Jeesus-kaivoista puhdasta ja elävää vettä

Kylän naisille kaivon puhdas vesi on yhteinen ilon aihe.
Kylän naisille kaivon puhdas vesi on yhteinen ilon aihe.
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan eläkkeellä oleva lähetysemäntä Eira Pispa kuuluu viiden naisen tiimiin, joka auttaa Intian naisia. Tiimi järjestää kerran kuukaudessa naisten kahviaamiaisen Hämeenlinnan läntisessä lähiökeskuksessa.

Kaivoprojekti on toiminut jo kuutisen vuotta. Ensimmäinen kaivo Intiaan saatiin syksyllä 2009.

– Iloitsen syvästi, että lähiötyö lähti tähän toimintaan mukaan, Pispa toteaa.

Kahviaamiaisella on tarjolla ruumiin ravinnon lisäksi hengen ravintoa: puheenvuoroja, rukousta ja keskustelua. Tilaisuudessa naisilla on mahdollisuus jakaa huoliaan ja ilojaan.
Ryhmän tuella jo kaksitoista intialaista kylää on saanut oman kaivonsa.

Puhdasta vettä kyliin

Lähetysemäntä tuntee avustettavien kulttuuria ja tietää mitä apu heille käytännössä tarkoittaa.

– Intiassa veden haku on pääasiassa naisten hommaa. Siihen voi huveta päivässä paljon aikaa. Työ on myös raskasta, sillä veden hakupaikka saattaa sijaita jopa kilometrien päässä, Eira Pispa kertoo.

Kaivot ovat tärkeitä terveyden edistäjiä. Ennen kaivoja kylissä saatettiin juoda epäpuhdasta vettä, joka sisälsi taudinaiheuttajia.

– Pienille lapsille likainen vesi saattoi aiheuttaa hengenvaarallista ripulia. Myös erilaiset suolistosairaudet olivat yleisiä. Lisäksi vedestä tarttui vaarallisia loisia.

Suomessa puhdas vesi on itsestäänselvyys. Siksi täällä ei välttämättä ymmärretä niitä ongelmia, joihin ajaudutaan, kun puhdasta vettä ei yksinkertaisesti ole tai sitä ei ole riittävästi. Useat kylät Intiasta ovatkin esittäneet suomalaisryhmälle toivomuksen, että useampaan kylään saataisiin puhdas juomavesi ja oma kaivo.

– Intialaiset ovat iloisia siitä, että kaukaisesta Suomesta halutaan heitä auttaa. Kaivon saaneet ovat lähettäneet kiitoskirjeitä, joissa kerrotaan, millaisiin kyliin kaivot on rakennettu. Samalla kaivojen tarve muihinkin kyliin on huutava.

Kaivohanke lapsuuden perua

Eira Pispalla on kokemusta omasta takaa siitä, miten raskasta vedenkanto kauempaa on. Hänen lapsuudenkotinsa sijaitsi Etelä-Pohjanmaalla Kuortaneella, ja kotikaivon vesi oli kelvotonta ja ruosteen pilaamaa.

– Sitä ei voinut käyttää mihinkään. Koko sakilla haimme sitten vetemme metsässä sijainneista lähteistä.

Monia kyläläisiä vaivasi sama ongelma, samoin naapuriperhettäkin. Elämä oli muutenkin työntäyteistä ja vaativaa.

– Olimme köyhiä, mutta naapurimme taisi olla vieläkin köyhempi. Uskovainen isäni Valde Perämäki kutsui naapurit aina kylpemään meille lauantaisin, sillä heiltä puuttui oma sauna, Pispa muistelee.

– Perheellämme oli pienen tuvan nurkassa avotakka, jonka riimusta roikkui pata, ja siinä he avotulen loimutessa he keittivät ruokansa.

Kylpemisen jälkeen perhe tuli saunakahville Pispojen tupaan. Asunto ei ollut suuren suuri, tuvan lisäksi siinä oli vain pieni kamari.

– Meitä oli kaikkiaan yhdeksän ihmistä ja naapuriperhettä samoin. Mutta sopu antoi sijaa, Pispa naurahtaa.

Talvi toi hieman helpotusta Eiran lapsuuden perheen vesisavottaan. Käyttövettä saatiin sulateltua lumesta. Vettä saatiin myös läheisen laskuojan syvemmästä kohdasta.

– Hakkasimme jään rikki, heitimme ämpärin avantoon ja nostimme siitä vettä. Sitten kannoimme vesiämpärin käsin tupaan.

Jokainen kynnelle kykenevä osallistui Eiran lapsuudessa vesitalkoisiin. Lopulta hänen isänsä onnistui löytämään lähteen aivan kylän keskeltä. Hän rakensi siihen kaivon, jonka vesi oli hyvänlaatuista.

– Tämä helpotti elämää. Sen jälkeen kaikki kyläläiset saattoivat hakea siitä puhdasta juomavettä, Pispa kertoo.

Elävän veden lähteenä

Nyt Eira Pispa kokee, että Intian kaivoprojektissa hän saa jatkaa isänsä perintöä. Kerätyt varat menevät lyhentämättöminä kaivojen rakentamiseen, jota paikalliset henkilöt organisoivat. Jokainen valmis kaivo valokuvataan.

– Yhden kaivon kustannukset ovat noin 900 euroa. Kerran eräs nainen halusi tukea yhden kokonaisen kaivon rakentamista veronpalautusrahoillaan. Tämä kaivo on hänen ”omansa”.

Pispa iloitsee siitä, että kaivohankkeen myötä myös evankeliumi on saanut vallata kyläläisten sydämiä.

– Kaivot ovat nimeltään Jeesus-kaivoja. Kun kaivo on valmis, kyläläiset alkavat kysellä, kuka tämä Jeesus on. Monet ovatkin saaneet kääntyä ja kokea hänen antamansa pelastuksen. Elävän veden virrat saavat tulla näin kahdella tavalla esille.

Eira Pispa muistuttaa Jeesuksen sanoista: ”Joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään” (Joh. 4:14).

Kääntymyksen kokeneet kyläläiset saavat kristinuskon opetusta ja ”kaivokyliin” on noussut myös seurakuntia.

Ollessaan vielä seurakuntatyössä lähetysemäntänä Eira Pispa leipoi ja laittoi ryhmänsä kanssa ruokaa eri tilaisuuksiin. Kokoon saadut varat käytettiin lähetystyöhön.

– Koen, että tässä kaivoprojektissa saan jatkaa lähetystyötä, joka on sydäntäni lähellä, Pispa iloitsee.


Tarja Lappalainen

Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan