousvastauksia ovat
raitistumiseni, rakastavan aviopuolison löytyminen
ja äidiksi tulemiseni. Olen
kiitollinen myös siitä, kuinka äitini ja
isäni välit ovat avioeron jälkeen korjaantuneet niin,
että heistä on tullut ys täviä. Vaikka he ovat uusissa naimisissa, olemme
yhdessä kaikissa perhejuhlissa.
Suurien
rukousvastausten lisäksi Jippu on
saanut kokea Jumalan vaikuttamia ihmeitä
omassa arjessaan. Kun hän syksyllä keräsi
voimia tiiviin evankeliointikiertueen jälkeen,
hän sai ystävältään yllätyspostia.
–
Saamassani paketissa oli hyvin kalliita kosmetiikkatuotteita.
Olen haaveillut sellaisista,
mutta minulla ei ole niihin varaa.
Tämä upea lahja oli konkreettinen osoitus
Jumalan rakkaudesta minua kohtaan. Hän
tuntee minut pikkutarkasti ja tietää,
mikä ilostuttaa minua.
Golgatalla Jeesus ottaa syliin
Turun
Mikaelinseurakunnan musiikkievankelistana syksystä
2015 lähtien toiminut Jippu
kiertää eri puolilla Suomea laulamassa
ja puhumassa. Omien sävellysten lisäksi
ohjelmistoon kuuluu vanhoja hengellisiä
lauluja, kuten Golgatan veressä voima on ja Sinä
kaipaatko täyteyttä Hengen sen.
–
Monet vanhat hengelliset laulut ovat koskettaneet
minua. Ne ovat hienoimpia lauluja,
joita olen koskaan laulanut, Jippu myöntää.
–
Hilja Aaltosen sanoittama Meren
tiedän on
minulle hyvin rakas kappale, sillä isäni
lauloi sitä, kun olin lapsi. Ensi syksynä eräs
unelmani toteutuu, kun minulta ilmestyy
levyllinen näitä kauneimpia hengellisiä lauluja.
Hengellisen
musiikin klassikot ovat evankelistalle
erityisen rakkaita niiden syvällisen
ja vahvan sanoman vuoksi. Omien
sanojensa mukaan hän haluaa laulaa
lauluja, jotka ”murskaavat pahuuden kahleet”.
–
Tiedän, mitä synti on ja mitä se aiheuttaa. Samanaikaisesti
tiedän, mitä Jumalan armo
on ja mitä se saa aikaan. Tiedän, millaista
on olla Jeesuksen veren puhdistama
ihminen. Haluan myös muiden kokevan
sen.
–
Ihminen ei voi tulla puhdistetuksi ennen kuin
hän käsittää oman syntisyytensä. Se
on tämän ajan ongelma, sillä ihmiset haluavat
kokea olevansa hyviä. Niin kauan
kuin he kokevat olevansa hyviä, he ovat
kaukana Kristuksesta.
Jipun
mielestä mikään ei ole ihanampaa kuin
se, kun syntisenä saa mennä Golgatalle ja
tietää, että Jeesus ottaa syliin.
–
Se on hienointa, mitä olen koskaan elämässäni
saanut kokea.
Evankelista ei ole työssään yksin
Toteuttaessaan
kutsumustaan musiikkievankelistana Jippu
ei ole välttynyt inhimillisiltä haasteilta.
–
Alan helposti auttaa ihmisiä omavoimaisesti, mutta
se on väärä tapa. On joskus
haastavaa antaa Jumalan toimia ja
luottaa hänen aikatauluihinsa. Eniten pelkään
ylpeyttä – sitä, että kovetun sisäisesti enkä
enää kuule Jumalaa.
–
Sen takia pitää olla aikaa henkilökohtaiselle rukoukselle
ja levolle, jotta pysyn
oikealla tiellä ja Jumalan sanassa. Haluan
myös pysyä omassa identiteetissäni, etten
ala miellyttää muita ihmisiä.
Jipun
taustatukena on vahva esirukousrinki. Hän
kuuluu artistien rukouspiiriin, jota
koordinoi laulaja-lauluntekijä Jukka Leppilampi.
–
Rukouspiiriin kuuluu satakunta taiteilijaa, jotka
rukoilevat säännöllisesti toistensa
puolesta. Myös perheeni rukoilee puolestani.
Esirukoilijoiden ohella pidän
tärkeinä myös luotettavia ystäviä, joita
minulla on muutama. Voin puhua heidän
kanssaan kaikesta.
Palkitsevinta
musiikkievankelistan työssä
on nähdä, kun joku henkilö antaa elämänsä
Jeesukselle.
–
Se on se syy, miksi minä tätä työtä teen,
Jippu kiteyttää.
Rukoukset kantavat koko perhettä
Turussa
perheensä kanssa asuva Jippu kantaa
rukouksissaan erityisesti kolmevuotiasta Romeo-poikaansa.
–
Haluan opettaa Romeolle sen, minkä itsekin
opin lapsena: ristin luokse tie on
aina auki. Sinne saa tulla millaisena tahansa
ja ilman omia ansioita. Tänä
syksynä Jippu on saanut suuren rukousvastauksen,
kun hänen aviopuolisonsa Sami on
tullut uskoon.
–
Aviopuolisoni kaipuu Jeesuksen yhteyteen heräsi
siskoni hautajaisissa, mikä on
hyvin ihmeellistä. Hautajaisissa oli vahva
ylösnousemuksen voima. Samin sydämestä
nousi tarve ruveta lukemaan Raamattua,
minkä seurauksena hän tuli herätykseen.
Myöhemmin hän antoi elämänsä Jeesukselle.
Jipun
puoliso oli ennen uskoontuloaan ollut
kiinnostunut buddhalaisuudesta, josta
hän oli etsinyt ratkaisuja elämäänsä. Myöhemmin
hän ymmärsi, että buddhalaisuus
on rakkaudeton uskonto. Samin
uskoontulo merkitsee Jipulle suurta
ihmettä.
–
Mieheni on aiemminkin tukenut työtäni
ja pitänyt huolta pojastamme, kun
olen itse ollut matkoilla. On kuitenkin ihanaa,
että meillä on nykyään yhteinen näky.
Samilla on kuuntelijan ja sielunhoitajan kutsumus,
ja minulla on julistajan kutsumus,
Jippu kertoo.
Kristittyjen yhteys rikastuttaa
Joulukuun
2. päivänä Turussa järjestetään Kristuspäivä,
joka kutsuu kristittyjä rukoilemaan Suomen
puolesta. Jippu on siellä laulamassa
kotiseurakunnassaan toimivan Aboa
Gospel -kuoron kanssa.
–
Aboa Gospel on noin 60 laulajan muodostama
kuoro, jota johtaa kanttori Silvia Koski.
On upeaa tehdä isoja keikkoja heidän
kanssaan, laulaja iloitsee.
Kristittyjen
välinen yhteys on Jipulle tuttua
hänen lapsuudestaan lähtien. Hänen
vanhempansa ovat luterilaisia, ja murrosikäisen
Jipun hoiviinsa ottanut kasvattiäiti
on helluntailainen.
–
Helluntailaisuudessa minä rakastan musiikkia,
Pyhän Hengen voimaa, vahvaa uskoa
ihmeisiin ja rukouksen elävyyttä. Luterilaisuudessa
minä rakastan armollisuutta, arkikeskeisyyttä,
turvallisuutta, helposti
lähestyttävyyttä sekä punaisen laulukirjan
leirinuotiotuoksua.
–
Rukoilen sitä, että yhteys erilaisten kirkkokuntien
välillä voisi entisestäänkin syventyä.
Suomen puolesta rukoilen sitä, että
Jeesuksen tahto saa tapahtua kaikessa, Jippu
toteaa lopuksi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...