Tänä vuonna on vietetty Iso Kirja -opiston 70-vuotismerkkivuotta. Vuoden kohokohtana voitaneen pitää Juhannuskonferenssin juhlatilaisuutta, jossa opiston historiaa muisteltiin myös suuren retrokuoron tahdittamana. Huolimatta konferenssin aiempaa pienemmästä kävijämäärästä ja myyntituotosta Isolle Kirjalle kerättyjen kolehtien osuus ylsi kuitenkin budjettilukemiin – kuin lahjana juhlivalle opistolle.
Opisto on aina ollut tärkeä lahjoituskohde herätysliikkeelle. Kun Paimion seitsemän vuoden jälkeen aloitetiin Katinalan opiston rakentaminen, silloinen puheenjohtaja Eino Ahonen totesi, että hanketta voitiin pitää ”hullun yrityksenä”. Yritykseen kuitenkin ryhdyttiin, sillä luotettiin kenttäväen sitoutumiseen. Rakentaminen tapahtui talkoilla ja Ristin Voitto -lehdessä esitetyt keräysvetoomukset ”lämpömittareineen” saivat aikaan ihmeitä – jopa niin, että ilmoitettiinpa lehdessä kerran ilouutinen: ”Mittari särkyi!” Vetoomukset sisälsivät myös vahvan hengellisen viestin: ”Annamme Herralle – uutta opistoa varten”.
Katinalan vihkiäisjuhlien yhteydestä syksyllä 1959 alkoi myös elokeräysperinne. Idean isä, Helsingin Saalem-seurakunnan johtaja Eino I. Manninen (toinen legendaarinen Eino), oli esittänyt kevään työntekijäpäivillä Kouvolassa, että seurakunnissa järjestettäisiin syksyllä viikon mittainen keräys opiston hyväksi. Manninen kehotti seurakuntalaisia muun muassa pidättäytymään keräyksen aikana kahvinjuonnista ja antamaan säästyneet kahvirahat opistolle.
Perinteinen elokeräys on viime vuosina luonnollisesti muuttunut enemmän ”eurokeräykseksi”. Lisäksi elokeräystä on toteutettu seurakunnissa muun muassa järjestämällä lounas- tai kahvitarjoiluja opiston hyväksi. Mannisen idea kahvista kieltäytymisestä on ikään kuin kääntynyt toisinpäin: kahvin nauttimisellakin voidaan tukea opistoa.
Yksi merkittävä lahjoitustapa opistolle lähes alusta asti on ollut kannattajajäseneksi liittyminen. Jo opiston ensimmäinen johtaja Toivo Heikkinen korosti kannattajajäsenten tärkeyttä viittaamalla saarnaaja Lauri Hokkasen sanoihin: ”Minä annan raamattuopistolle perinnön. Perustamme Raamattuopiston kannatusyhdistyksen! Se tulee taloudellisesti tukemaan opiston toiminnan. Minä luotan uskoviin. Miksi en luottaisi heihin, koska Jumalakin luottaa heihin ja on asettanut koko toiminnan heidän varaansa? Ja jos me muistutamme ja kehotamme heitä, ovat he valmiit kantamaan osuutensa kuormasta” (Jouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu, Aikamedia 2020, s. 152).
Ilman kannattajajäsenten tällä hetkellä yli 100 000 euron vuosittaista panosta opisto ei olisi selviytynyt. Isossa Kirjassa arvostetaan sekä vuosittaisen kannatusmaksun maksavia opiston ystäviä kuin ainaisjäseniä. Vuosijäsenten määrä on nykyisin reilu 3 000. Mitä jos 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäsenmäärä nousisi 7 000:een? Se vahvistaisi merkittävästi opiston perintöä tuleville polville.
Lisätietoa erilaisista tukimahdollisuuksista löytyy nettiosoitteesta .
Marko Halttunen
Kirjoittaja on Ison Kirjan konferenssikeskuksen johtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...