Papua-Uusi-Guinea tiedetään maailmalla eristäytyneistä heimoista, hämmästystä herättävistä, ainutlaatuisista eläimistä ja tulivuortenpurkauksista.
Sen sijaan papualaisten poikkeavan suuri kiinnostus evankeliumia kohtaan ei yllä uutisotsikkoihin. Silti kulttuurisesti rikkaassa saarivaltiossa, jossa puhutaan yli 830:tä kieltä, etsitään tosissaan kristillisen elämän arvoja, koulutetaan työntekijöitä ja siunataan lähettejä ulkomaille.
Eksoottisuudestaan huolimatta Papua-Uusi-Guinea rimpuilee muun maailman tavoin kaupungistumisen, nuorisotyöttömyyden ja laajalle levinneen HIV-epidemian kanssa. Maa on muuttunut paljon yhtä sen helluntailiikettä luotsaavan pastorin, Iose Iamban, nuoruuden päivistä.
Kutsu muuttui todeksi
Iose Iamba kasvoi voimakkaassa kirkollisessa ympäristössä ja opiskeli lähetystyötaustaisen London Missionary Societyn hallinnoimassa koulussa.
– Taustani on voimakkaan kristillinen, mutta en kuitenkaan ollut pelastettu enkä uudestisyntynyt. Vanhempani olivat United Churchin sitoutuneita jäseniä. He olivat diakonisissa tehtävissä kirkossa jo paljon ennen syntymääni, Iamba taustoittaa.
Kristillisyyden ydin tuli henkilökohtaiseksi myöhemmin.
– Muistan hyvin toukokuun ensimmäisen päivän vuonna 1978. Meneillään oli viimeinen vuoteni yliopistossa. Ymmärsin, että olen syntinen ja tarvitsen pelastusta, Iamba kertoo.
– Käsitin, että vain Jeesus voi olla vastaus elämäni kysymyksiin. Otin Jeesuksen vastaan elämään ja sain sydämeeni todellisen rauhan ja rakkauden. Löysin myös vastaukset elämääni vaivaaviin kysymyksiin.
Iamba opiskeli rakennusalan arkkitehdiksi ja sai työpaikan Rabaulin kaupungista, kunnes syyskuussa 1981 lähti Jumalan valtakunnan työhön.
– Kutsu, jonka vastanotin pian uskoontuloni jälkeen, toteutui. Tein selväksi opiskeluystävilleni, etten enää jatka maallista ammattiani. Tiesin aivan tarkkaan, että kutsu palvella Jumalaa oli todellinen.
Iamban aloittaessa työn Rabaulissa siellä ei ollut muuta helluntaiseurakuntaa kuin suomalaisten perustama.
– Suomalaiset tukivat minua ja liityin heidän perustamaansa helluntaiseurakuntaan.
Suomalaiset loivat perustan
Assemblies of God -helluntaiseurakunnat alkoivat työn Papua-Uudella-Guinealla vuonna 1949. Vielä 1950-luvun lopussa, jolloin Foursquare Mission International (FMI) aloitti lähetystyön, lähes koko maa oli evankeliumin ulottumattomissa.
Suomen helluntaiseurakuntien lähetit tulivat Papua-Uudelle-Guinealle Australian ja Kanadan suomalaisten siirtolaisseurakuntien tukemana vuonna 1968. Ensimmäiset lähetit olivat Rakel ja Kari Harri, Martta ja Lauri Pesu ja Liisa ja Matti Kumpulainen. Työ alkoi aluksi Uuden-Britannian saaren laajoilla kookosviljelmillä.
– Suomalaiset lähetit valitsivat minut oman toimeni ohella yhdeksi nuorten työn johtajaksi ja hieman myöhemmin seurakunnan vanhimmistoon, vaikka olin vain 23-vuotias. Vuoden päästä aloitin kokoaikaisen työn seurakunnassa, muistelee Iose Iamba.
Tähän mennessä Iamban hengellinen työ on jatkunut yhtäjaksoisena 35 vuotta. Hän on johtanut vuodesta 1988 pohjoismaisten lähettien työstä versonutta Association of Local Churches of Papua New Guinea (ALCPNG) -helluntailiikettä, jonka seurakuntiin kuuluu yli 300 seurakuntaa ja yli 30 000 uskovaa.
Iose Iamba vuodattaa kiitosta monille suomalaisille Papua-Uuden-Guinean hengellisen työn tilasta. Listalla ovat niin Fida International ja Arto Hämäläinen kuin lukuisat entiset ja nykyiset lähetit ja lähettäjäseurakunnat sekä Suomessa että Australiassa.
Päämääränä lähettimäärän kasvu
Iose Iamba on evankelioimistyötä rakastava johtaja.
– Osallistumme maailmanlaajuiseen lähetystyöhön, mutta otamme siinä vasta ensiaskeleita. Näkymme ja päämäärämme ovat kuitenkin selviä. Olemme melko optimistisia siinä, mitä tulee tapahtumaan lähitulevaisuudessa lähetyksen alueella. Jumala kutsuu työhön ja me olemme ehdottomasti halukkaita olemaan mukana.
Tällä hetkellä Iamban johtamalla helluntailiikkeellä on seitsemän lähetystyöntekijää. He toimivat Operaatio Mobilisaation (OM) työyhteydessä Papuan maakunnassa Indonesiassa ja Salomonin saarilla. Neljä vuotta sitten perustettiin myös oma lähetysjärjestö, ja suunnitelmissa on perustaa myös kaksi koulutuskeskusta lähetystyöhön lähteville.
– Työmme pääkohde on Aasia. Tämä suuri työ tulee tehdä ennen kuin Jeesus tulee hakemaan seurakuntansa taivaan kotiin, Iamba sanoo.
Käytännön koulutusta kaipaavat myös seurakuntatyöntekijät.
– Nuoret sananjulistajat tarvitsevat tukea, ohjausta ja laajaa varustamista. Tarvitaan myös opetusta kulttuurien välisessä ihmisten kohtaamisessa.
Noin 7,5 miljoonan asukkaan Papua-Uudella-Guinealla toimii vähintään parikymmentä eri helluntaisuuntaa. Suurin osa edustaa Assemblies of God -kirkkoa, jonka seurakuntiin kuuluu lähes 170 000 jäsentä. Toiseksi suurin helluntaiyhteisö on Foursquare Gospel, jonka 1 300 seurakunnassa on yli sata tuhatta jäsentä.
Eero Ketola
"Kuinka monta joulua vanha olet?”
Ympärivuotisen vihreyden ja papukaijojen kirskunan lomaan eivät erityisen hyvin sovi kiinalaisvalmisteiset joulupukit ja kiiltävät, hyvää joulua toivottavat mainosnauhat.
Papua-Uudella-Guinealla joulukoristeita ei silti yleensä poisteta joulun jälkeen, vaan ne hapertuvat ja haalistuvat vähitellen auringossa, kunnes tuuli tai trooppinen sadekuuro vie ne mennessään. Silloin onkin usein jo seuraava joulukuu.
Monien kielten papualaisille krismas näyttää tarkoittavan muutakin kuin joulua. Kysyin kyläkoulun pihalla sokeriruokoa pureskelevalta pojalta hänen ikäänsä. Poika vastasi perin reippaasti ja ”jouluisesti”: ”Mi gat sikispela krismas” eli ”olen kuusi vuotta vanha” tai ”olen kuusi joulua vanha”. Krismas tarkoittaa siis joulun lisäksi myös ikää ja aikaa.
Joulu näkyy saarivaltiossa myös ympärivuotisessa pukeutumisessa: kesäkuussa viidakkokylän isäntä saattaa lähteä ostoksille lähimpään kaupunkiin joulupukin punainen lakki päässä keikkuen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...