Eläke on uusi askel tekijästä tukijaksi

Heikki Lehtinen (oik.) sanoo olevan helpotus, että pitkän elämäntyön jälkeen voi antaa seurakunnan hoidon toiselle. Kuokkaan tarttuu seuraavaksi Suolahden oma poika Jani Utriainen (vas.). Kuva: Vesa Turunen
Heikki Lehtinen (oik.) sanoo olevan helpotus, että pitkän elämäntyön jälkeen voi antaa seurakunnan hoidon toiselle. Kuokkaan tarttuu seuraavaksi Suolahden oma poika Jani Utriainen (vas.). Kuva: Vesa Turunen
Heikki Lehtinen palveli Suolahden helluntaiseurakunnan pastorina jo 80-luvulla. Toiselle kierrokselle häntä pyydettiin vuonna 2007 ”vain hetkeksi”. Tutun, rakastetun ja lempeän paimenen pesti venähti kuitenkin eläkeikään saakka. Kahteen kertaan Lehtinen on ehtinyt palvella myös Äänekoskella ja siinä välillä muun muassa Huittisissa. Tämä mies on jopa kastettu tuplasti – ensimmäisellä kertaa ollessaan äitinsä kohdussa, toisella kertaa 13-vuotiaana Savonlinnan uimalaitoksella.

Helluntaivaikuttaja Selim Lehtisen pojan tie onkin ollut vaiheikas. Isän into tehdä Jumalan valtakunnan työtä vei perheen 60-luvun lopulla Ruotsiin Heikin ollessa 18-vuotias. Se oli herätyksen aikaa. Siirtosuomalaiset olivat avoimia evankeliumille ja ihmisiä tuli uskoon. Se ei voinut olla vaikuttamatta nuoreen poikaan. Vuonna 1973 hänet siunattiin evankelistaksi, muutaman vuoden kuluttua avautui ensimmäinen pastorin paikka Katrineholmiin.

– Aioin musiikkialalle, mutta Jumala aitasi sen. Hänen suunnitelmansa minua varten oli sittenkin julistus- ja lähetystyö, Lehtinen sanoo.

Soittotaitokaan ei silti jäänyt huomiotta. Lähistöllä alkoi kiiriä huhu, että Norrköpingiin on muuttanut iso perhe, jonka pojat osaavat soittaa ja laulaa. Sen voimin rinnalle löytyi Riitta, jonka kanssa ensimmäisillä treffeillä jaettiin lentolehtisiä yhdessä.

Muutamaa vuotta myöhemmin oltiinkin jo lähdössä lähetyskentille Papua-Uuteen-Guineaan. Ensimmäinen lähtö tapahtui vuonna 1977 Ruotsin siirtosuomalaisten lähettämänä. Toisella kertaa lähdettiin vuonna 1984 ensimmäisinä Suomesta Papua-Uuteen-Guineaan lähetettyinä Fidan (silloinen Suomen Vapaa Ulkolähetys) lähetystyöntekijöinä.

– En olisi selvinnyt elämässä ilman Riittaa. Hän on ollut aina valmis tulemaan ja menemään, vaikka muuttoja on ollut jatkuvasti, Heikki painottaa.

Raamattukoulu alkoi terassilta

Vuosista lähetystyössä muodostui monella tapaa merkityksellisiä. Bulolon raamattukoulu, joka edelleen on Fidan merkittävä raamattukouluhanke, alkoi Timoteus-kouluna Lehtisten kodin terassilla. Lisäksi Heikki kokosi kaksi Melanesian pidgininkielistä hengellistä opetuskirjasta. Yhtäkkiä ympäri maata alkoi tulla kirjeitse pyyntöjä saada näitä kirjoja.

– Isäni painoi meille ensimmäiset kirjat käsikäyttöisellä koneella Ruotsissa. Sen jälkeen Suolahden Herätysseuran kirjapainolla painettiin tuhansia kirjoja. Uskon, että vaikka itse olemme olleet jo kauan pois, kirjat ovat tehneet työtään. Painetulla sanalla on valtava merkitys, Lehtinen muistuttaa.

Lehtinen on kirjoittanut myös suomeksi. Vuonna 2000 hän julkaisi omakustanteena kirjansa Miten mielekäs elämä. Se käsittelee aiheita maailmankuvasta armoon ja uskon merkityksestä ihmisenä kasvamiseen.

– Haaveilen siitä, että eläkepäivilläni minulla olisi aikaa kirjoittaa edelleen.

Monta kertaa kuolemanvaarassa

Siunauksista huolimatta Jumalan valtakunnan työ ei aina ole helppoa ja yksinkertaista. Myös Lehtinen on saanut kokea vähän samaa kuin Paavali, joka kertoo olleensa monta kertaa kuolemanvaarassa (2. Kor. 11:23).

Hengenlähtö oli hätkähdyttävän lähellä jo pikkuvauvana pinnasängyssä. Kotipihassa tehtiin räjäytystöitä, kun savenmurikka lensi ikkunasta suoraan Heikkivauvan sänkyyn. Lähetyskentillä hän puolestaan sairastui trooppiseen punatautiin. Myös malaria on tullut tutuksi.

– Monenlaista sairautta ja koetusta on tullut pyytämättä perheeseemme aina näihin päivin saakka, mutta esirukoukset kantavat hetki kerrallaan, hän toteaa.

Sanoma autuaallisesta toivosta

Kuluneista vuosista seurakunnan ohjaksissa Lehtinen kiittää viisasta vanhimmistoa ja hyvää seurakuntaansa.

– Suolahdessa on aktiivista ja antautunutta väkeä, jonka kanssa on ollut hyvä tehdä yhdessä työtä. Pidän silti tärkeänä, että välillä mylly pysäytetään ja kaikki saavat levätä. Seurakunnassa ei saisi ajaa ketään loppuun.

Lehtisen sydämellä onkin ennen kaikkea vapaaehtoisten hyvinvointi. Siitä hän on aikoinaan tehnyt jopa proseminaarityön Joensuun yliopistoon.

– On parempi, että kymmenen tekee ja yksi katsoo kuin päinvastoin. Lisäksi tarvitaan armoja kristuskeskeistä opetusta, niin paikallisseurakunnissa kuin koko herätysliikkeenä, hän muistuttaa.

Nyt liikutaan lähellä Lehtisen lempiaihetta: rohkaisua ja lohdutusta.

– Nykyisessä maailmantilanteessa on entistä tärkeämpää julistaa seurakunnissa turvallista sanomaa autuaallisesta toivosta. Vaikka joka puolella riehuvat sodat ja konfliktit, meidän ei tule lamaantua. Tehtävämme on edelleen rakentaa uusia suunnitelmia ja rohkaista toisiamme luonnolliseen elämään, kerätä mustikoita tulevan talven varalle sekä pitää yllä hengellisesti tervettä ja raitista näköalaa loppuun saakka, lähetyskäskyn mukaan.

Onnistunut muutos

Lehtisen palveluvuosina Suolahden helluntaiseurakunnassa toteutettiin myös onnistunut järjestäytymismuutos Helluntaikirkkoon. Se on keventänyt työtaakkaa ja tuonut selkeyttä johtamiseen. Mutta mikä oli avain yksimieliseen ratkaisuun asiassa, joka niin monissa seurakunnissa jakaa mielipiteitä?

– Muutosvaiheessa edettiin hyvin hitaasti. Kaikesta keskusteltiin monta kertaa avoimesti ja asioita selvitettiin yhdessä. Yllättävää oli, että ensijoukossa vanhimmat seurakuntalaiset lähtivät innokkaimmin mukaan, Lehtinen iloitsee.

Arvonimenä eläkeläinen

Lähetyskenttiä, seurakuntia, kirjallista tuotantoa ja onnistumisia – kaikesta näkee, että Lehtisellä on ollut mielenkiintoisia vuosikymmeniä Jumalan valtakunnan työssä. Onko eläköityminen kaiken loppu vai uuden alku?

– Onhan se jonkinlainen pysähtyminen. Jollain tavalla olisin toivonut suurempaa hedelmää, ja mielessä kaihertaa ajatus, että tässäkö tämä nyt oli, mies myöntää.

– Jos kuitenkin on pyrkinyt tekemään kaikessa Jumalan tahdon, niin voiko enempää toivoa? Kutsumus ja halu palvella voimien ja tarpeen mukaan julistustyössä säilyvät edelleen. Tahdon tukea nuorempaa sukupolvea, mutta kyttääjäksi en ala, Heikki Lehtinen vakuuttaa nauraen niin, että hymykuopat syvenevät.


Anniina Jakonen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan