Heikki Lehtinen palveli Suolahden helluntaiseurakunnan pastorina jo 80-luvulla. Toiselle kierrokselle häntä pyydettiin vuonna 2007 ”vain hetkeksi”. Tutun, rakastetun ja lempeän paimenen pesti venähti kuitenkin eläkeikään saakka. Kahteen kertaan Lehtinen on ehtinyt palvella myös Äänekoskella ja siinä välillä muun muassa Huittisissa. Tämä mies on jopa kastettu tuplasti – ensimmäisellä kertaa ollessaan äitinsä kohdussa, toisella kertaa 13-vuotiaana Savonlinnan uimalaitoksella.
Helluntaivaikuttaja Selim Lehtisen pojan tie onkin ollut vaiheikas. Isän into tehdä Jumalan valtakunnan työtä vei perheen 60-luvun lopulla Ruotsiin Heikin ollessa 18-vuotias. Se oli herätyksen aikaa. Siirtosuomalaiset olivat avoimia evankeliumille ja ihmisiä tuli uskoon. Se ei voinut olla vaikuttamatta nuoreen poikaan. Vuonna 1973 hänet siunattiin evankelistaksi, muutaman vuoden kuluttua avautui ensimmäinen pastorin paikka Katrineholmiin.
– Aioin musiikkialalle, mutta Jumala aitasi sen. Hänen suunnitelmansa minua varten oli sittenkin julistus- ja lähetystyö, Lehtinen sanoo.
Soittotaitokaan ei silti jäänyt huomiotta. Lähistöllä alkoi kiiriä huhu, että Norrköpingiin on muuttanut iso perhe, jonka pojat osaavat soittaa ja laulaa. Sen voimin rinnalle löytyi Riitta, jonka kanssa ensimmäisillä treffeillä jaettiin lentolehtisiä yhdessä.
Muutamaa vuotta myöhemmin oltiinkin jo lähdössä lähetyskentille Papua-Uuteen-Guineaan. Ensimmäinen lähtö tapahtui vuonna 1977 Ruotsin siirtosuomalaisten lähettämänä. Toisella kertaa lähdettiin vuonna 1984 ensimmäisinä Suomesta Papua-Uuteen-Guineaan lähetettyinä Fidan (silloinen Suomen Vapaa Ulkolähetys) lähetystyöntekijöinä.
– En olisi selvinnyt elämässä ilman Riittaa. Hän on ollut aina valmis tulemaan ja menemään, vaikka muuttoja on ollut jatkuvasti, Heikki painottaa.
Raamattukoulu alkoi terassilta
Vuosista lähetystyössä muodostui monella tapaa merkityksellisiä. Bulolon raamattukoulu, joka edelleen on Fidan merkittävä raamattukouluhanke, alkoi Timoteus-kouluna Lehtisten kodin terassilla. Lisäksi Heikki kokosi kaksi Melanesian pidgininkielistä hengellistä opetuskirjasta. Yhtäkkiä ympäri maata alkoi tulla kirjeitse pyyntöjä saada näitä kirjoja.
– Isäni painoi meille ensimmäiset kirjat käsikäyttöisellä koneella Ruotsissa. Sen jälkeen Suolahden Herätysseuran kirjapainolla painettiin tuhansia kirjoja. Uskon, että vaikka itse olemme olleet jo kauan pois, kirjat ovat tehneet työtään. Painetulla sanalla on valtava merkitys, Lehtinen muistuttaa.
Lehtinen on kirjoittanut myös suomeksi. Vuonna 2000 hän julkaisi omakustanteena kirjansa Miten mielekäs elämä. Se käsittelee aiheita maailmankuvasta armoon ja uskon merkityksestä ihmisenä kasvamiseen.
– Haaveilen siitä, että eläkepäivilläni minulla olisi aikaa kirjoittaa edelleen.
Monta kertaa kuolemanvaarassa
Siunauksista huolimatta Jumalan valtakunnan työ ei aina ole helppoa ja yksinkertaista. Myös Lehtinen on saanut kokea vähän samaa kuin Paavali, joka kertoo olleensa monta kertaa kuolemanvaarassa (2. Kor. 11:23).
Hengenlähtö oli hätkähdyttävän lähellä jo pikkuvauvana pinnasängyssä. Kotipihassa tehtiin räjäytystöitä, kun savenmurikka lensi ikkunasta suoraan Heikkivauvan sänkyyn. Lähetyskentillä hän puolestaan sairastui trooppiseen punatautiin. Myös malaria on tullut tutuksi.
– Monenlaista sairautta ja koetusta on tullut pyytämättä perheeseemme aina näihin päivin saakka, mutta esirukoukset kantavat hetki kerrallaan, hän toteaa.
Sanoma autuaallisesta toivosta
Kuluneista vuosista seurakunnan ohjaksissa Lehtinen kiittää viisasta vanhimmistoa ja hyvää seurakuntaansa.
– Suolahdessa on aktiivista ja antautunutta väkeä, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä yhdessä työtä. Pidän silti tärkeänä, että välillä mylly pysäytetään ja kaikki saavat levätä. Seurakunnassa ei saisi ajaa ketään loppuun.
Lehtisen sydämellä onkin ennen kaikkea vapaaehtoisten hyvinvointi. Siitä hän on aikoinaan tehnyt jopa proseminaarityön Joensuun yliopistoon.
– On parempi, että kymmenen tekee ja yksi katsoo kuin päinvastoin. Lisäksi tarvitaan armoja kristuskeskeistä opetusta, niin paikallisseurakunnissa kuin koko herätysliikkeenä, hän muistuttaa.
Nyt liikutaan lähellä Lehtisen lempiaihetta: rohkaisua ja lohdutusta.
– Nykyisessä maailmantilanteessa on entistä tärkeämpää julistaa seurakunnissa turvallista sanomaa autuaallisesta toivosta. Vaikka joka puolella riehuvat sodat ja konfliktit, meidän ei tule lamaantua. Tehtävämme on edelleen rakentaa uusia suunnitelmia ja rohkaista toisiamme luonnolliseen elämään, kerätä mustikoita tulevan talven varalle sekä pitää yllä hengellisesti tervettä ja raitista näköalaa loppuun saakka, lähetyskäskyn mukaan.
Onnistunut muutos
Lehtisen palveluvuosina Suolahden helluntaiseurakunnassa toteutettiin myös onnistunut järjestäytymismuutos Helluntaikirkkoon. Se on keventänyt työtaakkaa ja tuonut selkeyttä johtamiseen. Mutta mikä oli avain yksimieliseen ratkaisuun asiassa, joka niin monissa seurakunnissa jakaa mielipiteitä?
– Muutosvaiheessa edettiin hyvin hitaasti. Kaikesta keskusteltiin monta kertaa avoimesti ja asioita selvitettiin yhdessä. Yllättävää oli, että ensijoukossa vanhimmat seurakuntalaiset lähtivät innokkaimmin mukaan, Lehtinen iloitsee.
Arvonimenä eläkeläinen
Lähetyskenttiä, seurakuntia, kirjallista tuotantoa ja onnistumisia – kaikesta näkee, että Lehtisellä on ollut mielenkiintoisia vuosikymmeniä Jumalan valtakunnan työssä. Onko eläköityminen kaiken loppu vai uuden alku?
– Onhan se jonkinlainen pysähtyminen. Jollain tavalla olisin toivonut suurempaa hedelmää, ja mielessä kaihertaa ajatus, että tässäkö tämä nyt oli, mies myöntää.
– Jos kuitenkin on pyrkinyt tekemään kaikessa Jumalan tahdon, niin voiko enempää toivoa? Kutsumus ja halu palvella voimien ja tarpeen mukaan julistustyössä säilyvät edelleen. Tahdon tukea nuorempaa sukupolvea, mutta kyttääjäksi en ala, Heikki Lehtinen vakuuttaa nauraen niin, että hymykuopat syvenevät.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...