Kynttilät valaisevat kaamosta

Adventin alkaessa voi hiljentää tahtia. Jo kynttilän sytyttäminen päivällispöydässä tai iltapalalla vaikuttaa rauhoittavasti ja muistuttaa kristikunnan toivosta. Myös Rauno Karmitsan kodissa lepattavat valonlähteet valaisevat vuoden pimeimpänä aikana.

Tällä hetkellä uutta levyä työstävä Karmitsa kertoo elämästään siirtolaisperheessä. Rautavaaran kirkonkylässä Pohjois-Savossa syntynyt mies oli reilun kahden vuoden ikäinen muuttaessaan Ruotsiin. Pieni poika varttui useissa eri kaupungeissa ja sai elämäänsä hyvät eväät.

– Siirtolaisperheemme asui Eskilstunassa, Piteåssa, Kiirunassa, Nikkalassa ja Haaparannalla. Muutin Kalixiin, jossa tein musiikkiopintoja kolme vuotta.

– Jatkoin sieltä matkaa raamattukouluun Luulajaan, jonka jälkeen aloitin nuorisopastorin työt kotikaupungissani Kalixissa. Matka jatkui yhä ja seuraava pysähdys oli eteläisessä Ruotsissa sijaitseva idyllinen Ronneby, jossa tapasimme vaimoni Minnan kanssa ja avioiduimme. Meitä on siunattu kahdella tyttärellä, Wilmalla ja Elsa-Marialla.

Joulu osuu hyvään aikaan

Marras-joulukuun aikaan useat meistä kaamoksen keskellä elävistä käpertyvät viltin alle sohvan uumeniin. Rauno Karmitsa puolestaan lisää ulkoilun määrää huomattavasti.

– Marras-joulukuussa tarve ulkoiluun lisääntyy, ja se on samalla aikaa, kun kynttilät palavat päivittäin huoneissamme. Pimeyden tiivistyessä lenkkeilen mahdollisimman paljon.

– Olen todella onnellinen, että joulunvietto osuu juuri tähän aikaan kalentereissamme, koska se auttaa kestämään vuoden pimeimmän ajan, Karmitsa kiteyttää.

Adventin neljä ulottuvuutta

Rauno Karmitsa kuvaa adventin aikaa ”salamyhkäiseksi”: silloin selvitellään lahjatoiveita ja mietitään, miten ne saisi urkittua ilman että läheiset huomaavat. Paljon muutakin tuo aika on.

– Joulu on ennen kaikkea Jeesuksen syntymäjuhla, mutta samalla se on myös toinen toisensa kunnioittamisen juhla. Uskon tämän kaltaisen asenteen olevan Jumalan mielen mukainen, sillä ”autuaampi on antaa kuin ottaa”. Osallistumme perheenä myös joulun avustuskeräyksiin, joista saa todellisen joulumielen, Rauno Karmitsa kertoo.

Hän avaa adventinajan neljää ulottuvuutta. Niitä ovat nöyrtyminen (adventus humiliationis), kuninkuus (adventus glorificationis), hengellisyys (adventus spiritualis) ja pyhittäytyminen (adventus sanctificationis).

– Nöyrtyminen kuvaa valmistautumista palvelemaan lähimmäisiä, jolloin toisten tarpeet astuvat omien tarpeiden edelle. Kuninkuus tähdentää Jeesuksen syntymää, mutta samalla myös sitä, että hän palaa kerran takaisin niin kuin on luvannut. Hengellisyys vakuuttaa meidät joulun hengellisyydestä, vaikka materialismi on vallannut paljon tilaa. Joulu on juhla, jolloin Jumalan lupaukset täyttyvät. Pyhittäytymisessä pysähdymme Jumalan sanan äärelle.

– Jouluevankeliumi sitoo joulunviettomme yhteen, ja se luetaan aina yhdessä ennen jouluruokaa, Rauno Karmitsa kertoo.

Musiikillisen Karmitsan perheen adventin aikaan laskeutuminen on alkanut. Lopuksi vielä hyvän mielen jouluterveiset:

– Olkaa kilttejä toinen toisillenne myös silloin, kun toiset eivät näe ja muulloinkin kuin jouluna!


Hanna-Kaisa Rahikainen