Salossa perheineen asuva Maria Huotari, 15, eli seikkailuja sisältävän varhaislapsuuden Boliviassa. Tasapainoinen kristillinen perhe-elämä yhdistyneenä hyviin muistoihin ovat muovanneet jopa hänen tulevaisuudensuunnitelmiaan.
– Haluan opiskella lääkäriksi ja valmistumiseni jälkeen toivon pääseväni lähetyslääkäriksi, Maria toteaa.
Marian vanhemmat Eeva ja Juhani Huotari toimivat helluntaiseurakuntien lähetystyöntekijöinä Boliviassa kahdessa jaksossa vuosina 1984–2007. Perheeseen kuuluu kuusi lasta. Suomessa vietetyn välikauden jälkeen perheen mukana Etelä-Amerikkaan matkasi kuopus, kaksivuotias Maria.
– Vanhempien viimeisellä työjaksolla Boliviassa tapahtui kaikenlaista. Olin mukana, kun maantierosvot pysäyttivät automme ja koko perhe oli hengenvaarassa. Taisi olla samalla matkalla, kun kiertelimme ja väistelimme mielenosoittajia ja heidän rakentamiaan tiesulkuja, Maria muistelee.
– Kerran myrsky ja rankkasateet olivat kaataneet suuren puun tien ylitse. Oikealla puolella oli jyrkkä kallionseinämä, vasemmalla ammottava rotko. Puun juuret olivat tiukasti kiinni kallion uurteissa. Isä yritti pienellä linkkuveitsellä jyrsiä paksua puuta poikki. Joku mopopoika saapui paikalle, ja hän sai isän kanssa työnnettyä puun sen verran sivuun, että pääsimme juuri ja juuri ohittamaan sen ja jatkamaan matkaa. Kun olimme ohittaneet puun, se paiskautui takaisin tiesuluksi kuin hiirenloukku.
Kysymyksiä äidille
Boliviassa Maria Huotari seurasi vanhempiensa ja sisarustensa elämää.
– Puhuin usein äidin kanssa Jeesuksesta. Kysyin äidiltäni asioista, joita en Raamatusta ymmärtänyt, ja hän halusi aina vastata ja kuunnella kysymyksiäni. Myös perheen kesken pidetyillä aamu- ja iltahartauksilla oli suuri merkitys elämälleni. Kerran pyysin äitiä rukoilemaan puolestani; sanoin hänelle, että haluan tulla uskoon.
Perheen muuttaessa Suomeen vuonna 2008 lähes kaikki oli esikouluikäiselle uutta.
– Aluksi ihmettelin kaikkea, mitä ympärilläni tapahtui. Suomi on kuitenkin ollut koko ajan vahvin kieleni, ja espanja on hyvä kakkonen, Maria kertoo.
Hän sanoo muistelevansa edelleen Bolivian aikoja, maan luontoa ja sikäläisiä kavereitaan.
– Bolivian paras kaverini on edelleen parhaita ystäviäni, ja pidämme yhteyttä WhatsAppilla.
– Iloitsen siitä, että Boliviassa on paljon kristittyjä: lähes kaksikymmentä prosenttia asukkaista käy säännöllisesti evankelisten seurakuntien jumalanpalveluksissa.
Voimaa Jippii-leirillä
Suomessa Marian usko on vahvistunut ja on iän myötä löytänyt uusia ilmenemismuotoja.
– Olin mukana sunnuntaisin pyhäkoulussa ja lasten talvi- ja kesäleireillä. Vuonna 2010 osallistuin suurelle Jippii-leirille Orivedellä. Olin sitä ennen lukenut paljon Raamatusta Pyhän Hengen työstä ihmisessä. Olin vastaanottanut Pyhän Hengen antaman voiman, ja Jippii-leirillä täytyin Jumalan rakkaudella ja uskoni vahvistui.
– Antaessani lapsena elämäni Jeesukselle tunsin, kuinka hän oli läsnä. Olen aina sen jälkeen tuntenut, kuinka hän on joka paikassa missä ikinä kuljenkin. Perheessäni on tapahtunut niin paljon ihmeitä, etten osaa kuvitella, mikä muu selittäisi näitä ihmeitä kuin se, että Jeesus elää ja toimii.
Uskoa ovat tukeneet myös elämän varrella kohdatut, muut uskovat.
– Muistan, kuinka koulussa oli valittava menenkö LuMa- eli luonnontieteellis- matemaattiselle luokalle, musiikkiluokalle tai tavisluokalle? Päätös oli vaikea, mutta rukoilin ja sain vastauksesi, että menisin LuMa-luokalle.
– Pääsin Halikon Armfeltin kouluun. Varsin pian minulle selvisi, että koulun rehtori ja kolme opettajaa ovat uskossa. Ilmapiiri koulussa on myös todella hyvä. Toisinaan tunneilla risteilee kysymyksiä ja esiintyy väittelyä maailman synnystä ja siitä, onko evoluutio totta tai luominen. Silti koulussa on tosi mukavaa porukkaa eikä ketään syrjitä. Kielenopetustaturvapaikanhakijoille
Salon helluntaiseurakunta aloitti tammikuussa suomen kielen kurssin turvapaikanhakijoille. Mukana on ollut 15–40 turvapaikanhakijaa, jotka ovat tulleet Iranista, Syyriasta, Afganistanista, Irakista ja Nigeriasta. Maria Huotari avustaa suomen kielen opetuksessa.
– Ensimmäisellä kerralla jännitin, miten muutaman viikon Suomessa olleet turvapaikanhakijat käyttäytyisivät. Jännittäminen oli kuitenkin aivan turhaa: he ovat mukavia ja ystävällisiä.
– On mukava olla ulkomaalaisten kanssa ja auttaa heitä oppimaan. Samalla itsekin oppii uusia asioita. Autamme heitä ääntämään suomea oikein. Jos heillä on ongelmia jonkin asian oppimisen kanssa, kertaan opetuksen sisällön heille englanniksi, Maria kertoo.
Osa turvapaikanhakijoista ei osaa kirjoittaa eikä lukea edes omalla äidinkielellään.
– He tarvitsevat paljon apua ja tukea. Raamattua ja elämäkertakirjoja
Maria Huotari vaalii hengellistä elämäänsä muun muassa säännöllisellä Raamatun lukemisella.
– Raamattu on elämän sanaa. Luen sitä ja saan voimaa hengelliseen elämääni. Myös kristitty perhe on tärkeä. Edelleen kysyn äidiltä vastauksia vaikeisiin kysymyksiin. Luen myös paljon kristillisiä kirjoja. Varsinkin lähetystyöntekijöiden elämäkerrat kiinnostavat.
– Espanjan taidon haluan pitää hyvänä ja opiskelen myös ranskaa. Lähetyslääkärin työssä kielitaito on tärkeää.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...