Kohti Jumalaa, kohti vapautta - Länsimainen vapauskäsitys eroaa antiikin ja keskiajan kristillisestä vapauskäsityksestä

"Ajatus soittimen kurinalaisesta harjoittelusta voi tuntua ristiriitaiselta musiikkiin liitetyn vapauden kanssa. Silti juuri tämä rajoittava asia on ovi vapauteen ja uuden luomiseen", Jarkko Lindqvist vertaa.
"Ajatus soittimen kurinalaisesta harjoittelusta voi tuntua ristiriitaiselta musiikkiin liitetyn vapauden kanssa. Silti juuri tämä rajoittava asia on ovi vapauteen ja uuden luomiseen", Jarkko Lindqvist vertaa.

Näin nuorena kitaristi Jimi Hendrixin konserttitaltioinnin 1970-luvulta. Pohdimme seuraavana päivänä konsertin rumpusooloa soitonopettajani kanssa. Rumpalilla oli halua ja intoa, mutta kädet ja jalat eivät totelleet. Etenkin jos vertasi Hendrixiin. Soittajia näytti erottavan lahjakkuuden lisäksi harjoitustuntien määrä. Toinen oli harjoitellut soittimen sävelasteikkoja kurinalaisesti. Hän oli vapaa käyttämään soitinta musikaalisesti. Kitaristin soitto kuulosti vapaalta ja luovalta. 

Ajatus soittimen kurinalaisesta harjoittelusta voi tuntua ristiriitaiselta musiikkiin liitetyn vapauden kanssa. Silti juuri tämä rajoittava asia on ovi vapauteen ja uuden luomiseen. 

 

       "Hyvä on osallisuutta siihen, mikä virtaa Jumalasta."

 

Ortodoksiteologi Serafim Seppälä kertoo alkukirkon ajattelussa juuri vapauden olleen se, mikä tekee ihmisestä ikuisen olennon. Efraim Syyrialaiselle vapaus oli ihmisen jumalallisin ominaisuus. Eläin seuraa viettejä, ihminen voi valita yli halujen. Tuomas Akvinolaiselle vapaus tarkoitti asteittaista kasvua kyvyssä valita hyvä ja toteuttaa sitä mahdollisimman hyvin. Ajatukseen kuului, että todellinen hyvä johtaa onneen yksilöllisellä ja yhteisöllisellä tasolla. Vapauden kautta etenemme kohti sitä, jollainen parhaimmillaan voimme olla. 

Vapauden vuoksi ihminen voi myös kieltäytyä suhteesta Luojaansa. Näin hän pyrkii tekemään maailmankaikkeuteen tilaa, jossa Jumala ei vaikuta. Evankelikaalifilosofi Dallas Willardin mukaan ilman kykyä valintoihin ihminen ei voisi toteuttaa Jumalalta saatua viljelyn ja varjelun tehtävää. Sätkynykke ei voisi olla kuva Jumalasta. Ilman vapautta olisi myös vaikea puhua suhteesta, lapseudesta tai vastuusta. Jumala tahtoi ihmisestä kumppanin, työtoverin. Hän jakaa valtaansa. Raamatun Kaikkivaltias ei ole tyranni, vaan vapaa, vapaudessa elävä, vapauteen kutsuva ja vapauttava Luoja. 

 

Länsimainen vapauskäsitys eroaa antiikin ja keskiajan kristillisestä vapauskäsityksestä. Seppälän mukaan nykyinen arkikäsitys on, että vapaus tarkoittaa mahdollisuutta toteuttaa mahdollisimman monta tahdon oikkua. Se on yksilön lupa tehdä rajoituksetta mitä haluaa. Valinnat voivat olla summittaisia ja epäjohdonmukaisia, kunhan ne lähtevät aidosti omasta halusta, eivätkä vahingoita tai rajoita muita. 

Vanha kristillinen näkemys oli paljon syvempi. Vapaus määrittyi suhteessa kokonaisuuteen. Vapautta on kyetä toimimaan oman päämääränsä mukaan. Seppälän mukaan tällainen vapaus on pitkän tähtäimen vapautta. Roskaruoan syöminen voi palvella hetkellistä vapauden tunnetta mutta pitkässä juoksussa johtaa ylipainon ja muiden terveyshaittojen vangiksi. Rajoituksettomat suhteet voivat johtaa tunteiden ja ihmissuhdekiistojen verkkoon. 

Antiikista noin uuden ajan alkuun asioita katsottiin neljän syyn näkökulmasta. Yksi oli päämääräsyy eli se, mitä kohti kyseessä oleva asia on luotu etenemään. Päämäärä ja tarkoitus käy ilmi asian olemuksesta ja se on sisäänrakennettu siihen. Aristoteles sanoi, että täydellisin tieto on tietää, mitä varten jokin on. Ajatus meihin ihmisiin tai muihin asioihin sisäänrakennetusta päämäärästä on hyvin kaukana nykyajattelusta. 

Antiikin neljästä syystä valistuksen vallankumous jätti voimaan vain yhden, niin sanotun vaikuttavan syyn. Se on tapahtuman liikkeellepaneva asia. Biljardipallo liikkuu, koska maila on lyönyt siihen, ja maila liikkuu, koska käsi työntää sitä. Nykyajattelussa ihminen itse keksii itselleen päämäärät ja tarkoituksen. Ne eivät ole jotain, mikä löydetään ja jotka ovat olemassa itsestä riippumatta. 

 

Vapautta voi katsoa myös joko määrällisenä tai laadullisena. Kun se nähdään määrällisenä, pyritään saamaan lisää mahdollisuuksia ja oikeuksia. Mahdollisimman monta rajoitusta tulee purkaa. Tällainen länsimainen vapauskäsitys on negatiivista vapautta. Äärimmilleen vietynä se johtaa nihilismiin eli siihen, että objektiiviset ihmistä ohjaavat arvot ja elämän merkitys kielletään. 

Laadullinen vapaus on toisenlaista. Se on kutsu tulla siksi, joka syvimmiltään olemme Jumalan kuvaksi luotuna, ja jonka rikkaus ylittää kaikki vertailevat erotukset. Tosi vapaus myös avautuu syvyyssuunnasta ja ulottuu sisäänpäin. Jumalaan suuntautunut ihminen suuntautuu kohti todellista Vapautta – häntä, joka on inhimillisten rajoitusten yläpuolella. Hänen yhteydessään mahdollisuudet moninkertaistuvat. Jumalan tarkoittamien kehysten sisällä elämä sisältää vapauden ulottuvuuden, joka avautuu äärettömyyksiin. 

 

Kristillisessä vapauskäsityksessä ei ole silti kyse oman tahdon tukahduttamisesta, vaan sen puhdistamisesta ja uudistumisesta. ”Kristinuskon ja sen edustajien tehtävä on kirkastaa tahto ja ohjata se hyvään, ei suinkaan tuhota sitä”, huomauttaa Seppälä. Hyvä on osallisuutta siihen, mikä virtaa Jumalasta. Jumalasta, ”joka toimii vapaudessa, vapaudesta, vapaudella, vapaudeksi.” Tämä on osallistumista jumalalliseen vapauteen, joka on kaiken olemassaolon taustalla. 

Matka voi tapahtua esimerkiksi harjoittamalla hyveitä, kuten kärsivällisyyttä ja kohtuutta, tai hengellisiä harjoituksia, kuten paastoa, hiljentymistä, opiskelua, palvelua, rukousta ja jumalallisten totuuksien mietiskelyä. Näin teemme tilaa tulla siksi, joita olemme äärimmäisen moninaisen Luojamme uniikkeina kuvina. 

 

Jarkko Lindqvist 

Kirjoittaja on seurakuntapastori Tampereen helluntaiseurakunnassa



Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan