”Evankeliumi on sama kaikkialla” – Eero Ketolan elämäntarinassa huomio kiinnittyy Jumalan johdatukseen sekä pastorin kiinnostukseen ihmisiä ja luontoa kohtaan

Salon helluntaiseurakunnan pastori Eero Ketola on viihtynyt lapsesta saakka luonnon keskellä. Hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet varsinkin linnut. (Maritta Määttänen) 
Salon helluntaiseurakunnan pastori Eero Ketola on viihtynyt lapsesta saakka luonnon keskellä. Hänen kiinnostuksensa kohteena ovat olleet varsinkin linnut. (Maritta Määttänen) 

Maritta Määttänen 

Eero Ketola kertoo olleensa tavallinen maalaispoika, jonka kotona Perniössä ei kristillisistä asioista puhuttu. 

– Kävin rippikoulun, jonka koin hyvänä asiana, mutta se ei kuitenkaan lähentänyt minua Jumalaan.  

Naapurin pojan isän innostamana Eero kiinnostui linnuista ja alkoi rakentaa linnunpönttöjä. Pikkuhiljaa Eero alkoi tunnistaa lintuja ulkonäön ja laulun perusteella.  

– Aloitin myös lintujen valokuvaamisen ja kirjoittamisen eri lehtiin. Aluksi kirjoitusten aiheena oli luonto, myöhemmin painopiste siirtyi kristillisiin uutisiin. Eri lehdissä on julkaistu yli 4 000 kirjoitustani, Eero kertoo. 

 

Luonnon arvostaminen syveni Eeron tultua uskoon vuonna 1974. Hän toimi tuolloin puuseppänä salolaisessa Virtasen verstaassa, jossa sata puuseppää valmisti Saloran puisia televisiolaatikoita. Vieressä ollut puuseppä luki tauolla pientä kirjaa. Kun Eero kysyi kirjasta, työkaveri kertoi sen olevan Uusi testamentti. Hän myös kertoi tulleensa edellisenä lauantaina uskoon ja että Jeesus asui nyt hänen sydämessään. 

– Hänen kehotuksestaan etsin rippikoulusta saamani 

Uuden testamentin. Luin kiinnostuneena Johanneksen evankeliumia ja nukahdin väsyneenä. Seuraavana päivänä menin töihin kovaa vauhtia, Eero muistelee. 

Puusepänverstas oli työpaikkana meluisa ja pölyinen.  

– Yhtäkkiä ajattelin, että minä uskon siihen, mitä luin. Avasin tauolla verstaan takaosassa olleet kaksoisovet. Sieltä aukesi näkymä kauniiseen luontoon, ja ymmärsin sen olevan Jumalan luoma. Muistan, että kuulin punarinnan laulavan. 

Eero huomasi suuren muutoksen sisimmässään ja alkoi puhua avoimesti uskostaan. Helluntaiseurakunnan teetuvalla hän tutustui seurakuntalaisiin ja tapasi myös tulevan puolisonsa Tellervon

– Otin vapaata työstä ja lähdin Katinalan raamattukoulun kurssille syksyllä 1975. Marraskuussa avioiduimme Tellervon kanssa. Ajattelin, etten koskaan voi mennä työntekijäksi seurakuntaan, koska en osaa laulaa ja soittaa. Olen kuitenkin aina saanut tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka soittavat ja laulavat. 

 

Vuonna 1977 Eero aloitti Salon Helluntaiseurakunnan evankelistana. 

– Vajaan kahden vuoden kuluttua minut palkattiin Mikko Hurstin kanssa nuorisotyöhön. Vierailimme lähes kaikissa Salon ympäristökuntien kouluissa Somerolle saakka. 

Viiden nuorisotyövuoden jälkeen Eero siirtyi saarnaajaksi Karkkilan helluntaiseurakuntaan. 

– Karkkilaan lähtemiseen ei liittynyt mitään ilmestystä, mutta se oli meille Jumalan johdatus. Seurakuntalaiset ottivat meidät vastaan lämpimästi. Karkkilassa oli herätystä, ja ihmisiä tuli runsaasti uskoon. 

Vuonna 1986 Eero kutsuttiin saarnaajaksi Lappajärvelle. Siellä oli paljon lapsiperheitä, ja kesäleireille osallistui runsaasti lapsia.  

Eero kertoo ajatuksen lähetystyöhön lähtemisestä tulleen mieleensä jo aiemmin, mutta kutsu oli ollut nukkuvassa tilassa. 

– Motivaationi lähetystyöhön oli voimakas. Lähdin opiskelemaan englantia ja suomen kielioppia Larsmon lähetyskotiin. Viikot opiskelin ja viikonloppuisin tein töitä seurakunnassa.  

 

Kielen opiskeleminen jatkui Englannissa, jonne Ketolat lähtivät vuonna 1990 koko perheen voimin. Kauhavan seurakunta oli kuullut asiasta ja kysyi heitä lähetystyöntekijöikseen.  

– Ollessani Kauhavalla vuoden saarnaajana pyrimme lähetystyöhön Sri Lankaan, mutta emme saaneet työviisumeita. Papua-Uuteen-Guineaan lähdimme 1992. Lähetystyötämme tukivat myös Ilmajoki, Jalasjärvi ja Kortesjärvi. 

Eero toimi Bulolon raamattukoulun opettajana ja alue-evankelistana. Tellervo opetti aikuisia lukemaan ja kirjoittamaan ja piti lapsille pyhäkoulua. Perheen pojat Vesa, Miika ja Jere opiskelivat Ukarumpassa, yhdessä maailman suurimmista kansainvälisistä kouluista.  

Eero muistelee lämmöllä maaseudun kylissä tropiikin pimeässä yössä pidettyjä ulkoilmakokouksia. Banaaninlehtien päällä istuneet ihmiset kuuntelivat väsymättä. 

– Lähetystyön edistyminen vaatii rukousta ja Raamatun tutkimista. Pidin saarnoja englanniksi ja myöhemmin tok-pisinin kielellä. Oli hienoa nähdä, miten ihmiset kuuntelivat ja heitä tuli uskoon. 

 

Siirtyminen Papua-Uuden-Guinean sademetsistä Albanian betoniviidakkoon vuonna 1996 merkitsi sopeutumista täysin erilaiseen ympäristöön. 

– Ovi aukesi historialliseen aikaan, sillä yhteiskunta oli suuressa muutoksessa. Asuimme Fierin kaupungin teollisuuskorttelissa, jonka ympäristö näytti avokaatopaikalta. Siellä normittoman yhteiskunnan keskellä elävillä ihmisillä oli suuri tarve kuulla evankeliumia.  

Maassa oli levotonta ja ammuskeluja. Pyramidirahastojen kaaduttua alkoi anarkia, joka rauhoittui vasta rauhanturvaajien saapuessa maahan. Seurakunta oli vasta muodostumassa, mukana oli noin sata nuorta.  

– Meihin suhtauduttiin ystävällisesti, ja varsinkin lasten ja nuorten kiinnostus oli suurta. Oltuamme Albaniassa neljä vuotta muutimme Pohjois-Makedoniaan, Albanian itänaapuriin. Viihdyimme erityisen hyvin Kreikan, Pohjois-Makedonian ja Albanian karun rajaseudun vuoristokylissä. Sinne ei menty jakamaan Uusia testamentteja kravatti kaulassa. Kotiin tultuamme toimme mukanamme aasien tuoksun. 

 

Monien vaiheiden jälkeen Ketolat muuttivat Saloon vuonna 2006 ja Eero aloitti työt helluntaiseurakunnan pastorina. 

– Ovi seurakuntaan oli tuttu, ja tuntemistamme lapsista ja nuorista oli kasvanut aikuisia. Pastorin työ on seurakunnan elämän hoitamista, puheita, vanhusten ja sairaiden luona vierailuja. Se on elämän kiertokulkua, arkea ja juhlaa. 

Seurakunnan toimitilojen mittava remontti ja laajennus valmistuivat vuonna 2012. Innostus monikulttuurisuustyöhön heräsi kuin uudelleen syksyllä 2015, jolloin Saloon saapui runsaasti turvapaikanhakijoita.  

– Saimme yhteyden lähinnä Lähi-idän alueelta tulleisiin ihmisiin, ja heitä liittyi paljon seurakuntaan. Lähetystyö tuli suoraan seurakunnan ovesta sisään.  

Seurakuntalaisilla on 15 eri äidinkieltä, ja toimintaa on farsin, venäjän ja englannin kielillä. Viime vuoden maaliskuussa saapui jälleen pakolaisia, tällä kertaa Ukrainasta.  

– Kaikki nämä hienot ja rakastettavat ihmiset ovat tuoneet uutta ilmettä ja monikulttuurisuutta mukanaan. 

 

Ovi uuteen elämänvaiheeseen on aukeamassa, kun Eero siirtyy viettämään eläkepäiviään. Hän myöntää suuren muutoksen vaatineen työstämistä. Pohtiessaan elämäntyötään Eero on kiitollinen ja luovuttaa hyvällä mielellä paikkansa Tommi Suonpäälle tammikuun alkupuolella. 

– Paavali on lempihahmoni Raamatussa. Hän osasi lähestyä ihmisiä, ja hänellä oli aina mukana ystäviä. Oma työni on onnistunut, koska olen saanut tehdä sitä yhdessä hyvien ystävien kanssa. 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan