Musiikkiriidat kertovat yhteisen kulttuurin heikentymisestä

On totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta, kirjoittaja esittää. Kuvassa WAKEUPTRE-yhtye. Kuva: Teemu Suominen
On totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta, kirjoittaja esittää. Kuvassa WAKEUPTRE-yhtye. Kuva: Teemu Suominen
Ristin Voiton eri palstoilla on viime viikkoina keskusteltu ylistävän ja julistavan musiikin vastakkainasettelusta. Keskustelun sytykkeenä oli kirjoittajan kolumni Kadonneiden kuorojen arvoitus (RV 26) sekä Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n kannanotto (RV 27). Aihetta kommentoivat myös muun muassa Juha Törmä, Markku Sandberg ja Matti Pesonen (RV 28-29). Kirjoitukset ovat luettavissa Ristin Voiton verkkosivuilla Näköislehdet- osiossa.

Keskustelu on tuonut esiin jo kolmella vuosikymmenellä pinnan alla kolottaneen vakavan erimielisyyden seurakuntien kokousten musiikista ja kokouskulttuurista ylipäätään. Nähdäkseni on oikeutettua puhua jopa kulttuurisodasta.


Konferenssi sytytti keskustelun

Kesän keskustelu repesi Juhannuskonferenssin uudistamisen yhteydessä. Tuottajat kutsuivat kullekin päivälle oman housebandiksi nimetyn musiikkiryhmän, joka vastasi musiikista lähes kaikissa päivän tilaisuuksissa. Uudistuksella tavoiteltiin sitä, että päivän tilaisuudet olisivat muodostaneet kokonaisuuden. Vaikutteita haettiin kansainvälisistä konferensseista.

Juhannuskonferenssista ei ole saatu vielä kattavaa koostetta yleisöpalautteesta. Muutamien kommenttien perustella uudistus koettiin toisaalla vihamielisenä perinteistä seurakuntamusiikkia kohtaan, toisaalla ilahduttiin, kun tapahtuma muodoltaan ja tyyliltään hieman muistutti kansainvälisen helluntailaisuuden tapahtumia.


Seurakunnat ovat entisellään

HSM ry:n kannanotossa (RV 27) maalattiin kuvaa seurakuntamusiikin nykytilasta. Kannanoton mukaan ”Jumalanpalvelusmusiikkia on seurakunnissa hälyttävästi kavennettu. Musiikille on asetettu perusteettomia rajoja laadusta välittämättä ja yksipuolisten näkemysten pohjalta”. Kommentilla viitataan ylistysmusiikkiin.

Musiikkivaikuttajat Juha Törmä, Markku Sandberg ja Matti Pesonen puolestaan muistelivat
kirjoituksessaan (RV 28-29), että ”Helluntaiseurakuntien kuorojen ongelmat alkoivat noin 20 vuotta sitten, kun seurakuntien nuorempi pastorikunta alkoi opettaa, että vain ylistysmusiikki sopii seurakuntaan. Silloinen 12–20-vuotias nuoriso omaksui opetuksen kritiikittä, ja kuorojen toimintamahdollisuudet alkoivat heiketä.”

HSM ry:n mielikuva seurakuntamusiikin nykytilasta on nähdäkseni jossain määrin virheellinen. Suomen noin 200:sta helluntaiseurakunnasta hyvin suuri enemmistö, jopa enemmän kuin yhdeksän kymmenestä, noudattaa 1970–80-luvuilla omaksuttua kokousperinnettä. Siihen kuuluvat hengellisen laulukirjan laulut sekä solistien ja ryhmien esittämän perinteiset kappaleet. Seurakuntakentässä ei siis tule vastaan mikään hallitsematon ylistyksen vyöry, joka on haudannut alleen vanhan kunnon seurakuntamusiikin.

Myös käsitys liikkeen nuorisotyön lähihistoriasta on mielestäni vahvasti värittynyt. 1990-luvun torontolaisen liikehdinnän myötä syntynyt ylistyskulttuuri ei ole ollut mikään kiistämätön yksinvaltias, vaan keskustelua ja tasapainoilua ylistävän ja julistavan musiikin välillä on käyty myös nuorisotyön piirissä koko ajan.


Kysymys ei ole villityksestä

HSM ry:n kannanottoa lukiessa herää kysymys, otetaanko siinä pikemminkin kantaa jonkin yksittäisen seurakunnan ratkaisuihin. On totta, että parissa kolmessa helluntaiseurakunnassa ylistysmusiikki on noussut pääasialliseksi musiikin muodoksi. Tämä
on kuitenkin ollut seurakuntien johdon tietoinen valinta, jolla on pyritty tukemaan polttavampaa muutosta: jumalanpalvelusten uudistamista. Kysymys ei ole siis mistään höpsähtämisestä jonkin ohimenevän virtauksen mukaan, vaan syvemmästä pohdinnasta
siitä, miksi seurakunta on olemassa ja mitä jumalanpalveluksissa halutaan yhdessä kokea.

