Ei nimi miestä pahenna: Samannimisyys aiheuttaa joskus  hauskoja tilanteita – kaimat kertovat kokemuksistaan

Soitin joskus johonkin virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, pastori Timo Koivisto naurahtaa.
Soitin joskus johonkin virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, pastori Timo Koivisto naurahtaa.

Anniina Jakonen


Kun virkamies Timo Koivisto valittiin toukokuussa 2015 Jyväskylän kaupunginjohtajaksi, soi melko pian myös pastori Timo Koiviston, 55, puhelin.

 

Jollakin oli asiaa tuoreelle kaupunginjohtajalle. Sekaannusta aiheutti nimen lisäksi se, että myös pastori Koivisto asuu Jyväskylässä, vaikka työskenteleekin tätä nykyä Uuraisten helluntaiseurakunnassa. 

Toisaalta kaupunginjohtajan kaimana elämä ei ole hullumpaa. 

– Soitin joskus johonkin Jyväskylän virastoon ja sain erinomaista palvelua. Voi olla, että langan päässä virkailija luuli asioivansa kaupunginjohtajan kanssa, Koivisto nauraa. 

Muitakin sattumuksia on tapahtunut. Eräänä huhtikuisena aamuna 2019 sanomalehti Keskisuomalainen uutisoi isoin otsikoin, että Timo Koivistolle annettiin 700 euron palkankorotus. 

– Silloin vitsailin, että olisiko tätä nyt lehteen tarvinnut laittaa. 

Kenties palkankorotukselle voisi olla perusteitakin, sillä kaupunginjohtajan työt uhkaavat toisinaan kaatua pastori Koiviston niskaan. 

– Jokunen vuosi sitten minua pyydettiin kirjoittamaan kaupunginjohtajan tervehdys lasten ja nuorten pesäpalloleirin käsiohjelmaan. 

Kaupunginjohtajan lisäksi Koivistolla on muitakin täyskaimoja niin seurakuntatyössä kuin lääkäreinäkin. Aivan uniikki hänen nimensä ei siis ole. Digi- ja väestötietoviraston mukaan Suomessa on 59 759 Timoa. Hakupalvelu Fonecta löytää täyskaimojakin peräti 72. Yleisyydestä huolimatta Koivisto on aina ollut tyytyväinen nimeensä. 

– Timo on rehti ja perisuomalainen nimi, joka merkitsee ”Jumalaa pelkäävää”, joten kannan tätä nimeä mieluusti. 

 

Järvenpääläinen toimittaja Heikki Salmela, 50, puolestaan sekoitetaan usein kuuluisampaan kaimaansa, hampurilaisketju Hesburgerin perustaja Heikki ”Hese” Salmelaan. Toimittaja Salmela (kuvassa) on esimerkiksi saanut yrityskauppoihin liittyviä viestejä sekä puhelinsoittoja, joissa on tavoiteltu hampurilaiskeisaria. Kerran eräästä kristillisestä avustusjärjestöstä soitettiin ja kysyttiin, olisiko Salmela lahjoittajana mukana joulukampanjassa samalla summalla kuin edellisvuonna. Asiayhteydestä saattoi päätellä, että kyse oli toimittajan tuloja suuremmista summista. 

– Olisin voinut tehdä kepposen ja vastata myöntävästi; olinhan ollut edellisvuonna mukana pyöreällä nollalla eurolla, Salmela kujeilee. 

Sekaannuksia yhteydenotoissa on tosin sattunut myös toisinpäin. Kun toimittaja Salmela on esimerkiksi lähettänyt kristillisiin medioihin juttuvinkkejä, niiden on joskus luultu tulevan kaimalta – onhan tällä läheiset suhteet moniin herätyskristillisiin toimijoihin. Vastausviesteissä on toivoteltu menestystä liiketoimiin ja kerrottu, että ”meidänkin perheemme tykkää käydä Hesessä”. Kun sekaannus on selvinnyt, tilanteille on naurettu yhdessä. Nimi tuo siis kantajalleen iloa. 

Aina toimittaja Salmela ei ole ollut nimeensä tyytyväinen. 

