Merkkipäiviä: Retsi Vaurula 60 vuotta

Reijo Vaurula aloitti 1980 taustalla olevassa Lappakosken koulussa opettajan uransa, josta hän jää eläkkeelle 1.9. alkaen. Hän ehti toimia koulussa opettajana 23 vuotta sen lakkauttamiseen asti. Vaurula työskentelee vielä osa-aikaisena kaupungin elinkeinoyhtiössä nykyisessä työssään, opetuksen ja työelämäyhteyksien kehittäjänä. Kuva: Mikko Vaurula
Reijo Vaurula aloitti 1980 taustalla olevassa Lappakosken koulussa opettajan uransa, josta hän jää eläkkeelle 1.9. alkaen. Hän ehti toimia koulussa opettajana 23 vuotta sen lakkauttamiseen asti. Vaurula työskentelee vielä osa-aikaisena kaupungin elinkeinoyhtiössä nykyisessä työssään, opetuksen ja työelämäyhteyksien kehittäjänä. Kuva: Mikko Vaurula
Monitoimimies” oli Reijo Vaurulan titteli hänestä tehdyssä Ristin Voiton 50-vuotisjutussa. Se onkin kuvaava nimitys: Retsin elämään ovat kuuluneet monet toimet, kuten opettaminen, musiikki, lehti- ja radiotyö, kirjojen kirjoittaminen, kunnallispolitiikka, koulutuksen ja työelämäyhteyksien edistäminen, matkailun kehittämistyö sekä tietenkin jääkiekko. Kirjoittamisen saralla mies on julkaissut kymmenissä eri lehdissä yhteensä noin pari tuhatta juttua sekä tehnyt kymmenkunta kirjaa. Golden Gospel -palkinto hänelle myönnettiin vuonna 2001.

Vaikka kymmenen viime vuotta eivät ole monitoimimiehen luontoa muuttaneet, pakottavat luonnonlait hidastamaan tahtia. Politiikka on jäämässä, mutta isompi asia on syyskuussa tapahtuva eläkkeelle jääminen. Ei pantteri silti pilkuistaan pääse: Retsi jatkaa osa-aikaista työtään YES Kouvolan aluepäällikkönä opettajien kouluttajana.

Työssään Retsi on oppinut paljon seurakuntien toimintaan sovellettavia asioita. Lukuisissa hankkeissa mukana olleena ja niiden ohjausryhmissä istuneena mies on sisäistänyt  hankemaailman strategia-ajattelun perin juurin: määritellään tavoitteet, mietitään, miten niihin päästään ja arvioidaan toiminnan tulokset.

Koska päämäärätietoinen ajattelu on usein vielä vierasta seurakunnille, Retsi pyrkii auttamaan asiassa myös kotiseurakuntaansa. Hän on pyytänyt seurakunnan vanhimmiston toimistolleen kylään. Vierailun tavoitteena on hahmottaa tarkemmin seurakunnan ”asiakasryhmän” saavuttamista.

Vaikka monitoimimiehen lukuisat toimet ansaitsisivat aivan oman katsauksensa, tämän jutun kirjoittajaa yhdistää Retsiin eräs aseveljeyden laji: ”boanergeys”. Vai miksi pitäisi kutsua sitä, mitä Boanerges-yhtyeessä soittaneet 1970-luvulla keskenään kokivat? Ukkosenjylinän pojilla evankeliumin lippu ei jäänyt puolitankoon, vaan se hilattiin ylös asti. Eikä Jeesusta pidetty piilossa.

Hengellisistä juuristamme löytyy yhteisenä säikeenä ja esikuvana myös Reijon isä, evankelista Hannu Vaurula. Juuri hän oli puhujana ollessani ensimmäistä kertaa 1972 Riihimäellä hengellisessä kokouksessa. Meneillään oli nuorisoviikonloppu, ja talo oli täynnä uskoon tulleita hippejä. Elettiin Jeesus-herätyksen aikaa.

Rakastamassamme nuorisoevankelistassa vaikutusta ei tehnyt ainoastaan puheen hengellinen voima, vaan myös Vaurulan aito myötätunto nuoria kohtaan. Sydämeeni silloin kylvetty evankeliumin siemen pääsi heti juurtumisen alkuun. Samalla kun Hannu Vaurula kasteli sen kyynelillään puhujan paikalla, kastelin minä sitä omillani kuulijan paikalla.

Retsi aloitti Boanergesin kosketinsoittajana vuonna 1976. Silloin elettiin vielä voimakkaiden julistajien aikaa, joiden antama evankelioimisen malli oli suorasanainen. Heidän edustamaansa evankeliointityyliä pyrittiin musiikkipuolellakin noudattamaan, ja myös Boanerges soitti vahvasti julistavaa musiikkia.

Retsistä löytyy edelleen evankelista. Sen huomaa esimerkiksi siitä, miten hän arvioi hengellistä musiikkia. Hänen mukaansa Boanergesin aikaista 1970–80-lukujen tapaa käyttää hyviä käännöskappaleita ei tulisi vierastaa. Evankeliumin työn kannalta se on parempi vaihtoehto kuin vähemmän hyvät omat kappaleet.

Toisaalta Retsi pohtii, oliko Boanergesin tyylissäkään kaikki ihan kohdallaan. Sanoma tuotiin kyllä selkeästi esiin, mutta menikö viesti perille. Retsi näkeekin silloisen tyylin ongelmaksi mustavalkoisuuden. Se kun teki kaiken kerralla selväksi, ehkä liian selväksi.

Boanergesin aika opetti näkemään elämää eri tavalla. Omakin mustavalkoisuus sai seurakseen harmaita sävyjä. Niinpä varttuneen ja kypsän miehen vuodesta 1999 vetämä Heavenly Swing soittaa gospelia nykyisin vähemmän hyökkäävästi. Retsi kaipaa hengelliseen työhön yleensäkin lisää hienotunteisuutta ja muistuttaa olemaan ”viisaita kuin käärmeet ja viattomia kun kyyhkyset”.

Ikä tuntuu opettavan miehille aina yhden asian: perhe on tärkeä, mutta sille ei ole ollut tarpeeksi aikaa. Retsi toivoo, että hänellä olisi nyt enemmän aikaa lastenlapsille, neljälle ihanalle pikkutytölle, ja myös omille lapsille puolisoineen.

Samoin Retsi haluaa antaa aikaa Eira-vaimolle, jonka kanssa on kuljettu yhtä matkaa niin terveyden kuin sittemmin sairaudenkin aikoina.


Veljeydellä
Tapio Lohikko
Boanerges-yhtyeen kitaristi

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan