Miten tavoitella tyytyväisyyttä - Ankea mieli tukahduttaa helposti elämänilon
Anniina Jakonen
Ihmismieli sortuu helposti ajattelemaan, että tyytyväisyys elämään nousee idyllisistä olosuhteista: mainetta ja mammonaa, täydellinen parisuhde ja perhe, pilvetön taivas ja ystäviä yli äyräiden.
Raamattu kuitenkin kehottaa meitä tyytymään siihen, mitä meillä on.1 Tyytyväisyyden voi löytää olosuhteista riippumatta. Mutta miten?
Pysäytä purnaus. Tyytymättömyys on vaivannut ihmiskuntaa kautta aikojen. Jo erämaavaelluksella israelilaiset napisivat tyytymättömyyttä ja kaipasivat Egyptin lihapatoja. Samanlaisia osaamme olla mekin, tämän aikakauden kristityt.
Ihmiselle on luontaista huomata helpommin epäkohdat kuin hyvät asiat. Psykologiassa tätä kutsutaan negatiiviseksi vinoumaksi. Pahimmillaan valittamisesta tulee kierre. Levy junnaa helposti samaa purnausta, jolloin elämänilo valuu viemäriin. Myös ympärillä olevat ihmiset väsyvät ainaiseen ankeuttajaan.
Hyvä uutinen on, että mieltä voi harjoittaa tyytyväisemmäksi. Kun Job sai järkyttävän tiedon, että hän oli menettänyt omaisuutensa, ja että hänen lapsensa olivat saaneet surmansa, hän sanoi: ”Herra antoi, ja Herra otti. Kiitetty olkoon Herran nimi.”2 Kenties tätä Jobin mieltä voisimme oppia.
Valitse, mistä valitat. Valittamisessa on silti hyviäkin puolia. Usein sillä saa esimerkiksi myötätuntoa. Jos kertoo, että päätä särkee tai oli kamala päivä töissä, voi saada ymmärrystä tai jopa hartiahieronnan.
Valittaminen voi parhaimmillaan olla omien tuntojen purkamista. Olo kevenee, kun tulee kuulluksi. Voi myös olla parempi päästellä höyryjä ulos kuin padota negatiivisia tunteita sisälleen.
Sillä on kuitenkin väliä, mistä ihminen valittaa. Emme välttämättä voi valita olosuhteitamme, mutta voimme valita, miten suhtaudumme niihin. Ei ole sattumaa, että koronapandemian alkaessa poliitikot toistelivat kaikkien olevan samassa veneessä ja selviävän tilanteesta yhteispelillä. Mielialaa ja tulevaisuudenuskoa kannattaa viedä myönteiseen suuntaan tietoisesti, sillä tiedetään, että ihmisen toimintakyvyn perusta on toiveikkuus.
Valittamisen sijaan kannattaa keskittyä miettimään, miten voisi parhaiten selvitä tilanteesta. Voi olla ihminen, joka vie asioita eteenpäin, eikä kuin paikallaan junnaava levysoitin. Tärkeintä on havahtua omaan toimintaansa, kohdata asiat ja pyrkiä vaikuttamaan niihin sen sijaan, että oltaisiin passiivisia, avuttomia ja toivottomia.
Älä vertaile. Jos alkaa vertaamaan itseään muihin, voi helposti tulla tyytymättömäksi. Voi kokea, että itseltä puuttuu yhtä ja toista. Jos vain saisi tämän tai tuon, niin voisi olla tyytyväinen.
Jos elää näin, jää paljosta paitsi. Sen sijaan meidän tulisi oppia näkemään, tunnistamaan ja muistamaan kaikki se hyvä, mitä elämässämme jo on.
Keskity kiitollisuuteen. Onko muki puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä? Valitammeko, että ruusupensaassa on piikkejä, vai iloitsemmeko, että piikkipensaassa on ruusuja?
Kenenkään ei tarvitse olla yltiöpositiivinen ihminen, eikä positiivinen ajattelu hoidu yhtäkkisellä päätöksellä. Jotta tyytyväisyydestä kasvaa elämänasenne, se vaatii hyvän äärelle pysähtymistä ja lukuisia toistoja.
Ympärillä oleviin hyviin asioihin voi kiinnittää huomiota vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjan avulla. Jos taas toisen ihmisen tyytymättömyys ahdistaa, voi miettiä, miten toivoisi itse saavansa palautetta. Jos töksäyttää, että sinä aina valitat, siitä tuskin on hyötyä. Sen sijaan voi ryhtyä yhdessä miettimään, mitä konkreettisia ratkaisuja voisi löytyä niihin asioihin, jotka valittajan mielestä ovat huonosti.
Tartu toivoon. Tuskin kenenkään elämä on pelkkää lomaa ja lottovoittoja. Raamattu päinvastoin muistuttaa, että meillä jokaisella on oma ristimme kannettavana.3 Paavalilla oli piikki lihassaan,4 Job joutui kärsimään ja uskon sankarit kokivat toinen toistaan kovempia ahdinkoja.5
Mutta koviakin kokenut ihminen saattaa suhtautua elämäänsä tyynesti ja jopa tartuttaa tyytyväisyyttä muihin. Haasteista selviäminen lisää tyytyväisyyttä, kun ihminen huomaa, että hän pärjää ja selviää, vaikka joutuukin lujille. Juuri vaikeina aikoina saattaa löytää ihan uudenlaista sinnikkyyttä ja vastoinkäymisten sietokykyä – sekä kristittyinä ennen kaikkea Jumalan läheisyyttä ja ihmeellistä rukouksen voimaa. Kenties juuri siksi Paavali kehottaa meitä toivomaan, iloitsemaan, olemaan ahdingossa kestäviä ja rukoilemaan lakkaamatta.6
Selviytymiskykykin on eräänlainen taito: se vahvistuu, kun sitä joutuu harjoittamaan. Ja kun lopulta selviytyy jostakin vaikeasta asiasta, se antaa uutta luottamusta Jumalaan, elämään ja itseensä.
Huomaa, minkä läpi olet tullut. Tyytyväisyyttä voi vahvistaa siten, että menneiden vastoinkäymisten ja virheiden sijaan muisteleekin sitä, mistä kaikesta on selvinnyt.
Näin teki Daavidkin. Hän oli lampaita paimentaessaan tappanut leijonia ja karhuja, joten Jumalan avulla hän selviäisi myös uhoavasta jättiläisestä.7
”Muistakaa aina hänen ihmetyönsä.”8 Luetteloi Jumalan onnistumiset. Pidä listaa hänen voimateoistaan. Eikö hän kulkenutkin kanssasi silloin, kun sinulla oli vaikeaa? Eikö hän osoittautunutkin uskolliseksi? Etkö saanutkin tuntea hänen huolenpitoaan?
Tähtää voittoon. Kun Asaf oli valittanut sitä, että jumalattomat menestyvät mutta hurskaat joutuvat kärsimään, hän vihdoin pääsi sisälle ”Jumalan pyhiin salaisuuksiin” ja käsitti, mikä heidän loppunsa oli oleva. Silloin hän kiitollisena totesi: ”Minun onneni on olla Jumalaa lähellä.”9
Voisimmepa aina muistaa, miten ”suuri voitto onkin jumalisuus yhdessä tyytyväisyyden kanssa.”10
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...