– Lapsena vierastin Heikki-nimeä. Se oli siihen aikaan omassa lähipiirissäni harvinainen. Esimerkiksi koulussani Sodankylässä en muista silloin olleen ketään toista Heikkiä. Ehkä h-äänne sai nimen kuulostamaan jotenkin laimealta. Jokin jämerämpi nimi, kuten Tuomas, olisi silloin ollut mukavampi. 

Pienelle Heikki Salmelalle olisi ehkä tuolloin pitänyt kertoa, että nimen taustalla on muinaissaksalainen Heimrich-sana, joka merkitsee niin kotia kuin mahtavaa ja valtaa. Varsin jämerä nimi siis. 

 

Hampurilaiskeisari ei suinkaan ole Salmelan ainoa täyskaima. 

– Muistan jo lapsena nähneeni ”sähköurakointi Heikki Salmela” -mainoksen. 

Fonecta antaa Heikki Salmela -nimelle 31 hakutulosta. Digi- ja väestötietovirasto puolestaan löytää Suomesta 86 924 Heikkiä. 

Nimeään toimittaja Salmela on toisinaan yrittänyt käyttää hyödykseen. 

– Olen joskus Hesburgerin kassalla näyttänyt ajokorttiani ja pyytänyt nimeni perusteella alennusta. En ole saanut. 

Kaimalleen ”Heselle” Salmela haluaa kuitenkin välittää lämpimät terveisensä. 

– On hienoa olla sinun kaimasi, ei ole tarvinnut hävetä. Mahtavaa jakaa yhteinen usko Jeesukseen. 

 

Päinvastoin kuin Koivistolla ja Salmelalla, muusikko Joonatan Raution, 48, (kuvassa) nimi ei ole lainkaan yleinen. Fonecta löytää hakutuloksia yhden ainoan. Digi- ja väestötietoviraston mukaan etunimi Joonatan on vuodesta 1899 lähtien annettu Suomessa alle 8 035 henkilölle. Siksi onkin erikoista, että häneltäkin löytyy lähes täyskaima, Joonatan Rautiola, joka vieläpä on Raution tavoin ammattimuusikko ja saksofonisti. 

– Kaiken kukkuraksi kerran jutellessamme kävi ilmi, että meidän molempien isän nimi on Esko, Rautio nauraa. 

Rautio ja Rautiola siis tuntevat toisensa. Ensi kertaa he tapasivat Pariisissa, kun Rautiola oli siellä vaihto-oppilaana ja Rautio esiintymässä. 

– Olemme myös esiintyneet yhdessä Yleisradion Musiikilliset kaimat -ohjelmassa noin 15 vuotta sitten, Rautio muistelee. 

Samasta instrumentista huolimatta muusikkokaimojen musiikillinen genre poikkeaa toisistaan. Rautiola on klassinen saksofonisti, kun taas Rautio on maamme arvostetuimpia kansainvälisen tason jazzmuusikoita. 

– Rautiola on minua kymmenisen vuotta nuorempi. Siihen aikaan, kun hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja tuli vahvemmin mukaan musiikkipiireihin, sekaannuksia sattui tiuhempaan. 

 

Koskaan ei sentään ole buukattu esiintymään väärää muusikkoa, mutta esimerkiksi Raution ulkonäköä on saatettu joskus ihmetellä. 

– Joku on sanonut, että oletpas muuttunut. Silloin on käynyt ilmi, että hän sekoittaa minut vaaleahiuksiseen Rautiolaan. 

Jos konserttijärjestäjät ovatkin aina pitäytyneet oikeassa saksofonistissa, yleisölle on sattunut erehdyksiä. 

– Kerran serkkuni menivät Rautiolan konserttiin ja ihmettelivät, kun lavalla olikin vieras mies. Olihan sukunimessä kaksi ylimääräistä kirjainta, mutta he olettivat sitä painovirheeksi. 

Etunimi Joonatan on heprealaisperäinen nimi, joka merkitsee ”Herra antoi”. 

– Nimeni taustalla on tarina, sillä olen sisaruksiani niin paljon nuorempi, että vanhempieni mukaan en ollut perheen iltatähti vaan iltalamppu ja Jumalan lahja. 

 

Kuvaajat: Pentti Suihkonen (Timo Koivisto), Anne Salmela (Heikki Salmela) ja Anders Eklund (Joonatan Rautio)

 




40/201

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja