Turkulaisen Teatteri Puron Mathilda Wrede -musikaalin tuotanto vaatii yli sata vapaaehtoista. Jokaista esitystä on toteuttamassa yli 50 hengen työryhmä, joista 16 nähdään lavalla näyttelemässä eri rooleissa, laulamassa ja luomassa näyttäviä joukkokohtauksia.
Musikaali on kerännyt luovan alan osaajia ja kädentaitajia Turun seudun eri seurakunnista. Siihen on tehty muun muassa 14 uutta laulua, ja näyttelijät ovat ammattilaisten ohjausta.
Musikaalia säestää oma orkesteri. Puvustajat ovat luoneet 1800-luvun lopun tunnelman historiallisilla asuilla ja lavastajat rakentaneet palan Kakolan vankilaa Turun helluntaiseurakunnan saliin.
Muuttuneet miehet ovat isossa roolissa.
Vankilaevankelista Mathilda Wreden elämänvaiheet tunnetaan melko hyvin hänen aatelisen syntyperänsä ja poikkeuksellisten valintojensa ansiosta. Musikaalin synnyn kannalta merkityksellinen on Ester Ståhlbergin vuonna 1944 kirjoittama elämäkerta, joka päätyi tuottaja Maija Salokiven käsiin jo 1990-luvulla.
– Emme ole halunneet tuoda Mathildan tarinaan mitään sellaista, mitä hänestä kertovat lähteet eivät ole nostaneet esille. Olemme kunnioittaneet näin myös Wreden suvun toivetta, Salokivi kertoo.
Musikaalin käsikirjoittanut Merja Issa on käyttänyt tarinan kiinnekohtina paljon erilaisia historiallisia lähteitä niin päähenkilön elämänkäänteiden kuin Kakolan vankien kohtaloiden kartoittamiseksi. Wreden katsotaan murtaneen säätyläisyhteiskunnan rajoja ja haastaneen naiselle osoitettua asemaa 1800-luvun lopun Suomessa.
Dramaturgisesti musikaalin punainen lanka on Mathildan kutsumus auttaa vankeja ja tuoda heitä Kristuksen rakkauden piiriin. Kutsumus vaati raskaita valintoja ja koeteltiin vankilan raadollisessa maailmassa. Mathildan kohtaamista vangeista osa oli 1800-luvun lopun pahimpia rikollisia, kuten puukkojunkkarit Isontalon Antti, Helapää-Heikki ja sarjamurhaaja Matti Haapoja.
Pahamaineiset ja sisimmässään muuttuneet miehet ovat isossa roolissa musikaalissa.
– Näemme lavalla myös positiivista äijäenergiaa, koomillisia hetkiä ja koskettavia balladeja. Näyttelijät ovat todella rohkaisseet ja tsempanneet toisiaan, kehuu musikaalin ohjaaja Stina Skaren ja kertoo, että koronan pitkitettyä harjoituskautta näyttelijät ovat joutuneet treenaamaan paljon myös yksin.
Musikaalin suositusikäraja on 12 vuotta.
Mathilda Wrede -musikaali viikonloppuisin 15.–24.4. Turun helluntaiseurakunnassa. Liput ja esitysajat:
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...