Elämme aikakautta, jolloin seurakunnat ovat yhä enenevissä määrin monikulttuurisia. Monikulttuurisuus ei ole ainoastaan maahanmuuttajien mukana tullutta rikkautta, vaan sitä on olemassa myös kantasuomalaisten keskuudessa, esimerkiksi sukupolvien ajalleen tyypillisten kulttuuristen virtausten, kuten seurakuntamusiikin puolella. Seurakunnat ovat nyky-yhteiskunnassa harvinaisia paikkoja, joissa on mahdollisuus kohdata samassa tilaisuudessa vauvasta vaariin suuri joukko ihmisiä, jotka ovat yhteisen kiinnostuksen kohteen äärellä kulttuurieroista huolimatta.
Eri sukupolvilla oma soundi
Musiikkiin erikoistuneet aikakausien tutkijat ovat sanoneet, että jokainen uusi sukupolvi joutuu keksimään ja luomaan heitä koskettavan musiikkityylin, koska heidän tehtävänsä on erottautua edellisestä sukupolvesta omaksi sukupolvekseen. Jokaisella sukupolvella on oma soundinsa ja jopa kielikuvansa, jotka muodostavat heille tyypillisen musiikkikulttuurin. Musiikki siis heijastaa voimakkaasti aikaansa.
Musiikin kokeminen on myös yksilöllistä, sillä jokin tietty musiikki saa yksilössä aikaan fysiologisia ja emotionaalisia muutoksia. Siksi se musiikkityyli, joka on leimautunut emootioihin nuorena tai esimerkiksi uskoontulon hetkenä, kantaa läpi koko elämän tuona dopamiinia tuottavana lempimusiikkina.
Juuri ne rakkaimmat laulut saavat aikaan hyvänolontunteen ja vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta samaa kokevien kanssa. Tämä on osasyy siihen, miksi sukupolvet tuntevat niin voimakasta omistajuutta joihinkin tiettyihin musiikkityyleihin.
Ihanne monipuolinen ja Jeesusta korottava musiikki
Tieteellinen tutkimus osoittaa, että musiikin avulla voi säädellä vireystilaa. Kun tähän lisätään hengellinen aspekti, musiikkia voidaan käyttää ohjaamaan sitä, mihin suuntaan jumalanpalvelusta viedään. Sanomalla on voimakas yhteys jumalanpalvelusmusiikin päämäärään, ja musiikkityylin tulisi tukea tätä päämäärää. On vaikeaa katua syvästi nopeatempoisen, iloisen laulun tahdissa, kuten myös karkeloida iloiten hidastempoisen mollilaulun tahdissa.
Musiikin tehtävä on osaksi luoda samanmielisyyttä sekä yhteistä tunnelmaa seurakunnan kokoontuessa. On kuitenkin hyvä muistaa, että se, mitä tunnetta musiikki kommunikoi ja mitä tunnetta se tuo, ovat kaksi täysin eri asiaa.
Monikulttuurisen musiikin rikkautta seurakunnissa lisää vielä kansallinen monikulttuurisuus, jota maahanmuuttajat tuovat mukanaan. Parhaassa tapauksessa seurakunnassa kuullaan kirkasäänistä lasten laulantaa, innostutaan afrikkalaisista rytmeistä, koetaan nostalgiaa sekakuoron sävelin, palvotaan Jumalaa uusin ylistyslauluin ja lauletaan täysin palkein perinteisiä yhteislauluja. Ja kaikki tämä musiikillinen monikulttuurisuus mahtuu samaan jumalanpalvelukseen.
Jumala antaa jokaiselle sukupolvelle oman aikakautensa mukaiset välineet, keinot ja tavat toimia evankeliumin eteenpäin viemiseksi, mutta Jumala ja hänen sanansa on sama aina ja ikuisesti. ”Minä teen Sinun nimesi kuuluksi suvusta sukuun; Sen tähden kansat Sinua ylistävät aina ja ikuisesti” (Ps. 45:18).
Piritta Poutala
Kirjoittaja on HSM ry:n hallituksen jäsen, musiikin maisteri ja radiotoimittaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...