Ole ymmärrettävä! - Kerro uskostasi selkeästi, selväsanaisesti ja tämän päivän kielellä
Anniina Jakonen
1 Väärinymmärrysten viidakossa
– Oletko kuullut, kun seurakunnassa sanotaan aina ”halleluja”? Mitähän sekin oikein tarkoittaa?
– Höh, etkö tiedä? Tietysti ”hal” niin kuin ”haluan” ja ”leluja”. Haluan leluja.
Vuosikymmen sitten, tuolloin 4- ja 6-vuotiaiden lasteni keskustelua sivusta kuunnelleena meinasin tukehtua nauruun! Samalla ihailin sitä, miten loogisen vastauksen lapsi oli mielessään kehittänyt sanalle, jota hän ei ymmärtänyt.
Jäin miettimään, kuinka paljon seurakuntaelämässä viljellään kielenkäyttöä ja sanontoja, joiden merkitys ei avaudu uudelle sukupolvelle tai satunnaiskävijöille. Tällainen kielikulttuuri voi pahimmillaan nousta kynnykseksi ja vaikeuttaa työn sujumista, evankeliumin etenemistä tai uusien ihmisten tavoittamista.
2 Vältä ”lääkärin käsialaa”
Lääkäreitä usein moititaan epäselvästä käsialasta. He kirjoittavat lähetteitä ja reseptejä, jotka vilisevät latinankielisiä termejä, lääkeaineita ja annoskokoja. Potilaan on asteltava apteekkiin saadakseen selkokieliset ohjeet lääkekuuriinsa.
Päteekö sama meillä seurakunnissa? Meillä on maailman paras lääke ja tunnemme Parantajan, mutta osaammeko antaa ohjeet selkokielellä vai tarvitaanko apteekkari tulkkaamaan sanomaa?
3 Aivinalangoista lahjavanhurskauteen
Useissa seurakunnissa ollaan aiheellisesti huolestuneita siitä, että nuoret ja nuoret aikuiset eivät löydä seurakuntayhteyttä. Lisäksi nuoren ja vanhan sukupolven välillä tuntuu helposti olevan ammottava kuilu.
Sanomamme on iankaikkinen,
mutta se on esitettävä tämän päivän kielellä.
Eräässä pienessä seurakunnassa koettiinkin myönteinen yllätys, kun nuoret tulivat koko joukolla sunnuntain jumalanpalvelukseen. Mutta puhe, jonka tarkoitus oli ruokkia seurakuntaa, antaa ravintoa ja uskon vahvistusta, vilisikin käsitteitä, joita nuorempien oli vaikeaa ymmärtää. Aivinalangat, lahjavanhurskaus, armotalous, veriylkä ja muu kanaan kielen termistö ei avaudu nuoremmalle sukupolvelle tai vastauskoontulleille. Siksi kielenkäyttö on alue, johon seurakunnissa ja uskovina tulisi kiinnittää huomiota.
4 Kieli muuttuu jatkuvasti
Maailma ympärillämme muuttuu, ja kieli sen mukana. Jatkuvasti tulee uusia asioita ja esineitä, joille pitää muotoilla nimi. Englannin kielen vaikutus ja lainasanat muokkaavat kieltämme. Oman höysteensä kieleen tuo myös tekniikan kehitys ja digiaika.
Vaikka sanomamme on iankaikkinen, sen esiintuomisen tulisi olla selkeää, selväsanaista ja tämän päivän kielellä esitettyä niin, että se voi antaa uutta voimaa ja rikkautta arkielämän haasteiden kohtaamiseen.
Entä osaammeko kertoa Jeesuksesta lapsille heidän ikätasonsa huomioiden, jotta sanoma tuntuu yhä tuoreelta? Sanat, jotka voivat meille olla itsestään selviä, eivät välttämättä ole sitä lapselle. Eräässä pyhäkoulussa minut keskeytti lapsi, joka kysyi, mitä tarkoittaa ”orpo”. Ymmärtämättömäksi jää silloinkin, kun käyttää lapselle vieraita sanoja. Entä miten huomioimme maahanmuuttajien kokeman kielimuurin?
5 Puhu puusta
Kielenkäyttöön, kommunikointiin, evankeliumin kertomiseen ja seurakunnassa opettamiseen liittyy erilaisia tasoja. Alin taso saavutetaan, jos saa sanottua asiansa. Tällä tasolla ei kuitenkaan vielä päästä varmistamaan, onko sanoman sisältö mennyt ymmärrettävällä tavalla kuulijan sydämeen asti kasvattaen hänen uskoaan ja muuttaen niin hänen ajatteluaan kuin toimintaansa. Ylemmällä tasolla saa puolestaan sanottua asiansa niin, että osaa ottaa huomioon, millä tavalla mikäkin uppoaa kuulijoihin.
Jos esimerkiksi puhuu puusta, yleisössä sahan omistaja miettii heti lautakasaa. Taidemaalari puolestaan näkee sielunsa silmin kauniin metsämaiseman. Rekkakuski ajattelee täyttä tukkikuormaansa. Puuseppä suunnittelee mielessään sorvattua keinutuolia. Loput katselevat puulattiaa kengänkärkiensä alla, eivätkä jaksa keskittyä.
Hyvin erilaisia ajatusmalleja syntyy välittömästi, vaikka puhutaan vain puusta. Tuo puuaines kuitenkin merkitsee eri ihmisille heidän taustastaan ja kokemuksistaan riippuen täysin erilaisia asioita. Siksi ei voida olettaa, että koko seurakunta ymmärtäisi sanoman juuri sillä tavoin kuin puhuja on sen tarkoittanut.
6 Apostolien esimerkki
Jos seurakunta tahtoo tavoittaa uusia ihmisiä yhteyteensä, tulisi sen panostaa myös seurakuntakulttuuriinsa. Tulisi käyttää sellaista kieltä, että ulkopuolisetkin sitä ymmärtävät.
Apostolien tekojen toisessa luvussa kerrotaan, kuinka Jerusalemiin oli tullut vierailulle ihmisiä eri kansallisuuksista. Sen sijaan, että Pyhä Henki olisi antanut heille kyvyn ymmärtää apostolien kieltä, hän antoikin apostoleille eri kieliä niin, että kaikki nämä Jerusalemiin tulleet ihmiset saivat kuulla evankeliumin omalla kielellään.
Jos Paavalikin toteaa, että hän pyrki olemaan ”juutalaiselle juutalainen” ja ”kreikkalaiselle kreikkalainen”, niin emmekö myös me panostaisi siihen, että puhuisimme kieltä, jota ihmiset ymmärtäisivät – ikään tai uskossaolovuosiin katsomatta?
Toisaalta edes Paavali ei ollut varma, että osaisi aina julistaa parhaalla tavalla. Siksi hän rukoili, ”että minulle, kun avaan suuni, annettaisiin oikeat sanat julistaakseni rohkeasti evankeliumin salaisuutta” (Ef. 6:19). Juuri siinä on meidänkin toivomme.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...