Jouko Ruohomäki on kutsumukseltaan
ja koulutukseltaan
opettaja. Siksi hän
viihtyy opetuskirjallisuuden
parissa.
Toimiessaan seurakunnan
paimenen tehtävissä
Suomessa, lähetyssaarnaajana
Thaimaassa
ja Iso Kirja -opiston
opettajana Keuruulla Jouko Ruohomäki törmäsi alinomaa sopivan suomenkielisen
opetuskirjallisuuden puutteeseen.
Ruohomäki ei jäänyt asian kanssa
toimettomaksi vaan käänsi englanninkielisen
Global Universityn opiskelumateriaalia
suomeksi vuosina 1994–2005.
– Otin tavoitteekseni korjata huutavaa
opetuskirjallisuuden vajetta. Materiaalien
avulla monet ovat päässeet tutustumaan
tärkeisiin aiheisiin kuten Raamatun
kirjoihin, Raamatun tulkinnan
periaatteisiin, kristilliseen oppiin, saarnan
valmistukseen ja evankelioinnin ja
lähetystyön periaatteisiin – vain muutamia
mainitakseni, Ruohomäki toteaa.
– Tutkintotavoitteisen kirjallisuuden
rinnalle tarvitaan myös muuta helposti
tavoitettavaa, yleistajuista ja tasokasta
opetuskirjallisuutta, Jouko Ruohomäki
painottaa ja rohkaisee helluntaiherätykseen
kuuluvia satoja teologisen tutkinnon
suorittaneita täyttämään opetuskirjallisuuden
vajetta.
– Uskallan toivoa, että jotkut heistä
saavat sydämelleen opetuskirjojen kirjoittamisen.
Terveen raamatuntulkinnan
tärkeys
Opetuskirjallisuuden ”helmiaiheiksi”
Ruohomäki mainitsee Raamatun tekstejä
käsittelevät opetuskirjat. Niiden joukosta
lukijan on kuitenkin hyvä opetella
löytämään todelliset ja aidot helmet.
– Hyvän kristillisen opetuskirjallisuuden
ytimessä tulisi aina olla Raamattu,
jota tulkitaan tekstilähtöisesti. Hyvän
opetuskirjan tunnistaa siitä, että tekstin
tulkinnassa on käytetty terveitä Raamatun
tulkinnan periaatteita.
– Tarjolla on myös sellaisia opetuskirjoja,
joissa kirjoittaja käyttää Raamattua
todistaakseen omia tai edustamansa
organisaation mielipiteitä. Tällainen
Raamatun tekstien käsittely on mielivaltaista
ja johtaa lukijansa harhaan. Terveen
raamatuntulkinnan lähtökohta on
aina Raamatun oma teksti, ei koskaan
asiayhteydestään irrotettu lause, Jouko
Ruohomäki opastaa.
Hyödyksi kaikille
seurakuntalaisille
Ruohomäki pitää tärkeänä, että opetuskirjallisuutta
lukevat kaikki seurakunnan
jäsenet, eivät pelkästään raamattukoulujen
opettajat ja opiskelijat.
– Opetuskirjat on tarkoitettu rakentamaan
uskovan hengellistä elämää ja
vahvistamaan kristillistä identiteettiä.
Niitä voi jokainen lukea kotonaan omalla
vapaa-ajalla ja omassa tahdissa, Jouko
Ruohomäki rohkaisee.
– Opetuskirjallisuudella on paikkansa
tietysti raamattukoulussa sekä seurakuntien
raamattupiireissä ja kasvuryhmissä.
Toivonkin, että tulevana syksynä
mahdollisimman monet seurakunnat
panostaisivat raamattupiiritoimintaan.
On kovin yksipuolista, jos jäsenten raamattutietous
perustuu pelkästään kuullun
omaksumiseen. Opetuskirjat antavat
virikkeitä luetun pohdintaan ja ovat
hyviä keskusteluaiheita. Hyvä opetuskirja
tukee raamattupiirin vetäjää.
– Ei pidä myöskään unohtaa, että
koulun uskontokasvatuksen vähetessä
seurakunnissa annettavaa raamatunopetusta
pitää lisätä ajoissa. Siksi myös
nuorisotoiminnassa tarvitaan sopivaa
opetuskirjallisuutta, Ruohomäki muistuttaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...