Nähdäkseni on totta, että ylistyskulttuuri on Suomessa kehittymätöntä. Tällä viittaan siihen,
että ylistäminen on vahvasti eriytynyttä ja meillä yritetään kenties liikaa kopioida asioita suoraan maailmalta. Toisaalta, miten ylistyskulttuuri seurakunnissa voisi edes kehittyä, jos siihen asennoidutaan aina lähestulkoon vihamielisesti? Nykyaikainen ylistys on monissa seurakunnissa yhä kuin kuokkavieras, johon suhtaudutaan parhaimmillaankin lähinnä ymmärtäväisesti.

On niin ikään totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen
voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta. Vanha musiikki on muutakin kuin kokoelma lauluja. Se kantaa mukanaan kokonaisen kankeana koetun kulttuurin, jota nyt pyritään joissain seurakunnissa muuttamaan.

Sen sijaan, että nuorille aikuisille uskottaisiin seurakuntien kehittämisen ja uudistamisen tehtävä, heille ollaan usein tarjoamassa säilyttäjän ja konservoijan rooli. Vanhaa musiikkia esitellään kruununjalokivinä ja perintökalleuksina, jotka pitäisi nostaa esiin parhaille paikoille juhlissa.


Tunnetaanko nykyaikaista ylistysmusiikkia?

Ylistysmusiikkia on totuttu kuvailemaan musiikillisesti helppona, monotonisena ”yhden ja saman lauseen toisteluna”. Yleensä seuraksi liitetään muitakin vähätteleviä arvioita kuten pinnallisuus, tunne-elämysten korostaminen ja teologinen kepeys.

Herää kysymys, ovatko ylistysmusiikin arvioijat tutustuneet nykyaikaiseen ylistysmusiikkiin,
jota ovat viime vuosina levyttäneet muun muassa Arttu Koskenranta, Rodrico ja Saara
Campos
, Sakari Heikkilä, Petri Kosonen tai BROS & SIS. Musiikissa on paljon säkeistöjä,
väliosia ja instrumettisooloja. Sanoituksetkaan eivät kalpene perinteisten seurakuntalaulujen rinnalla.

Ylistysmusiikiksi kutsuttu musiikki on lähentynyt perinteistä musiikkia. Olisiko aika antaa sille mahdollisuus muodostua uudeksi, 2010-luvun seurakuntamusiikiksi? Jatkuva arviointi ja kritiikki tappaa kehittymisen kannalta tärkeän ilon ja luovuuden. Kriitikko on tietysti aina mielestään oikealla asialla, kannattaa kaikkea hyvää ja ainoastaan reagoi havaitsemiinsa epäkohtiin. HSM ry voisi kuitenkin miettiä itsekriittisesti, minkälaista ilmapiiriä se luo viestillään seurakuntakenttään.


Nuorten musiikkiharrastuneisuus haperoituu

Tällä vuosikymmenellä nuorisotyössä on kohdattu aivan uusi haaste: nuorten soitinosaaminen on heikentynyt. Jo keskikokoisilla paikkakunnilla alkaa olla haastavaa
saada bändejä kasaan nuorteniltoihin. Nuoren seurakunnan musiikkielämän peruskivet, kitaraa rämpyttelevät pojat ja pianoa tapailevat tytöt, alkavat olla katoava harvinaisuus. Klassisten soolosoitinten harrastuneisuus on vähentynyt. Vielä 1990-luvulla tilanne oli toinen.

HSM ry ja monet keskustelijat kaipaavat monipuolisuutta, jolla kuvaillaan yleensä tilannetta,
jossa seurakuntaelämä täyttyisi kuoroista, ryhmistä, ylistysmusiikista ja klassisesta musiikista. Tämä kuva on valitettavasti toiveajattelua. Käsitys, jossa seurakunnissa on pinnan alla runsaasti monipuolista musiikillista osaamista, on osin vanhentunut. Parasta mitä vanhemmat voisivat tehdä, on tukea nuoria, jotka vielä osaavat ja haluavat laulaa ja
soittaa; vinguttaa, puhaltaa, rämpyttää, rummuttaa, sämpläillä ja beatboxata. Oli sydäntä lähinnä oleva tyyli mitä tahansa, tuetaan sitä.

Kun luovuudelle ja ilolle annetaan tilaa, lopputulos tyydyttää todennäköisesti myös vanhempaa kuulijaa.


Anssi Tiittanen


Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan