Missä menet, Suomen helluntailiike?

Suomen helluntailiike ei ole kasvanut vuoden 1993 jälkeen.
Suomen helluntailiike ei ole kasvanut vuoden 1993 jälkeen.
Ristin Voitto julkaisi edellisissä numeroissaan Jyrki Isohellan artikkelisarjan (RV 16–18), jossa tarkasteltiin helluntailiikkeen jäsenmäärän kehitystä, kasvun pysähtymistä sekä siihen johtaneita syitä.

Tässä ja myös lehden seuraavissa numeroissa kommentoidaan Isohellan kirjoitusta sekä pohditaan sen herättämiä ajatuksia.

”Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä”

Äänekosken helluntaiseurakunnan pastori ja Seurakunnan luontainen kehitys SLK Suomi ry:n toiminnanjohtaja Kari Pölönen kertoo, että helluntailiikkeen nykytilanne vastaa täysin Suomen SLK-tutkimuksissa havaittua seurakuntien laatua, kun sitä verrataan 18 vuoden aikana saatuihin seurakuntakasvun kokemuksiin ja tutkimuksiin 70 000 seurakunnasta 86 maassa. Pölönen muistuttaa myös Linus J. Morriksen esittämästä havainnosta: seurakunnan kuihtuminen 60 vuoden iässä on varsin tavallista.

– Kansallisten murrosvaiheiden ja herätysten aikoina huonotkin seurakunnat kasvavat. Normaaleissa olosuhteissa seurakuntakasvussa toteutuu laki, jota Herramme kuvaa sanoilla: ”Hyvä puu tekee hyviä hedelmiä.” Seurakuntakasvu on siis suhteessa seurakunnan laatuun, kuten myös Isohellan artikkelissa todetaan.

Pölönen ei näe tilannetta kuitenkaan toivottomana.

– Vaikka jotkut helluntailiikkeen seurakunnat ovatkin henkitoreissaan, kokonaistilanne ei ole läheskään niin synkkä, hän huomauttaa.

– Isohellan mukaan herätysliikkeen jäsenmäärä lisääntyi alkuvaiheissa keskimäärin viidelläsadalla joka vuosi. Tuohon nähden tilanne on nykyisin parempi, sillä kastettujen määrä on suurempi. Maamme helluntaiseurakunnissa on kastettu viime vuosina ymmärtääkseni noin 650–900 uskoon tullutta vuosittain.

Pölösen mielestä helluntaiherätyksen alkuajan kasvutekijöihin kuuluu ehdottomasti Isohellan artikkelissa mainittujen asioiden lisäksi avoimuus Pyhän Hengen työlle, Hengen täyteydelle ja henkilahjojen toiminnalle.

– Tämä on myös SLK-tutkimusten mukaan edelleen helluntaiseurakuntien vahvinta aluetta. Yhtä totta on, että usein Hengen alueiden painotus johtaa epätasapainoon. Silloin hengellistävä ajattelutapa muodostuu seurakunnan terveyden ja jäsenmäärän kasvun esteeksi.

Seurakuntien eloonjäämiskamppailu

Isohella listasi artikkelissaan viisitoista eniten oman alueensa asukkaita saavuttanutta helluntaiseurakuntaa ja päätteli: ”Pienemmät seurakunnat ovat siis olleet huomattavasti tehokkaampia suhteessa sielujenvoittamistyöhön kuin suuret kaupunkiseurakunnat.”

Pölösen mukaan tämä havainto on linjassa maailmanlaajuisten SLK-kokemusten kanssa. Vaikka pienet seurakunnat ovat yleensä muissakin asioissa suuria aktiivisempia, Pölönen myöntää, että tällä hetkellä monet pienet helluntaiseurakunnat Suomessa käyvät eloonjäämiskamppailua.

– Niiden toimintatapa ei vastaa enää seurakunnan voimavaroja. Jäsenistö on harmaantunut ja harventunut. Keskisuuret ja suurehkot seurakunnat pystyvät vielä ylläpitämään toimintaansa, vaikka viikon tärkeimmässä juhlassa, sunnuntain jumalanpalveluksessa, paikalla on keskimäärin vain 10–25 prosenttia jäsenistä, eikä seurakunnalla ole enää merkityksellistä evankelioivaa kosketusta paikkakunnan ihmisiin.

Ansaitseeko pastori palkkansa?

