Musiikkiriidat kertovat yhteisen kulttuurin heikentymisestä

On totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta, kirjoittaja esittää. Kuvassa WAKEUPTRE-yhtye. Kuva: Teemu Suominen
On totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta, kirjoittaja esittää. Kuvassa WAKEUPTRE-yhtye. Kuva: Teemu Suominen
Ristin Voiton eri palstoilla on viime viikkoina keskusteltu ylistävän ja julistavan musiikin vastakkainasettelusta. Keskustelun sytykkeenä oli kirjoittajan kolumni Kadonneiden kuorojen arvoitus (RV 26) sekä Helluntaiseurakuntien musiikki ry:n kannanotto (RV 27). Aihetta kommentoivat myös muun muassa Juha Törmä, Markku Sandberg ja Matti Pesonen (RV 28-29). Kirjoitukset ovat luettavissa Ristin Voiton verkkosivuilla Näköislehdet- osiossa.

Keskustelu on tuonut esiin jo kolmella vuosikymmenellä pinnan alla kolottaneen vakavan erimielisyyden seurakuntien kokousten musiikista ja kokouskulttuurista ylipäätään. Nähdäkseni on oikeutettua puhua jopa kulttuurisodasta.


Konferenssi sytytti keskustelun

Kesän keskustelu repesi Juhannuskonferenssin uudistamisen yhteydessä. Tuottajat kutsuivat kullekin päivälle oman housebandiksi nimetyn musiikkiryhmän, joka vastasi musiikista lähes kaikissa päivän tilaisuuksissa. Uudistuksella tavoiteltiin sitä, että päivän tilaisuudet olisivat muodostaneet kokonaisuuden. Vaikutteita haettiin kansainvälisistä konferensseista.

Juhannuskonferenssista ei ole saatu vielä kattavaa koostetta yleisöpalautteesta. Muutamien kommenttien perustella uudistus koettiin toisaalla vihamielisenä perinteistä seurakuntamusiikkia kohtaan, toisaalla ilahduttiin, kun tapahtuma muodoltaan ja tyyliltään hieman muistutti kansainvälisen helluntailaisuuden tapahtumia.


Seurakunnat ovat entisellään

HSM ry:n kannanotossa (RV 27) maalattiin kuvaa seurakuntamusiikin nykytilasta. Kannanoton mukaan ”Jumalanpalvelusmusiikkia on seurakunnissa hälyttävästi kavennettu. Musiikille on asetettu perusteettomia rajoja laadusta välittämättä ja yksipuolisten näkemysten pohjalta”. Kommentilla viitataan ylistysmusiikkiin.

Musiikkivaikuttajat Juha Törmä, Markku Sandberg ja Matti Pesonen puolestaan muistelivat
kirjoituksessaan (RV 28-29), että ”Helluntaiseurakuntien kuorojen ongelmat alkoivat noin 20 vuotta sitten, kun seurakuntien nuorempi pastorikunta alkoi opettaa, että vain ylistysmusiikki sopii seurakuntaan. Silloinen 12–20-vuotias nuoriso omaksui opetuksen kritiikittä, ja kuorojen toimintamahdollisuudet alkoivat heiketä.”

HSM ry:n mielikuva seurakuntamusiikin nykytilasta on nähdäkseni jossain määrin virheellinen. Suomen noin 200:sta helluntaiseurakunnasta hyvin suuri enemmistö, jopa enemmän kuin yhdeksän kymmenestä, noudattaa 1970–80-luvuilla omaksuttua kokousperinnettä. Siihen kuuluvat hengellisen laulukirjan laulut sekä solistien ja ryhmien esittämän perinteiset kappaleet. Seurakuntakentässä ei siis tule vastaan mikään hallitsematon ylistyksen vyöry, joka on haudannut alleen vanhan kunnon seurakuntamusiikin.

Myös käsitys liikkeen nuorisotyön lähihistoriasta on mielestäni vahvasti värittynyt. 1990-luvun torontolaisen liikehdinnän myötä syntynyt ylistyskulttuuri ei ole ollut mikään kiistämätön yksinvaltias, vaan keskustelua ja tasapainoilua ylistävän ja julistavan musiikin välillä on käyty myös nuorisotyön piirissä koko ajan.


Kysymys ei ole villityksestä

HSM ry:n kannanottoa lukiessa herää kysymys, otetaanko siinä pikemminkin kantaa jonkin yksittäisen seurakunnan ratkaisuihin. On totta, että parissa kolmessa helluntaiseurakunnassa ylistysmusiikki on noussut pääasialliseksi musiikin muodoksi. Tämä
on kuitenkin ollut seurakuntien johdon tietoinen valinta, jolla on pyritty tukemaan polttavampaa muutosta: jumalanpalvelusten uudistamista. Kysymys ei ole siis mistään höpsähtämisestä jonkin ohimenevän virtauksen mukaan, vaan syvemmästä pohdinnasta
siitä, miksi seurakunta on olemassa ja mitä jumalanpalveluksissa halutaan yhdessä kokea.

