Ihmisten tavoittaminen päätoimittajan sydämellä - Aikamedian sisältöjen uusi päätoimittaja Veera Hug tuo mukanaan kansainvälistä kokemusta ja ikkunoita eurooppalaisiin seurakuntaliikkeisiin

Oltuaan mukana kasvavissa eurooppalaisissa seurakunnissa Veera Hug huomasi muun muassa, että niissä pitkään uskossa olleilla on paljon poisoppimista. - Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. (Sakari Röyskö)
Oltuaan mukana kasvavissa eurooppalaisissa seurakunnissa Veera Hug huomasi muun muassa, että niissä pitkään uskossa olleilla on paljon poisoppimista. - Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. (Sakari Röyskö)

Anssi Tiittanen 

Veera Hugiin liittyy huhu.

 

Hänen väitetään hallitsevan kaikki merkittävimmät eurooppalaiset kielet. 

– Kotikielenä puhumme mieheni Danielin kanssa saksaa. Englanti on vahvin vieras kieleni, ja lukio-opintojen sekä Belgian peruja puhun ranskaa. Osaan myös jonkin verran ruotsia, Hug ynnäilee. 

Matkan varrella mukaan on tarttunut vähän kiinan kieltä sekä Raamatun hepreaa ja kreikkaa. 

Ihan pieleen huhu ei siis ohjaa. Hug kertoo myös ymmärtävänsä ”välttävästi” italiaa ja espanjaa. 

– Amsterdamissa keskustelin erään prostituoidun kanssa, ja sain johdattaa hänet uskoon espanjaksi. Kyllähän se ihmeelliseltä tuntuu.

 

 

      Kasvavat seurakunnat ovat olemassa ihmisille, jotka eivät vielä ole seurakunnassa.

  

Kun Veera Hugin kanssa keskustelee, juttujen lomaan soljahtelee usein edellä kuvatun kaltaisia anekdootteja. Laaja-alaisten tehtävien keskellä hänelle on tärkeää viestiä evankeliumi yksilöille.  

Melkein koko aikuisikänsä Euroopassa erilaisissa lähetystehtävissä viihtynyt Hug, 41, on sukupolvensa verkostoituneimpia helluntailaisia. 

Hän palveli vuosia Euroopan helluntailiikkeen lähetystyöjärjestöjen verkoston PEMin koordinaattorina ja operatiivisena johtajana sekä hallituksen jäsenenä rakentamassa nuorisotyön verkostoa PEFYä. Molemmissa tehtävissä keskeisenä teemana oli evankeliumin levittäminen niin Euroopassa kuin myös globaalisti saavuttamattomien kansojen keskuuteen. 

Euroopan helluntailaisten järjestöt, joihin suomalaiset tärkeällä panoksella kuuluvat, kuulostavat monista kaukaisilta, mutta niiden kautta avautuu helposti näköala siihen, miten maanosa voi hengellisesti. 

Hug maalaa usein hengellisesti pimeäksi väitetystä Euroopasta positiivisia näkymiä. Usean maan helluntailiikkeet ovat seurakuntien uudistus- ja istutusaallon seurauksena lähteneet kasvuun. Esimerkkeinä tästä mainitsee Saksan, Espanjan, Norjan ja Ison-Britannian. 

  

Veera Hug aloitti Aikamedian sisältöjen päätoimittajana maaliskuun alussa. Tehtävään sisältyy myös Ristin Voiton päätoimittajuus. 

Verkostoituminen Hugilla (o.s. Tikkakoski) alkoi jo nuorena. 

– Kotonamme Vetelissä yöpyi usein pastoreita ja lähettejä. 

Iltaisin istuttiin teellä. Veera kuunteli ja jutteli aina mukana. Näyn ja kutsumuksen ihmiset kertoivat johdatuksista ja rukousvastauksista – elämästä, jonka käänteissä Pyhä Henki toimii ja Jumalan valtakunta menee eteenpäin. 

Juuri sellaisen elämän nuori Veera halusi. 

Vanhan lähetin, Mirjam Pynnösen, vierailun aikana Veera sai sydämeensä lähetyskutsun ja vastasi siihen myöntävästi. 

  

Hugin kasvuympäristö Keski-Pohjanmaalla oli muutenkin näkyä sytyttävä. 

– Vetelin-Halsuan helluntaiseurakunta oli vireä ja elävä. Kokouksissa oli usein tupa täynnä. Pelkästään meitä nuoria oli kymmeniä. 

Veera alkoi johtaa nuorisotyötä 18-vuotiaana. Lukion jälkeen tie vei Oulun yliopistoon kansainvälisiin luokanopettajaopintoihin. Opintoviikkoja kertyi myös johtamisessa ja kielissä. Silloin mielessä oli, että niistä voisi lähetystyössä olla hyötyä. 

Aktiotyötä aktiivisesti johtanut ja koordinoinut Hug siunattiinkin lähetystyöhön jo 25-vuotiaana, ja ensimmäinen asemamaa oli Saksa. Työn ohessa Veera pääsi viimein myös opiskelemaan Raamattua, ja teologian maisteriksi hän valmistui Belgiassa helluntailaisesta CTS-raamattukoulusta vuonna 2014. 

  

Veera ja Daniel Hugin kolmilapsinen perhe asuu Uudellamaalla Klaukkalassa. Lähetystyö on jatkunut. Perheen Wuppertalissa sijaitseva saksalainen kotiseurakunta Credo Kirche lähetti Hugit istuttamaan seurakuntaa Suomeen. Credo-kirkko kokoontuu Vantaan Kivistössä, joka on yksi pääkaupunkiseudun voimakkaasti kasvavista ja kansainvälistyvistä asuinalueista. 

Credo-kirkko on osa liikehdintää, jossa seurakunnat kasvavat istuttamalla uusia toimipisteitä. Hugit olivat aikanaan mukana istuttamassa Credon ensimmäistä ja toista toimipaikkaa Saksassa.  

Vantaalle syntyneellä Credo-kirkolla on kiinteä yhteys Saksan Credoon, mutta se on alusta asti ollut osa Suomen helluntaiherätystä.

 

 

      "Enää ei voi olla yli sataa matkapäivää vuodessa. "

  

Päätoimittajan tehtävässä Veera Hug kokee voivansa toteuttaa kutsuaan palvella Jumalaa, koska hänen sydämellään on tukea ja rohkaista seurakuntia.  

Hug sanoo olevansa yhteyden rakentaja. Ennen kuin kutsu Aikamedian palvelukseen tuli, hän huomasi usein rukoilevansa Suomen helluntaiherätyksen puolesta. 

Helluntailiikkeen edellisillä Syyspäivillä kolmeksi kehitysalueeksi valittiin laajeneva sosiaalinen työ, kehittyvä lapsi- ja nuorisotyö sekä seurakuntien istutus. Keski-Euroopassa puhutaan myös Suomea rohkeammin vanhojen seurakuntien uudistamisesta omana kehitysalueenaan. 

Rohkaisevia kokemuksia on jo saatu. Mikä Keski-Euroopassa tehdään paremmin kuin meillä? 

Veera Hug ei nimeä yhtä konseptia, joka olisi muuttanut kaiken. Paikallisen seurakuntakulttuurin kertaaminen paljastaa kuitenkin jotain. 

– Kasvavat seurakunnat ovat olemassa ihmisille, jotka eivät vielä ole seurakunnassa. Se vaatii kauan uskossa olleilta myös poisoppimista totutuista tavoista. Usein pidämme kulttuurisia asioita hengellisinä. Niistä voi tulla este sille, että ihmiset kohtaavat Jumalan. 

Hyvänä hän pitää myös Berliinissä olevan seurakunnanistutuksen alkuvaiheen toimintamallia. 

– Ihmiset tulevat yhteen, syövät yhdessä, ja lyhyen yhteisen osuuden jälkeen yhteyttä vahvistetaan pienryhmissä. Ihmisiä on tullut uskoon jo istutustiimin omissa tapaamisissa. 

  

Veera ja Daniel tapasivat vuonna 2009 ensimmäisen kerran Suomessa, mitä voitaneen pitää melko yllättävänä. 

– Kaikista maailman paikoista Keuruulla, Hirsikirkon eteisessä, Veera kertaa. 

Naimisiin pariskunta meni vuonna 2012, ja yhteistä tarinaa on luotu Aasiassa ja Keski-Euroopassa. Suomeen Hugit asettuivat vuonna 2019. 

Perheellistymisen myötä maailmanmatkaajat pääsivät myös asettumaan. 

– Enää ei voi olla yli sataa matkapäivää vuodessa, siitä pitävät huolen rukousvastauksena saadut lapset. 

Hugeilla laukkuja pakataan ja puretaan toki edelleen. Näin jo siksi, että Danielin puolen perhe elää Saksassa.  

Veera iloitsee siitä, että kotoa saatu vieraanvaraisuuden perintö on saanut jatkua myös omassa ydinperheessä ja Hugien pöydän ääressä on rakennettu yhteyttä ihmisiin jo kolmessa maassa. 

– Vieraiden bonussiunaus on lisäksi, että koti tulee siivottua, pienten lasten äiti naurahtaa kuvaillen ruuhkavuosien arkirealiteetteja. 

Vapaa-aikaansa, jonka lisääntymisestä kaksosvauvavuodesta selvinneet Hugit taas unelmoivat, perhe viettää mielellään ystävien kanssa ja vaelluksilla tai koskimelonnan parissa.



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan