Emmanuel Sibomana on
kulkenut pitkän
matkan pakolaisena kuumasta Afrikasta
Keski-Suomen
viileämpiin maisemiin. Hän
tuntee myös kotoutumisen monet
haasteet.
Toimiessaan
kerran tulkkina kotoutumisluentoa
pitävälle viranomaiselle Sibomana
huomasi kongolaisen
naisen, joka parahti kesken
luennon:
–
Näytä minulle, miten minun pitää
käyttäytyä, jotta osaan olla oikein!
Samalla
koko salillinen maahanmuuttajia purskahti
itkuun. Tulkin
tehtäviä hoitanut Emmanuel Sibomana
tajusi, että juuri tässä
on hänen kutsumuksensa: olla
siltojen rakentajana suomalaisten ja
maahanmuuttajien välillä.
Tämä
Jyväskylässä pidetty kotoutumistilaisuus oli
samalla alku maahanmuuttajien
uudenlaiselle vertaistuelle.
”Putosin
syvään masennuksen
kuiluun”
Kongolaisen
metodistipastorin perheeseen
syntynyt Emmanuel Sibomana
oppi jo varhain, mitä palveleminen
ja lähimmäisen rakastaminen käytännössä
ovat. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleen nuoren
valoisat tulevaisuuden suunnitelmat
muuttuivat kuitenkin pakolaisleiriltä
toiselle kulkemiseksi raastavan
sodan iskettyä kotimaahan.
Pakomatka päättyi vuonna
2008 Suomeen, jonne hän
tuli kiintiöpakolaisena sisarensa kanssa
turvaan – niin hän aluksi
luuli.
–
Suomi olikin pimeä ja pelottava paikka.
Putosin syvään masennuksen kuiluun.
Pyysin päästä takaisin kotiin,
sinne, missä minun omat
ihmiseni olivat, Sibomana kertoo.
–
Kotimaassa sota runteli, mutta siellä
oli yhteisön tuki. Olin tottunut siihen,
että kannamme yhdessä toistemme
surua ja tuskaa, ja
se auttoi jaksamaan. Nyt minua ei
tervehtinyt edes naapurini. Minulta vietiin
toivo.
Siltojen
rakentamista
Jyväskylän
helluntaiseurakunnassa Sibomana
tapasi ihmisen, joka opetti
hänelle Raamatun kautta suomen
kieltä. Pikkuhiljaa syntyi luottamus,
ja elämänilo palautui.
–
Luokseni johdatettiin ihmisiä, jotka
olivat yhtä yksin kuin minäkin. Yhdessä
opettelimme uuden maan
tavoille, ja vähitellen huomasin, että
minulla suomea jo paremmin puhuvana
onkin iso rooli heidän
auttamisessaan. Ja toisaalta sain
myös toimia ”kulttuuritulkkina” suomalaisiin
viranomaisiin päin.
Oman
kokemuksensa kautta Emmanuel
Sibomana tietää, miten vaikeaa
uuteen tottuminen voi olla.
–
Musta mies Suomen passin kanssa
ei oikein kuulu mihinkään. Omaan
heimooni kuuluva miettii, kuka
olen, sillä suomalainenkaan en
oikein ole. Irtonaisuuden tunne kuuluu
osaksi elämääni, mies hymähtää
surumielisenä.
–
Olen nähnyt liikaa julmuutta ja
kokenut hirvittävää kipua. Olen kuin
vanha sotaveteraani nuoren miehen
ruumiissa.
Emmanuel
Sibomana työskentelee nykyisin
Jyväskylässä monikulttuurisuuskeskus Gloriassa. Hän
pohtii kotoutumisen mahdollisuuksia ja
haasteita myös oman työnsä
kautta. Sibomanan perustama Paremmin
Yhdessä ry järjestää tukea
monikulttuurisille perheille. Yhdistyksellä
on myös kehitysapuprojekteja Kongossa
ja Keniassa.
Sibomana
tietää, että seurakuntien rooli
on elintärkeä myös kotoutumisvaiheessa.
–
Seurakunnassa tulisi antaa mahdollisuus
osallistua ja toimia eikä
vain olla vastaanottavana tahona. Palvelemisen
kautta oppii, ja
se tukee kotoutumista, hän toteaa.
Sibomana
toivoo näkevänsä tulevaisuudessa seurakuntia,
jossa kaikki
voivat toimia yhdessä.
–
Kun kotipesä löytyy, sieltä ei halua
enää pois, hän naurahtaa.
–
Seurakunnan tulisi muistaa sen
tärkein tehtävä: elämän leivän jakaminen.
Erämaa on helpompi kestää
eväiden kanssa.
Kongolaisnaisen
parahdus oli alku
Emmanuelin työlle Suomessa. Tulevaisuuden
haaveena miehellä on
entistä laajempi työ yhteiskunnan eri
tasoilla köyhyyttä vastaan.
–
Maailma on meidän yhteinen kotimme.
Yksinäisyys on Suomen sairaus
ja sitä vastaan meidän tulee taistella
myös seurakunnissa.
MuutPsalmien kirja on kuin pyhiinvaellusmatka, jonka polku vie synkkien laaksojen läpi aurinkorannoille meren ääreen. Valitettavan usein kristillinen julistus pelkistyy vain kuvaamaan aurinkorantoja.
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
UutisetKansanedustajat Sari Essayah (kd),
Teuvo Hakkarainen (ps),
Toimi Kankaanniemi (ps), Lea Mäkipää (sin),
Mika Niikko (ps),
Päivi Räsänen (kd), Harry Wallin (sd)
ja Peter Östman (kd) jättivä...
UutisetTemppeliaukion
kirkossa lyödään tänä
vuonna kävijäennätys. Tämä
siitä huolimatta, että kirkkoon on
nykyisin kolmen euron pääsymaksu.
Asiasta uutisoi Kotimaa24.fi.
UutisetYksilön
analyyttinen ajattelukyky ei
poissulje sitä, että hänellä samaan
aikaan on vahvoja yliluonnollisia uskomuksia,
ilmeni Coventryn
ja Oxfordin yliopistojen tutkijoiden
suorittamassa...
UutisetAfrikassa
pidetyistä suurista evankelioimiskampanjoista
tunnettu saksalaisevankelista
Reinhard Bonnke on
pitänyt viimeiseksi ilmoitetun
kokoussarjansa.
UutisetEspanjan
Asambleas de Dios -helluntaiyhteisö
(FADE) vetoaa sovinnon,
anteeksiantamuksen ja
vuoropuhelun puolesta Espanjan keskushallinnon
ja Katalonian aluehallinnon
välisessä kiistassa...
KolumniTänä
vuonna juhlimme Suomen 100-vuotista historiaa. Ihmisen ikänä
sata vuotta on suhteellisen pitkä aika, mutta koko ihmissuvun historiassa
se tuntuu vain ohikiitävältä hetkeltä.
MielipidePuutteellisen informaation vuoksi helluntaiseurakuntien yleinen käsitys
on, että yhdistyspohjaisilla seurakunnilla
on vain
kaksi vaihtoehtoa koskien laillista
uhrinkeräystä: seurakunta voi...
MielipideErkki Hietasen huoli
seurakuntien hajoamisesta
ja tarpeettomasta uusien
kilpailevien perustamisesta on
sinänsä aiheellinen. Kuitenkin
tässä tilanteessa, jossa asiaan
joudutaan viranomais...
MielipideUseista lähteistä on kuulunut, että
viranomaiset ovat
ottaneet yhteyttä moniin
yhdistyspohjaisiin helluntaiseurakuntiin
ja kiinnittäneet huomiota
näiden seurakuntien kolehdinkantoon
pitä...
MielipideKun
seurakuntamme yhteyteen perustettiin
Helluntaikirkkoon kuuluva
paikallisseurakunta ja annettiin
mahdollisuus valita liittyminen uskonnolliseen
yhdyskuntaan nimeltä
Suomen Helluntaiki...
MuutHuilisti
ja tenorisaksofonisti Juhani ”Junnu” Aaltonen on
tehnyt käsittämättömän
hienon uran suomalaisessa
jazz-musiikissa. 1950-luvulta
Inkeroisista Heikki Rosendahlin orkesterista...
MuutRaamattua käytettiin Suomen sodissa rohkaisemaan taisteluun ”pahuuden henkivaltoja” vastaan sekä perustelemaan punaisten teloittamista. Raamattu herätti myös itsetutkiskelua: kurittaako Herra suomalai...