Nähdäkseni on totta, että ylistyskulttuuri on Suomessa kehittymätöntä. Tällä viittaan siihen,
että ylistäminen on vahvasti eriytynyttä ja meillä yritetään kenties liikaa kopioida asioita suoraan maailmalta. Toisaalta, miten ylistyskulttuuri seurakunnissa voisi edes kehittyä, jos siihen asennoidutaan aina lähestulkoon vihamielisesti? Nykyaikainen ylistys on monissa seurakunnissa yhä kuin kuokkavieras, johon suhtaudutaan parhaimmillaankin lähinnä ymmärtäväisesti.

On niin ikään totta, että vanhasta musiikista rimpuillaan eroon välillä itsetarkoituksellisen
voimakkaasti. Tulisi silti hyväksyä, että luodessaan uutta on useimmiten irrottauduttava vanhasta. Vanha musiikki on muutakin kuin kokoelma lauluja. Se kantaa mukanaan kokonaisen kankeana koetun kulttuurin, jota nyt pyritään joissain seurakunnissa muuttamaan.

Sen sijaan, että nuorille aikuisille uskottaisiin seurakuntien kehittämisen ja uudistamisen tehtävä, heille ollaan usein tarjoamassa säilyttäjän ja konservoijan rooli. Vanhaa musiikkia esitellään kruununjalokivinä ja perintökalleuksina, jotka pitäisi nostaa esiin parhaille paikoille juhlissa.


Tunnetaanko nykyaikaista ylistysmusiikkia?

Ylistysmusiikkia on totuttu kuvailemaan musiikillisesti helppona, monotonisena ”yhden ja saman lauseen toisteluna”. Yleensä seuraksi liitetään muitakin vähätteleviä arvioita kuten pinnallisuus, tunne-elämysten korostaminen ja teologinen kepeys.

Herää kysymys, ovatko ylistysmusiikin arvioijat tutustuneet nykyaikaiseen ylistysmusiikkiin,
jota ovat viime vuosina levyttäneet muun muassa Arttu Koskenranta, Rodrico ja Saara
Campos
, Sakari Heikkilä, Petri Kosonen tai BROS & SIS. Musiikissa on paljon säkeistöjä,
väliosia ja instrumettisooloja. Sanoituksetkaan eivät kalpene perinteisten seurakuntalaulujen rinnalla.

Ylistysmusiikiksi kutsuttu musiikki on lähentynyt perinteistä musiikkia. Olisiko aika antaa sille mahdollisuus muodostua uudeksi, 2010-luvun seurakuntamusiikiksi? Jatkuva arviointi ja kritiikki tappaa kehittymisen kannalta tärkeän ilon ja luovuuden. Kriitikko on tietysti aina mielestään oikealla asialla, kannattaa kaikkea hyvää ja ainoastaan reagoi havaitsemiinsa epäkohtiin. HSM ry voisi kuitenkin miettiä itsekriittisesti, minkälaista ilmapiiriä se luo viestillään seurakuntakenttään.


Nuorten musiikkiharrastuneisuus haperoituu

Tällä vuosikymmenellä nuorisotyössä on kohdattu aivan uusi haaste: nuorten soitinosaaminen on heikentynyt. Jo keskikokoisilla paikkakunnilla alkaa olla haastavaa
saada bändejä kasaan nuorteniltoihin. Nuoren seurakunnan musiikkielämän peruskivet, kitaraa rämpyttelevät pojat ja pianoa tapailevat tytöt, alkavat olla katoava harvinaisuus. Klassisten soolosoitinten harrastuneisuus on vähentynyt. Vielä 1990-luvulla tilanne oli toinen.

HSM ry ja monet keskustelijat kaipaavat monipuolisuutta, jolla kuvaillaan yleensä tilannetta,
jossa seurakuntaelämä täyttyisi kuoroista, ryhmistä, ylistysmusiikista ja klassisesta musiikista. Tämä kuva on valitettavasti toiveajattelua. Käsitys, jossa seurakunnissa on pinnan alla runsaasti monipuolista musiikillista osaamista, on osin vanhentunut. Parasta mitä vanhemmat voisivat tehdä, on tukea nuoria, jotka vielä osaavat ja haluavat laulaa ja
soittaa; vinguttaa, puhaltaa, rämpyttää, rummuttaa, sämpläillä ja beatboxata. Oli sydäntä lähinnä oleva tyyli mitä tahansa, tuetaan sitä.

Kun luovuudelle ja ilolle annetaan tilaa, lopputulos tyydyttää todennäköisesti myös vanhempaa kuulijaa.


Anssi Tiittanen


Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan