Mihin opetuskirjallisuutta tarvitaan?

Jouko Ruohomäki iloitsee tekeillä olevasta kansainvälisen Raamatun kommentaarinkäännöstyöstä, joka tulee täyttämään osaltaan opetuskirjallisuuden tarvetta.
Jouko Ruohomäki iloitsee tekeillä olevasta kansainvälisen Raamatun kommentaarinkäännöstyöstä, joka tulee täyttämään osaltaan opetuskirjallisuuden tarvetta.
Jouko Ruohomäki on kutsumukseltaan ja koulutukseltaan opettaja. Siksi hän viihtyy opetuskirjallisuuden parissa. 

Toimiessaan seurakunnan paimenen tehtävissä Suomessa, lähetyssaarnaajana Thaimaassa ja Iso Kirja -opiston opettajana Keuruulla Jouko Ruohomäki törmäsi alinomaa sopivan suomenkielisen opetuskirjallisuuden puutteeseen. Ruohomäki ei jäänyt asian kanssa toimettomaksi vaan käänsi englanninkielisen Global Universityn opiskelumateriaalia suomeksi vuosina 1994–2005. 

– Otin tavoitteekseni korjata huutavaa opetuskirjallisuuden vajetta. Materiaalien avulla monet ovat päässeet tutustumaan tärkeisiin aiheisiin kuten Raamatun kirjoihin, Raamatun tulkinnan periaatteisiin, kristilliseen oppiin, saarnan valmistukseen ja evankelioinnin ja lähetystyön periaatteisiin – vain muutamia mainitakseni, Ruohomäki toteaa. 

– Tutkintotavoitteisen kirjallisuuden rinnalle tarvitaan myös muuta helposti tavoitettavaa, yleistajuista ja tasokasta opetuskirjallisuutta, Jouko Ruohomäki painottaa ja rohkaisee helluntaiherätykseen kuuluvia satoja teologisen tutkinnon suorittaneita täyttämään opetuskirjallisuuden vajetta.

– Uskallan toivoa, että jotkut heistä saavat sydämelleen opetuskirjojen kirjoittamisen.


Terveen raamatuntulkinnan tärkeys 

Opetuskirjallisuuden ”helmiaiheiksi” Ruohomäki mainitsee Raamatun tekstejä käsittelevät opetuskirjat. Niiden joukosta lukijan on kuitenkin hyvä opetella löytämään todelliset ja aidot helmet. 

– Hyvän kristillisen opetuskirjallisuuden ytimessä tulisi aina olla Raamattu, jota tulkitaan tekstilähtöisesti. Hyvän opetuskirjan tunnistaa siitä, että tekstin tulkinnassa on käytetty terveitä Raamatun tulkinnan periaatteita. 

– Tarjolla on myös sellaisia opetuskirjoja, joissa kirjoittaja käyttää Raamattua todistaakseen omia tai edustamansa organisaation mielipiteitä. Tällainen Raamatun tekstien käsittely on mielivaltaista ja johtaa lukijansa harhaan. Terveen raamatuntulkinnan lähtökohta on aina Raamatun oma teksti, ei koskaan asiayhteydestään irrotettu lause, Jouko Ruohomäki opastaa. 


Hyödyksi kaikille seurakuntalaisille 

Ruohomäki pitää tärkeänä, että opetuskirjallisuutta lukevat kaikki seurakunnan jäsenet, eivät pelkästään raamattukoulujen opettajat ja opiskelijat. 

– Opetuskirjat on tarkoitettu rakentamaan uskovan hengellistä elämää ja vahvistamaan kristillistä identiteettiä. Niitä voi jokainen lukea kotonaan omalla vapaa-ajalla ja omassa tahdissa, Jouko Ruohomäki rohkaisee. 

– Opetuskirjallisuudella on paikkansa tietysti raamattukoulussa sekä seurakuntien raamattupiireissä ja kasvuryhmissä. Toivonkin, että tulevana syksynä mahdollisimman monet seurakunnat panostaisivat raamattupiiritoimintaan. On kovin yksipuolista, jos jäsenten raamattutietous perustuu pelkästään kuullun omaksumiseen. Opetuskirjat antavat virikkeitä luetun pohdintaan ja ovat hyviä keskusteluaiheita. Hyvä opetuskirja tukee raamattupiirin vetäjää. 

– Ei pidä myöskään unohtaa, että koulun uskontokasvatuksen vähetessä seurakunnissa annettavaa raamatunopetusta pitää lisätä ajoissa. Siksi myös nuorisotoiminnassa tarvitaan sopivaa opetuskirjallisuutta, Ruohomäki muistuttaa.


Hanna-Kaisa Rahikainen



51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja