Vespa-harrastajien eli vespailijoiden mukaan ”kaikki Vespat ovat skoottereita, mutta kaikki skootterit eivät ole Vespoja”.
Italialainen kulkuväline herättää paitsi ihailua myös monenlaisia ennakkoluuloja. Suurin osa niistä liittyy tehoon ja nopeuteen.
Lapinlahtelaiselta Robert Knappilta ei ole haasteellista saada luetteloa Vespan hyvistä ominaisuuksista.
– Nämä ovat tekniikaltaan luotettavia – vaikka ovatkin Italiasta, Knapp aloittaa.
– Olen myös tykännyt aina näissä olevasta retromeiningistä. Yleensä ihmisillä tulee hyvä fiilis jo siitä, kun he näkevät Vespan.
Totta. Vespa on erittäin sympaattisen näköinen kulkuneuvo. Jos jotakin kahden pyörän varassa kulkevaa laitetta pitää kuvata sanalla kaunis, niin se kuvaus sopii nimenomaan Vespaan.
– Kun tämän vetää parkkiin, niin todella usein joku tulee juttelemaan ja kertomaan muistojaan.
Vespassa kiehtovaa onkin sen historiallinen jatkumo.
– Muodot ovat samat kuin alkuvuosina. Se on nopeasti tunnistettavissa. Vespan yksi nerokkaimmista alkuperäisajatuksista ja tuntomerkeistä on leveä jalkojen suoja.
– Vespassa jalat pysyvät kuivina. Kun ajaa tavallisella moottoripyörällä, ei tarvitse paljoa tihuttaa ja jalat ovat aivan märät.
Miehet hurahtavat italialaisiin
Lapinlahden helluntaiseurakunnassa on parin viime vuoden aikana koettu ”Vespa-herätystä”. Robert Knappin jalanjäljissä moni on huomannut ison skootterin ilot.
Seurakuntaan on muodostunut vapaamuotoinen Vespaukot-kerho, johon kuuluu tällä hetkellä seitsemän jäsentä, kaikki miehiä.
Harri Nissinen omistaa 300 GTS 2010 -vuosimallia olevan Vespan.
– Minulla ei vanhastaan ollut moottoripyöräkorttia. Innostuin asiasta pari vuotta sitten kavereiden myötävaikutuksella.
Vespa on Nissisen ensimmäinen kaksipyöräinen. Intoa on hankalaa pidätellä.
– Vespassa on huvi ja hyöty samassa paketissa. Sillä pystyy tekemään saman kuin isommalla moottoripyörällä, mutta kauppareissut ja kyläilyt pystyy hoitamaan helpommin.
Vespalla tavaraa kulkee mukana yllättävän paljon. Takana on tavaratila, ja myös penkin alle mahtuu kuljetettavaa.
– Jalkatilassa on myös kuljetuskoukku. Siihen saa hyvin kauppakassin.
Harri Nissinen on tehnyt Tiina-vaimonsa kanssa myös pidempiä reissuja. Kyytiin mahtuu hyvin kaksi ihmistä.
Perhe kyydissä
Vespoja on valmistettu 1940-luvulta alkaen. Vanhat skootterit voivat olla arvokkaita ja haluttuja. Sellaista Robert Knapp ei kuitenkaan hingu harrasteajoneuvoksi.
– En ole erityisen hyvä rassaamaan moottoreita. Koneen pitää olla luotettava. Vanhemmat Vespat ovat lisäksi melko pienitehoisia. Ne ovat varmasti olleet hyviä kaupungeissa, mutta maantielle en sellaisella lähtisi.
Knappin oma Vespa-harrastus ulottuu reilun kymmenen vuoden taakse. Perheen asuessa Brysselissä tyttäret Noora ja Nea kulkivat harrastuksiin isän kyydissä. Käytössään Knappilla on tällä haavaa jo viides Vespa.
– En kyllä odottanut, että kun palaamme Brysselistä, syntyy täällä tällainen kiinnostus. Pikkuhiljaa yksi jos toinenkin on innostunut näistä.
Uuden vespailijan liittyessä kerhoon pidetään ajoneuvolle nimiäiset. Nimen on oltava italiankielinen naisen nimi. Knappin kaunotar on nimerry Sabrinaksi, Harri Nissinen taas ajelee Angelinalla.
– Samaa nimeä ei voi käyttää kahta kertaa. Tämä on tällainen sisäpiirin hauska juttu.
Jani Korhonen puolestaan on suunnitellut Vespaukot-kangasmerkin, jonka saa kerhoon liittyessään ommella ajotakkiin.
Ympäri maan
Knapp kehuu myös Vespan matkaominaisuuksia. Helsingissä on tullut käytyä muutamankin kerran.
– Melkein samassa ajassa olen perillä, kuin mitä Sari-vaimoni, jos hän suuntaa sinne henkilöautolla.
Nykyaikaisen nelitahtisen Vespan huippunopeus on 125 kilometriä tunnissa. Isoilla teilläkin siis pystyy ajamaan.
– Vespan ideologiaan ei kuitenkaan kuulu, että ajetaan hanat tiskissä mottoriteitä.
Vespaukot on ajanut jo kolme kertaa pidemmän matkan kesällä. Viime kesänä tehtiin 1 600 kilometrin kierros, joka huipentui Turun saaristoreitille. Aiemmin on jo käyty itäisessä Suomessa ja Virossa.
– Moni on saanut tästä hyvän harrastuksen. Osansa on silläkin, että olemme kaikki uskossa, ja voimme samalla viedä sanomaa eteenpäin, Knapp kuvailee.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...