Miksi panostaa lapsityöhön?

Toiminnallisissa tapahtumissa lapsi saa elämyksiä, jotka vahvistamat myönteistä kuvaa uskosta. Kuvassa oleva Juhannuskonferenssin mustameri on suosittu puuhapaikka. Kuva: Tuomas Raunio
Toiminnallisissa tapahtumissa lapsi saa elämyksiä, jotka vahvistamat myönteistä kuvaa uskosta. Kuvassa oleva Juhannuskonferenssin mustameri on suosittu puuhapaikka. Kuva: Tuomas Raunio
Reilut parikymmentä vuotta sitten jyväskyläläinen perheenäiti alkoi kaivata omille lapsilleen mielekästä seurakunnan toimintaa.

– Tiesin, että jossain vaiheessa tulee aika, jolloin heitä alkavat erityisesti perjantai-iltaisin kiinnostaa aivan muut kuin hengelliset asiat. Mietin ja rukoilin ratkaisua.

– Erään kerran saunan lauteilla istuessani se sitten tuli: entäs jos perjantai-iltana olisi lapsille oma jumalanpalvelus, jossa olisi alussa ylistystä ja opetusta lasten tasoisesti. Sitten voisi olla toimintapisteitä, nyyttärit ja ”iltanuotioosio”, jossa olisi kaikkea hauskaa.

Tällä Pirkko-Leena, Piksu, Hämäläisen reseptillä aloitettiin syyskuussa 1996 Jyväskylän vapaaseurakunnassa 7–12-vuotiaille suunnatut Kids’ Action Night -illat. Nyt, kaksikymmentä vuotta myöhemmin, työmuoto on levinnyt 120:lle Suomen paikkakunnalle, ja iltoja järjestävät muun muassa vapaakirkolliset, helluntailaiset, luterilaiset, baptistit ja adventistit – yhdessä ja erikseen.

– Samalla konseptilla järjestetään myös Donkkis-iltoja ja monen muun nimisiä lastentapahtumia. Kids’ Action Nightien konseptiin liittyy vahvasti ajatus toiminnan jatkuvuudesta eli siitä, että iltoja järjestetään kouluvuoden aikana useampi. Osa seurakunnista koki alkuvaiheessa, ettei voi sitoutua kuin yhteen iltaan vuodessa ja valitsi siksi tehdä tapahtuman samankaltaisesti mutta eri nimellä, Kids’ Action Night -työtä koordinoivan Suomen Vapaakirkon Nuoret ry:n nuorisosihteeri Nana Kivimäki kertoo.

Kuorma-autollinen välineitä

Vammalan helluntaiseurakuntaan kuuluva Pirjo Raunio on ollut miehensä Timon kanssa mukana Kids’ Action Night -työssä lähes sen alkuajoista asti. Pariskunta kiertää myös muilla paikkakunnilla auttamassa työmuodon alkuun laittamisessa.

Rauniot ovat järjestäneet toiminnallisia lastentapahtumia ja leirejä jo ennen formaattiin tutustumista, joten heille on kertynyt monenlaista materiaalia illan tavaramerkiksi tulleeseen osioon: toimintapisteisiin. Uusia välineitä ja pelejä syntyy jatkuvasti ”Timon
ehtymättömästä ideavarastosta”.

– Usein ideat lähtevät siitä, että näemme jossakin jonkun tekevän jotain kivaa ja mietimme, kuinka siitä saisi version, jota voisi käyttää Kids’ Actionissa tai leireillä. Useimmat välineet eivät ole hankintahinnaltaan kalliita mutta vaativat työtä ja vaivaa.

– Lisäksi olemme saaneet kaikenlaisia pelejä yhdeltä ystävältä, joka tekee niitä työnsä vastapainoksi, Pirjo Raunio selostaa.

Raunion perheen valmistautuminen Kids’ Action Night -tapahtumaan alkaa kuorma-auton pakkaamisella. Seurakunnan toiveista riippuen joitakin välineitä otetaan autosta pois ja toisia laitetaan tilalle.

– Jos tapahtuma on ilta-aikaan, pystytys aloitetaan paikan päällä varhain aamulla. Mitä enemmän toimintapisteitä on, sitä enemmän pystyttämiseen menee luonnollisesti aikaa.

Kun Rauniot ovat käyneet pari kolme kertaa auttamassa lastenillan järjestämisessä, seurakunnat saattavat jo uskaltautua järjestämään sen yksin.

– Forssan helluntaiseurakunnassa tapahtui juuri näin. Forssalaiset  hankkivat omat välineet ja oman kuorma-auton, ja nyt he jo kiertävät kuorma-auton kanssa muissakin seurakunnissa, nainen iloitsee.

Enemmän kuin juhlapuheita

Pirjo Raunion ei tarvitse kauaa miettiä vastausta kysymykseen, miksi lapsityöhön kannattaa satsata näin paljon voimavaroja, aikaa ja rahaa.

– Lapsissa on tulevaisuus. Väitän, että jos katsoo monen seurakunnan tämänhetkistä ikärakennetta, tietty sukupolvi puuttuu kokonaan. Se kertoo siitä, ettei lasten eteen ole nähty vaivaa, vaikka ehkä juhlapuheissa on niin sanottukin.

Raunio muistuttaa, etteivät nykylapset tule enää seurakuntaan, jos se tarkoittaa istumista kiltisti kirkon penkissä. ”Joka tuutista” tulee mielenkiintoisia asioita, jotka kilpailevat heidän ajastaan.

– Seurakunta ei tietenkään voi lähteä kilpailemaan kaiken tarjonnan kanssa, mutta jos se ei tarjoa mitään tai tarjoaa vain hyvin harvoin, ei ole ihme, jos lapset eivät tule sinne.

– Esimerkiksi Kids’ Action Nightit voivat olla säännöllinen muistutus lapsille, että seurakunta on olemassa ja sillä on kivaa tarjottavaa.

Toiminnan ohella illat ovat mahdollisuus tarjota lapsille myös turvallisia aikuiskontakteja.

– Olen tehnyt myös sellaisia ”toimintapisteitä”, joissa voi rukoilla tai keskustella aikuisten kanssa. Niissä on syntynyt tärkeitä kohtaamisen hetkiä.

Myönteisten kokemusten voima

Piksu Hämäläinen uskoo, että jokainen kohtaaminen ja lasten kuulema Jumalan sana uppoaa vastaanottavaan maaperään. Puheet ja laulujen sanat ovat siemeniä, joista Pyhä Henki voi alkaa kasvattaa hedelmää.

– Jumala voi ottaa myöhemmin käyttöönsä niitä lauseita, joita heihin on joskus istutettu. Vuosien jälkeen sellaisetkin nuoret, jotka näyttivät aikoinaan vain häsläävän Kids’ Action Nighteissa, ovat kertoneet iltojen olleen heille merkittäviä.

Hän painottaakin pitkäjänteisen ja kaikki ikäryhmät huomioon ottavan lapsityön merkitystä, koska maailmankuva ei muodostu yhdessä päivässä tai viikonlopussa.

– Jos Jumala saa olla jo lapsena elämän keskipiste ja maailmankuva saa rakentua Jumalan hyvyyteen, se vaikuttaa koko tulevaan elämään. Joku on sanonut, että kun pelastuu lapsena, koko elämä pelastuu.

Pirjo Raunio huomauttaa, että tullakseen uskoon lapsi tarvitsee myönteisiä kokemuksia uskonasioista. Hauskan tekemisen ydin onkin hänen mielestään kokemus siitä, ettei Jeesus ole elämän synkistäjä vaan hänen kanssaan on kivaa; usko on myönteinen asia.

– Jos seurakunnan toiminnassa on mukavaa, lapset haluavat tulla sinne uudestaan ja uudestaan. Samalla he tottuvat olemaan myös hengellisessä ilmapiirissä.

Vaivannäöllä on rajansa

Tästä syystä Pirjo ja Timo Raunio laittoivat lastentapahtumia ja leirejä varten keräämänsä välinearsenaalin käyttöön myös helluntailiikkeen Juhannuskonferenssissa ja perustivat sinne vuonna 2003 puuhateltan.

– Kun esikoisemme Tuomas oli pieni, kuulimme usein konferenssissa pojan suusta: ”Täällä on tylsää. Täällä ei ole mitään tekemistä.” Ajattelimme, että tylsää on varmasti muillakin lapsilla, ja se vaikuttaa vanhempienkin viihtyvyyteen.

Nykyisin konferenssin puuha-alue koostuu kolmesta teltasta ja ulkoalueesta. Yhdessä teltassa on liikunnallisia toimintapisteitä, kuten kuorma-auton- ja traktorinrenkaista tehty ”mustameri” tai labyrintti ja ball bouncer -pallopeli. Toisessa teltassa on askartelua ja pienten lasten kotileikki-, auto- ja pehmoleluleikkipaikat.

– Kolmannessa teltassa on ollut röykkiöittäin puupalikoita, joilla on saanut rakennella. Viime konferenssissa yhdistimme kaksi telttaa, koska meillä ei ollut riittävästi talkooväkeä, Pirjo Raunio kertoo.

Raunioiden viimekesäinen kokemus onkin esimerkki siitä, että joskus lapsityön upeat ideat jäävät toteutumatta talkoolaisten puutteen vuoksi. Suurta työtaakkaa kantavien vapaaehtoisten vaivannäölläkin on rajansa.

– Viime kesänä jaksamisemme oli niin äärirajoilla, että päätimme jättää puuhateltan ensi vuonna rakentamatta, jos emme saa apua. Nyt tilanne näyttää onneksi jo vähän paremmalta, koska joistakin seurakunnista on luvattu kerätä apuvoimia rakentamisvaiheeseen.


Lisätietoa Kids’ Action Night -työstä osoitteessa www.kidsactionnight.fi. Työmuodon  aloittamista pohtivien kannattaa ottaa yhteyttä Suomen Vapaakirkon Nuoret (SVN) ry:n nuorisosihteeri Nana Kivimäkeen ().


Elina Rautio






Leirit jäävät mieleen loppuiäksi


Alakouluikäisiin satsataan myös Come Home Kids -työssä. Patmos Lähetyssäätiön ja Koulu- ja nuorisotyö Riku Rinteen alaisuudessa toimiva lapsityö pitää sisällään kaksi kertaa vuodessa järjestettävät viikonloppuleirit ja niiden yhteydessä taltioitavat televisioohjelmat.

Leirit ovat alkaneet alun perin Kids’ Action Nightin kanssa samana vuonna, 1996, mutta nykyisessä muodossaan niitä on järjestetty vuodesta 2008.

– Come Home Kids -leirit rakentuvat viisi kokonaisuutta sisältävälle näytelmälle, jota esitetään koko leirin ajan. Myös ennen leiriä kuvataan videomateriaalia, jota käytetään osana näytelmää, ohjelmallinen johtaja Mervi Saari kertoo.

Koko vuoden projekti

Kyseessä ei siis ole mikä tahansa nopeasti kyhättävä viikonlopputapahtuma.

– Meidän tapauksessamme leirit ovat aika työläitä: valmistelemme kutakin leiriä käytännössä puoli vuotta. Kun edellinen päättyy, pidämme pienen hengähdystauon ja sitten alamme miettiä seuraavan näytelmän, ja siten koko leirin, teemaa.

Suunnittelusta vastaa kolmesta perheestä koostuva ydintiimi, joka kokoontuu palavereihin säännöllisin väliajoin koko vuoden ajan. Sama lapsista ja aikuisista koostuva porukka toteuttaa useimmiten myös näytelmät – ulkopuolisten vahvistusten kera.

Saari vastaa näytelmän käsikirjoituksesta. Ideat tulevat hänen mukaansa ”varmaankin Jumalalta” – joskus kuin salama kirkkaalta taivaalta, joskus pitkän ja tuskallisen prosessin seurauksena.

– Jos mukaan lasketaan myös ajatustyö, kyllä leireihin menee yhteensä varmasti satoja työtunteja. Lähempänä leiriä tahti kiihtyy, kun suunnitellaan, palaveerataan, käydään  kirppiksillä ja kuvataan ennakkomateriaalia.

Uskon pohjan rakentamista

Myös leiripaikalla, Hämeenkyrössä sijaitsevalla Karmel-kodilla, riittää valmisteluja, koska kaikki ohjelmaosuudet kuvataan TV7:llä pyörivää Come Home Kids -ohjelmaa varten.

– Sehän näissä valmisteluissa on iso haaste, että vaikka teemme leiriä ensisijaisesti paikan  päälle tuleville lapsille, kaikki täytyy suunnitella kuvaukset huomioiden.

Suuresta työmäärästä huolimatta Mervi Saari kuvaa työssä mukanaoloa huikeaksi kokemukseksi koko perheelle.

– Lapsemme ovat kertoneet uskon vahvistuvan leirillä niin paljon, ettei seuraavaa aina malttaisi odottaa. Omien ja muiden lasten uskon kasvu onkin suurin syy siihen, miksi tätä teemme.

Saari tietää, että leirit jäävät monien lasten mieliin niin vahvoina ja hyvinä kokemuksina, että he muistavat ne lopun ikänsä.

– Joka leirille tulee lapsia myös ei-uskovista perheistä. On äärettömän tärkeää saada kertoa heille Jeesuksesta. Kun uskon pohjan saa rakennettua jo lapsena, se kantaa isojen juttujen yli.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan