Lahkolaisleiman välttämistä ja identiteetin vahvistamista
”Punainen pelipaita, jonka jokainen joukkueen jäsen voi vetää päälle.” Tällä mielikuvalla havainnoi Suhe-seurakunnan työntekijä Pietu Korpelainen uskontunnustuksen merkitystä.
Helsingin Kalliossa ja Vantaan Tikkurilassa kokoontuva Suhe on ruuvannut omaa tunnustustaan reilun vuoden ajan. Tunnustusta valmistelevaa tiimiä johtaa teologian kandidaatti Henri Häkkinen. Hänen mukaansa prosessiin johti kaksi tekijää.
– Ulkopuolelta tuli painetta selkeyttää oppia. Esimerkiksi luterilaiset eivät ole tienneet, mitä meistä pitäisi ajatella.
– Toinen tekijä liittyy kasvuun. Suhe on 25 vuotta vanha seurakunta. Karismaattisista juurista on kuljettu nykyiseen. Olemme löytäneet omaa identiteettiämme, enää ei imitoida. Halusimme selvittää Suhen tapaa elää kristittynä.
Jumala nauttii itsestään iankaikkisesti
Uskontunnustukset ovat perinteisesti tiivistäneet sen, mihin kaikkien kristittyjen – tai tiettyyn kirkkokuntaan kuuluvien – tulisi uskoa. Suomalainen vapaakristillisyys on kuitenkin perinteisesti pitänyt Raamattuun sitoutumista riittävänä, eikä omia tunnustuksia ole tarvittu.
Toisaalta esimerkiksi maailman suurin helluntaikirkkokunta Assemblies of God on määritellyt oppinsa yksityiskohtaisesti. Tunnustukseen sisältyy esimerkiksi tuhatvuotinen valtakunta sekä kielilläpuhuminen Pyhän Hengen kasteen merkkinä.
Viime vuosina myös Suomen Helluntaikirkko ja monet pienetkin kristilliset yhteisöt ovat heränneet tunnustusten tarpeeseen.
– Uskontunnustus kannattaisi määritellä jo uutta seurakuntaa istutettaessa, väittää Espoon Kotikirkon pastori Mikko Sivonen.
Espoon Kotikirkko on vuonna 2008 perustettu paikallisseurakunta Leppävaarassa. Sivonen uskoo, että jos seurakunnan oppi olisi tehty selväksi jo alussa, olisi vältetty monta ongelmaa.
– Kuten isommat kiistat eskatologiasta. Sivosen mukaan uskontunnustus ei takaa elämää, mutta se antaa puitteet oikealle ymmärrykselle Jumalasta ja seurakunnasta.
– Maailmassa puhutaan paljon Jeesuksesta, armosta, kirkosta, synnistä ja pelastuksesta. On tärkeää määrittää, mitä niillä tarkoitamme. Ne eivät ole itsestäänselvyyksiä.
Kotikirkko on osa Suomen Baptistiyhdyskuntaa. Sivosen mielestä yhdyskunnan tunnustus on äärimmäisen tiivis. Hän itse opettaa reformoituun traditioon kallistuvaa kristinuskoa. Tällä tarkoitetaan luterilaisuuden rinnalla reformaatiossa kehittynyttä oppisuuntaa, joka on suosittua esimerkiksi Yhdysvalloissa mutta jäänyt luterilaisuuden jalkoihin Pohjoismaissa.
Reformoitu oppi näkyy Espoon Kotikirkon tunnustuksessa. Se tulee esille esimerkiksi kohdasta, joka heijastelee Westminsterin tunnustusta vuodelta 1646: ”Jumalan tarkoitus on kirkastaa Hänen omaa nimeänsä ja nauttia itsestään iankaikkisesti. Niinpä ihmisenkin tarkoitus on kirkastaa Jumalaa ja nauttia Hänestä aina.”
Espoon kotikirkossa ja Suhessa uskontunnustuksella halutaan myös osoittaa, että yhteisö sitoutuu historialliseen kristinuskoon eikä edusta mitään uutta, villiä opinsuuntaa.
Suhen kotisivulla ”Mihin uskomme?” -kysymyksen alta löytyvä linkki johtaa kuuluisaan Lausannen julistukseen. Kyseessä on lähetystyötä koskeva asiakirja, jonka muotoilussa vuonna 1974 oli mukana 2 300 evankelista johtajaa 150 maasta. Myös Suomen Helluntaikirkon tunnustus Raamatun auktoriteetista lainaa suoraan Lausannen julistusta. Koska kyseessä on globaalia evankelista kristillisyyttä tiivistävä dokumentti, siihen viittaaminen on vapaakristillisille yhteisöille luontevaa.
Toisaalta Suhessa tunnustuksella halutaan myös korostaa omaa, erottuvaa identiteettiä. Henri Häkkinen lainaa Suhen pastori Markus Lehtosen tiivistelmää seurakunnan filosofiasta: teologisesti konservatiivi, kulttuurisesti liberaali.
Kuulostaa näppärältä. Mutta mitä se tarkoittaa?
– Ensinnäkin pitäydytään perinteisessä kristillisessä opissa. Kristinuskon historiallisessa sanomassa ei ole muutostarvetta, Häkkinen sanoo.
– Kulttuurinen liberaalius tarkoittaa sitä, että teologia halutaan tehdä ymmärrettäväksi. Se ei saa olla teologisen eliitin kieltä. Sen pitää puhutella nykypäivän helsinkiläistä eri tavalla kuin Apostolisen uskontunnustuksen.
Toisaalta alustava versio Suhen tunnustuksesta on varsin tuttua tavaraa. Omaleimaisin lause liittyy luomisuskoon: ”Suhessa olemme kutsutut näkemään ja vahvistamaan maailmassa olevaa hyvää, sekä uteliaasti etsimään ja löytämään luomakunnan rikkautta tieteiden ja taiteiden avulla.”
Toisaalta tähänkin voi sitoutua lähes kuka tahansa kristitty.
Toisin kuin alkukirkon tunnustukset, Suhen tunnustus ei ole ehdoton ja ajaton. Häkkisen mukaan sillä pitäisi pärjätä parikymmentä vuotta eteenpäin.
– Seuraava sukupolvi joutuu käymään saman prosessin.
Lari Launonen
Astuiko alas tuonelaan?
Apostolisen uskontunnustuksen ajatellaan yhdistävän kaikkia kristittyjä. Se löytyy myös lukuisten helluntaiseurakuntien sekä Suomen helluntaikirkon kotisivuilta. Myös Suhen uskontunnustuksen alustavassa versiossa sitoudutaan Apostoliseen uskontunnustukseen.
Jotkut evankeliset teologit ovat kuitenkin kritisoineet tunnustusta epäraamatullisena. Erityisen epäilyttävänä pidetään väitettä, että Jeesus ”astui alas tuonelaan” – eli helvettiin. Alkuperäinen latinankielinen versio sekä useat englanninkieliset käännökset puhuvat selvästi helvetistä, eivät harhaanjohtavasti tuonelasta. Myös Espoon Kotikirkko laittoi Apostolisen tunnustuksen aluksi kotisivuilleen.
– Tällä haluttiin välttää lahkolaisleima ja tunnistautua osaksi pidempää kristillistä historiaa, Mikko Sivonen selittää.
Sivonen ei kuitenkaan usko Jeesuksen välttämättä käyneen helvetissä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...