Naisten välissä on yli 500 kilometriä, eivätkä ystävykset näe toisiaan kasvokkain kuin ehkä kerran vuodessa. He ovat kuitenkin löytäneet oman tapansa pitää yhteyttä.
– Lenkit suovat liikunnan lisäksi mahdollisuuden syvällisempiinkin keskusteluihin, joihin ruuhkavuosia elävällä ei muuten aina ole aikaa, Anne toteaa.
Puolisotkin tietävät, ettei vaimoa kannata odotella kotiin pariin tuntiin.
– Kilometrit kuluvat kuin siivillä. Usein puhelu päättyy ajatukseen, että kyllähän tätä juttua riittäisi, mutta taitaa alkaa olla jo lasten iltapala-aika, Anni nauraa.
Lähentymistä etänä
Anne ja Anni tutustuivat toisiinsa 1990-luvun alussa Oulussa, jossa he kävivät samaa koulua ja kuuluivat samaan seurakuntaan. Anni muistaa ensikohtaa-misista rauhallisen tytön, joka puhui leppoisaa Lapin murretta.
Anne oli hiljattain muuttanut uudelle paikkakunnalle. Hän löysi Annista ystävän, joka harrasti samoja asioita ja jakoi saman arvomaailman. Myös samankaltainen huumori kolahti.
Aluksi tytöt tunsivat toisensa ensisijaisesti kaveriporukan jäseninä, mutta vuosien varrella keskinäinen yhteys vahvistui.
– Ehkä harvinaista, mutta otimme suurimman harppauksen ystävyytemme polulla sitten, kun asuimme eri paikkakunnilla. Mielestäni sillä, että näemme kasvokkain vain harvoin, ei ole ollut oikeastaan mitään merkitystä, Anni sanoo.
Yhteydenpito oli vähäisimmillään, kun molemmat seurustelivat tahoillaan. Avioitumisen jälkeen perheenlisäystä odottaessa samankaltainen elämäntilanne yhdisti jälleen.
– Vaikka näen Annen lapsia harvoin, minusta he tuntuvat tutuilta, koska olemme puhuneet heistä niin paljon. Jokaisen lapsen kehitysvaiheen haasteet ja ilot on yhdessä puitu. Se on ollut mahtavaa vertaistukea.
Vastavuoroinen suhde
Annen ja Annin ystävyys on ollut harmonista, koska molemmat ovat luonteeltaan rauhallisia eivätkä erimielisyydet kärjisty helposti riidoiksi. Osansa lienee silläkin, että molemmat ovat saaneet viettää melko tasapainoista elämää. Suhde on pysynyt vastavuoroisena, kun kumpikaan ei ole joutunut pitkiksi ajoiksi kannattelijan rooliin.
Anni arvostaa ystävässään etenkin empaattisuutta, huumorintajua ja keskustelutaitoja.
– Voimme puhua mistä vain, ja aina on sellainen tunne, että minua kuunnellaan ja asiastani ollaan kiinnostuneita. Anne puolestaan kuvaa Annia elämänmyönteiseksi ja maanläheiseksi ihmiseksi, jolla on hyvät arvot ja henkistä kypsyyttä.
– Meistä kahdesta Anni on enemmän kotiin ja perheeseen suuntautunut. Se on minusta erityisen hyvä asia, koska hänen seurassaan tulee välillä hyvällä tavalla huono omatunto, joka muistuttaa asioiden tärkeysjärjestyksestä.
Annen ja Annin ystävyys on kestänyt jo varttivuosisadan. Anne arvelee, että aikuisiällä syvien ystävyyssuhteiden syntyminen vie enemmän aikaa kuin lapsena ja nuorena, varsinkin jos on varovainen luonne.
– Nuorena vietetään yleensä enemmän aikaa kavereiden kanssa ja eletään samoissa kehityskriiseissä. Se luo sieltä alkaneeseen ystävyyteen omanlaisen pohjavireen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...