Jouko Ruohomäki on kutsumukseltaan
ja koulutukseltaan
opettaja. Siksi hän
viihtyy opetuskirjallisuuden
parissa.
Toimiessaan seurakunnan
paimenen tehtävissä
Suomessa, lähetyssaarnaajana
Thaimaassa
ja Iso Kirja -opiston
opettajana Keuruulla Jouko Ruohomäki törmäsi alinomaa sopivan suomenkielisen
opetuskirjallisuuden puutteeseen.
Ruohomäki ei jäänyt asian kanssa
toimettomaksi vaan käänsi englanninkielisen
Global Universityn opiskelumateriaalia
suomeksi vuosina 1994–2005.
– Otin tavoitteekseni korjata huutavaa
opetuskirjallisuuden vajetta. Materiaalien
avulla monet ovat päässeet tutustumaan
tärkeisiin aiheisiin kuten Raamatun
kirjoihin, Raamatun tulkinnan
periaatteisiin, kristilliseen oppiin, saarnan
valmistukseen ja evankelioinnin ja
lähetystyön periaatteisiin – vain muutamia
mainitakseni, Ruohomäki toteaa.
– Tutkintotavoitteisen kirjallisuuden
rinnalle tarvitaan myös muuta helposti
tavoitettavaa, yleistajuista ja tasokasta
opetuskirjallisuutta, Jouko Ruohomäki
painottaa ja rohkaisee helluntaiherätykseen
kuuluvia satoja teologisen tutkinnon
suorittaneita täyttämään opetuskirjallisuuden
vajetta.
– Uskallan toivoa, että jotkut heistä
saavat sydämelleen opetuskirjojen kirjoittamisen.
Terveen raamatuntulkinnan
tärkeys
Opetuskirjallisuuden ”helmiaiheiksi”
Ruohomäki mainitsee Raamatun tekstejä
käsittelevät opetuskirjat. Niiden joukosta
lukijan on kuitenkin hyvä opetella
löytämään todelliset ja aidot helmet.
– Hyvän kristillisen opetuskirjallisuuden
ytimessä tulisi aina olla Raamattu,
jota tulkitaan tekstilähtöisesti. Hyvän
opetuskirjan tunnistaa siitä, että tekstin
tulkinnassa on käytetty terveitä Raamatun
tulkinnan periaatteita.
– Tarjolla on myös sellaisia opetuskirjoja,
joissa kirjoittaja käyttää Raamattua
todistaakseen omia tai edustamansa
organisaation mielipiteitä. Tällainen
Raamatun tekstien käsittely on mielivaltaista
ja johtaa lukijansa harhaan. Terveen
raamatuntulkinnan lähtökohta on
aina Raamatun oma teksti, ei koskaan
asiayhteydestään irrotettu lause, Jouko
Ruohomäki opastaa.
Hyödyksi kaikille
seurakuntalaisille
Ruohomäki pitää tärkeänä, että opetuskirjallisuutta
lukevat kaikki seurakunnan
jäsenet, eivät pelkästään raamattukoulujen
opettajat ja opiskelijat.
– Opetuskirjat on tarkoitettu rakentamaan
uskovan hengellistä elämää ja
vahvistamaan kristillistä identiteettiä.
Niitä voi jokainen lukea kotonaan omalla
vapaa-ajalla ja omassa tahdissa, Jouko
Ruohomäki rohkaisee.
– Opetuskirjallisuudella on paikkansa
tietysti raamattukoulussa sekä seurakuntien
raamattupiireissä ja kasvuryhmissä.
Toivonkin, että tulevana syksynä
mahdollisimman monet seurakunnat
panostaisivat raamattupiiritoimintaan.
On kovin yksipuolista, jos jäsenten raamattutietous
perustuu pelkästään kuullun
omaksumiseen. Opetuskirjat antavat
virikkeitä luetun pohdintaan ja ovat
hyviä keskusteluaiheita. Hyvä opetuskirja
tukee raamattupiirin vetäjää.
– Ei pidä myöskään unohtaa, että
koulun uskontokasvatuksen vähetessä
seurakunnissa annettavaa raamatunopetusta
pitää lisätä ajoissa. Siksi myös
nuorisotoiminnassa tarvitaan sopivaa
opetuskirjallisuutta, Ruohomäki muistuttaa.