Isohella kritisoi artikkelissaan seurakunnan palvelupaikkojen varaamista pienelle sisäpiirille. Pölösen mukaan tällaista saattaa tapahtua epäterveen sisäisen suorituspakon tai ulkoisen paineen takia, jolloin esimerkiksi pastorin tai vanhimman nimike vaatii olemaan riittävästi esillä.

– On myös niitä hallituksen ja vanhimmiston jäseniä, jotka laskevat, kuinka monta saarnaa pastori on pitänyt tai kuinka monta tilaisuutta hän on johtanut ansaitakseen oman palkkansa, Pölönen hymähtää.

– Linus J. Morris sen sijaan painottaa muita näkökohtia. Hänen mukaansa seurakunnalla on varaa maksaa palkkaa vain niille, jotka auttavat muita toimimaan. Linuksen näkemys on mielestäni linjassa myös Raamatun kanssa.

Kari Pölönen painottaa, että seurakuntamallin ja -organisaation koetinkivi on sen toimivuus. Lahjakartoituksissa on todettu, että seurakuntalaisista noin 12 prosentilla on paimenen ja noin 10 prosentilla evankelistan lahja.

– Isohellan ajatus avoimesta seurakuntamallista on hyvä lähtökohta toimintatavalle, joka edistää lahjojen mukaista palvelutyötä. Tämä kuitenkin edellyttää, että ”keskimmäisessä ympyrässä” on henkilöitä, joiden lahjavarustukseen kuuluu organisoimiseen kykenevä johtajuus. Lahjakartoitusten mukaan sitä on harvoin vanhimmilla ja paimenilla.

Pölösen mielestä seurakuntien kannattaisi pyytää rohkeasti tukea oman tilanteensa arviointiin ja kehitysprosessiin. SLK on valmis auttamaan.

Christian A. Schwarzin toteuttaman seurakuntakasvun tutkimuksen mukaan eräs kuihtuvia seurakuntia yhdistävä tekijä on se, että ne eivät koe tarvitsevansa mitään ulkopuolista apua, Pölönen huomauttaa.

”Viestimme ei tavoita ihmisiä”

Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja Janne Lahti kaipaa päivitystä seurakuntien ajattelutapoihin. Hänen mukaansa työmuotojen kehittyminen on voinut passivoida tavallisia seurakunnan jäseniä.

– Monet ajattelevat, että hoitakoot evankelistat evankelioinnin. Tällainen ulkoistaminen on vieraannuttanut kristityt uskosta todistavasta elämäntavasta, Lahti sanoo.

– Myöskään yhteiskunnan muuttumiseen ei ole osattu reagoida. Mennään edelleen vanhoilla systeemeillä niin evankelioinnissa kuin seurakunnan johtamisessa ja hoitamisessakin. Siksi viestimme ei tavoita tämän päivän ihmisiä.

Opettajien rinnalle enemmän evankelistoja

Myös Hyvä Sanoma ry:n hallituksen puheenjohtaja Kari Korhonen uskoo, että eräs syy seurakuntakasvun hitauteen on henkilökohtaisen evankelioinnin ja evankelistojen väheneminen.

– Herätysliikkeessä on muutamia henkilöitä, jotka kiertävät ja pitävät paljon tilaisuuksia, kun meillä pitäisi olla evankelistojen armeija liikkeellä koko ajan, Korhonen sanoo.

– Lisäksi toimintatapamme ovat aika vanhahtavia. Itse olen rukoillut sitä, etten koskaan alkaisi puhua ”kaanaan kieltä” ja voisin säilyttää arkielämän kontakteja uskosta osattomiin. Kiertäessäni aiemmin seurakuntia huomasin, että monilla pastoreilla ei ole juuri muuta elämää kuin koti ja seurakunta.

Korhonen antaisi enemmän vastuuta kotimaan evankelioinnista myös helluntailiikkeen Iso Kirja -opistolle.

– Opisto on hyvä, mutta enemmän tarvitaan käytännön toimintaa kentälle ja kaduille. Nyt meillä tuntuu olevan trendi, että kaikki haluavat olla opettajia. Minä taas uskon, että Jumala haluaisi seurakunnissa olevan enemmän evankelistoja.

Korhonen ei välttämättä pystyttäisi uutta seurakuntaa joka niemeen ja notkelmaan vaan päivittäisi vanhoja helluntaiseurakuntia tälle vuosikymmenelle.

– Emme varmaan ole enää 50-luvulla, mutta myöskään paljoa yli 80-luvun ei ole päästy, hän arvioi.


Leevi Launonen

Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan