Ei nimi miestä pahenna: Samannimisyys aiheuttaa joskus  hauskoja tilanteita – kaimat kertovat kokemuksistaan

Soitin joskus johonkin virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, pastori Timo Koivisto naurahtaa.
Soitin joskus johonkin virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, pastori Timo Koivisto naurahtaa.

Anniina Jakonen


Kun virkamies Timo Koivisto valittiin toukokuussa 2015 Jyväskylän kaupunginjohtajaksi, soi melko pian myös pastori Timo Koiviston, 55, puhelin.

 

Jollakin oli asiaa tuoreelle kaupunginjohtajalle. Sekaannusta aiheutti nimen lisäksi se, että myös pastori Koivisto asuu Jyväskylässä, vaikka työskenteleekin tätä nykyä Uuraisten helluntaiseurakunnassa. 

Toisaalta kaupunginjohtajan kaimana elämä ei ole hullumpaa. 

– Soitin joskus johonkin Jyväskylän virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, Koivisto nauraa. 

Muitakin sattumuksia on tapahtunut. Eräänä huhtikuisena aamuna 2019 sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi isoin otsikoin, että Timo Koivistolle annettiin 700 euron palkankorotus. 

– Silloin vitsailin, että olisiko tätä nyt lehteen tarvinnut laittaa. 

Kenties palkankorotukselle voisi olla perusteitakin, sillä kaupunginjohtajan työt uhkaavat toisinaan kaatua pastori Koiviston niskaan. 

– Jokunen vuosi sitten minua pyydettiin kirjoittamaan kaupunginjohtajan tervehdys lasten ja nuorten pesäpalloleirin käsiohjelmaan. 

Kaupunginjohtajan lisäksi Koivistolla on muitakin täyskaimoja niin seurakuntatyössä kuin lääkäreinäkin. Aivan uniikki hänen nimensä ei siis ole. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on 59 759 Timoa. Hakupalvelu Fonecta löytää täyskaimojakin peräti 72. Yleisyydestä huolimatta Koivisto on aina ollut tyytyväinen nimeensä. 

– Timo on rehti ja perisuomalainen nimi, joka merkitsee ”Jumalaa pelkäävää”, joten kannan tätä nimeä mieluusti. 

 

Järvenpääläinen toimittaja Heikki Salmela, 50, puolestaan sekoitetaan usein kuuluisampaan kaimaansa, hampurilaisketju Hesburgerin perustaja Heikki ”Hese” Salmelaan. Toimittaja Salmela (kuvassa) on esimerkiksi saanut yrityskauppoihin liittyviä viestejä sekä puhelinsoittoja, joissa on tavoiteltu hampurilaiskeisaria. Kerran eräästä kristillisestä avustusjärjestöstä soitettiin ja kysyttiin, olisiko Salmela lahjoittajana mukana joulukampanjassa samalla summalla kuin edellisvuonna. Asiayhteydestä saattoi päätellä, että kyse oli toimittajan tuloja suuremmista summista. 

– Olisin voinut tehdä kepposen ja vastata myöntävästi; olinhan ollut edellisvuonna mukana pyöreällä nollalla eurolla, Salmela kujeilee. 

Sekaannuksia yhteydenotoissa on tosin sattunut myös toisinpäin. Kun toimittaja Salmela on esimerkiksi lähettänyt kristillisiin medioihin juttuvinkkejä, niiden on joskus luultu tulevan kaimalta – onhan tällä läheiset suhteet moniin herätyskristillisiin toimijoihin. Vastausviesteissä on toivoteltu menestystä liiketoimiin ja kerrottu, että ”meidänkin perheemme tykkää käydä Hesessä”. Kun sekaannus on selvinnyt, tilanteille on naurettu yhdessä. Nimi tuo siis kantajalleen iloa. 

Aina toimittaja Salmela ei ole ollut nimeensä tyytyväinen. 

– Lapsena vierastin Heikki-nimeä. Se oli siihen aikaan omassa lähipiirissäni harvinainen. Esimerkiksi koulussani Sodankylässä en muista silloin olleen ketään toista Heikkiä. Ehkä h-äänne sai nimen kuulostamaan jotenkin laimealta. Jokin jämerämpi nimi, kuten Tuomas, olisi silloin ollut mukavampi. 

Pienelle Heikki Salmelalle olisi ehkä tuolloin pitänyt kertoa, että nimen taustalla on muinaissaksalainen Heimrich-sana, joka merkitsee niin kotia kuin mahtavaa ja valtaa. Varsin jämerä nimi siis. 

 

Hampurilaiskeisari ei suinkaan ole Salmelan ainoa täyskaima. 

– Muistan jo lapsena nähneeni ”sähköurakointi Heikki Salmela” -mainoksen. 

Fonecta antaa Heikki Salmela -nimelle 31 hakutulosta. Digi- ja väestötietovirasto puolestaan löytää Suomesta 86 924 Heikkiä. 

Nimeään toimittaja Salmela on toisinaan yrittänyt käyttää hyödykseen. 

– Olen joskus Hesburgerin kassalla näyttänyt ajokorttiani ja pyytänyt nimeni perusteella alennusta. En ole saanut. 

Kaimalleen ”Heselle” Salmela haluaa kuitenkin välittää lämpimät terveisensä. 

– On hienoa olla sinun kaimasi, ei ole tarvinnut hävetä. Mahtavaa jakaa yhteinen usko Jeesukseen. 

 

Päinvastoin kuin Koivistolla ja Salmelalla, muusikko Joonatan Raution, 48, (kuvassa) nimi ei ole lainkaan yleinen. Fonecta löytää hakutuloksia yhden ainoan. Digi- ja väestötietoviraston mukaan etunimi Joonatan on vuodesta 1899 lähtien annettu Suomessa alle 8 035 henkilölle. Siksi onkin erikoista, että häneltäkin löytyy lähes täyskaima, Joonatan Rautiola, joka vieläpä on Raution tavoin ammattimuusikko ja saksofonisti. 

– Kaiken kukkuraksi kerran jutellessamme kävi ilmi, että meidän molempien isän nimi on Esko, Rautio nauraa. 

Rautio ja Rautiola siis tuntevat toisensa. Ensi kertaa he tapasivat Pariisissa, kun Rautiola oli siellä vaihto-oppilaana ja Rautio esiintymässä. 

– Olemme myös esiintyneet yhdessä Yleisradion Musiikilliset kaimat -ohjelmassa noin 15 vuotta sitten, Rautio muistelee. 

Samasta instrumentista huolimatta muusikkokaimojen musiikillinen genre poikkeaa toisistaan. Rautiola on klassinen saksofonisti, kun taas Rautio on maamme arvostetuimpia kansainvälisen tason jazzmuusikoita. 

– Rautiola on minua kymmenisen vuotta nuorempi. Siihen aikaan, kun hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja tuli vahvemmin mukaan musiikkipiireihin, sekaannuksia sattui tiuhempaan. 

 

Koskaan ei sentään ole buukattu esiintymään väärää muusikkoa, mutta esimerkiksi Raution ulkonäköä on saatettu joskus ihmetellä. 

– Joku on sanonut, että oletpas muuttunut. Silloin on käynyt ilmi, että hän sekoittaa minut vaaleahiuksiseen Rautiolaan. 

Jos konserttijärjestäjät ovatkin aina pitäytyneet oikeassa saksofonistissa, yleisölle on sattunut erehdyksiä. 

– Kerran serkkuni menivät Rautiolan konserttiin ja ihmettelivät, kun lavalla olikin vieras mies. Olihan sukunimessä kaksi ylimääräistä kirjainta, mutta he olettivat sitä painovirheeksi. 

Etunimi Joonatan on heprealaisperäinen nimi, joka merkitsee ”Herra antoi”. 

– Nimeni taustalla on tarina, sillä olen sisaruksiani niin paljon nuorempi, että vanhempieni mukaan en ollut perheen iltatähti vaan iltalamppu ja Jumalan lahja. 

 

Kuvaajat: Pentti Suihkonen (Timo Koivisto), Anne Salmela (Heikki Salmela) ja Anders Eklund (Joonatan Rautio)

 



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan