Emmanuel Sibomana on
kulkenut pitkän
matkan pakolaisena kuumasta Afrikasta
Keski-Suomen
viileämpiin maisemiin. Hän
tuntee myös kotoutumisen monet
haasteet.
Toimiessaan
kerran tulkkina kotoutumisluentoa
pitävälle viranomaiselle Sibomana
huomasi kongolaisen
naisen, joka parahti kesken
luennon:
–
Näytä minulle, miten minun pitää
käyttäytyä, jotta osaan olla oikein!
Samalla
koko salillinen maahanmuuttajia purskahti
itkuun. Tulkin
tehtäviä hoitanut Emmanuel Sibomana
tajusi, että juuri tässä
on hänen kutsumuksensa: olla
siltojen rakentajana suomalaisten ja
maahanmuuttajien välillä.
Tämä
Jyväskylässä pidetty kotoutumistilaisuus oli
samalla alku maahanmuuttajien
uudenlaiselle vertaistuelle.
”Putosin
syvään masennuksen
kuiluun”
Kongolaisen
metodistipastorin perheeseen
syntynyt Emmanuel Sibomana
oppi jo varhain, mitä palveleminen
ja lähimmäisen rakastaminen käytännössä
ovat. Yhteiskuntapolitiikkaa opiskelleen nuoren
valoisat tulevaisuuden suunnitelmat
muuttuivat kuitenkin pakolaisleiriltä
toiselle kulkemiseksi raastavan
sodan iskettyä kotimaahan.
Pakomatka päättyi vuonna
2008 Suomeen, jonne hän
tuli kiintiöpakolaisena sisarensa kanssa
turvaan – niin hän aluksi
luuli.
–
Suomi olikin pimeä ja pelottava paikka.
Putosin syvään masennuksen kuiluun.
Pyysin päästä takaisin kotiin,
sinne, missä minun omat
ihmiseni olivat, Sibomana kertoo.
–
Kotimaassa sota runteli, mutta siellä
oli yhteisön tuki. Olin tottunut siihen,
että kannamme yhdessä toistemme
surua ja tuskaa, ja
se auttoi jaksamaan. Nyt minua ei
tervehtinyt edes naapurini. Minulta vietiin
toivo.
Siltojen
rakentamista
Jyväskylän
helluntaiseurakunnassa Sibomana
tapasi ihmisen, joka opetti
hänelle Raamatun kautta suomen
kieltä. Pikkuhiljaa syntyi luottamus,
ja elämänilo palautui.
–
Luokseni johdatettiin ihmisiä, jotka
olivat yhtä yksin kuin minäkin. Yhdessä
opettelimme uuden maan
tavoille, ja vähitellen huomasin, että
minulla suomea jo paremmin puhuvana
onkin iso rooli heidän
auttamisessaan. Ja toisaalta sain
myös toimia ”kulttuuritulkkina” suomalaisiin
viranomaisiin päin.
Oman
kokemuksensa kautta Emmanuel
Sibomana tietää, miten vaikeaa
uuteen tottuminen voi olla.
–
Musta mies Suomen passin kanssa
ei oikein kuulu mihinkään. Omaan
heimooni kuuluva miettii, kuka
olen, sillä suomalainenkaan en
oikein ole. Irtonaisuuden tunne kuuluu
osaksi elämääni, mies hymähtää
surumielisenä.
–
Olen nähnyt liikaa julmuutta ja
kokenut hirvittävää kipua. Olen kuin
vanha sotaveteraani nuoren miehen
ruumiissa.
Emmanuel
Sibomana työskentelee nykyisin
Jyväskylässä monikulttuurisuuskeskus Gloriassa. Hän
pohtii kotoutumisen mahdollisuuksia ja
haasteita myös oman työnsä
kautta. Sibomanan perustama Paremmin
Yhdessä ry järjestää tukea
monikulttuurisille perheille. Yhdistyksellä
on myös kehitysapuprojekteja Kongossa
ja Keniassa.
Sibomana
tietää, että seurakuntien rooli
on elintärkeä myös kotoutumisvaiheessa.
–
Seurakunnassa tulisi antaa mahdollisuus
osallistua ja toimia eikä
vain olla vastaanottavana tahona. Palvelemisen
kautta oppii, ja
se tukee kotoutumista, hän toteaa.
Sibomana
toivoo näkevänsä tulevaisuudessa seurakuntia,
jossa kaikki
voivat toimia yhdessä.
–
Kun kotipesä löytyy, sieltä ei halua
enää pois, hän naurahtaa.
–
Seurakunnan tulisi muistaa sen
tärkein tehtävä: elämän leivän jakaminen.
Erämaa on helpompi kestää
eväiden kanssa.
Kongolaisnaisen
parahdus oli alku
Emmanuelin työlle Suomessa. Tulevaisuuden
haaveena miehellä on
entistä laajempi työ yhteiskunnan eri
tasoilla köyhyyttä vastaan.
–
Maailma on meidän yhteinen kotimme.
Yksinäisyys on Suomen sairaus
ja sitä vastaan meidän tulee taistella
myös seurakunnissa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...