Tapio Puolimatka. Ylösnousseen seuraajina. Päivä, 2023. Nid. 191 sivua.
Kristinuskosta ja kristillisestä etiikasta useita teoksia julkaisseen filosofi Tapio Puolimatkan uusin opus keskittyy Jeesus Nasaretilaisen historialliseen ylösnousemukseen ja sen laajaan vaikutukseen ihmiselämän merkityksen ja tulevaisuuden kannalta. Sen lisäksi, että kirjassa tuodaan esiin ylösnousemusta tukevaa historiallista todistusaineistoa, ylösnousemusajatus linkitetään osaksi laajempaa maailmankatsomuksellista keskustelua, jolla on merkittäviä seuraamuksia koskien muun muassa ihmiselämän mielekkyyttä ja tulevaisuuteen liittyvää toivoa.
Kirjan alkuosassa painopiste on ylösnousemuksen historiallisuudessa ja Uuden testamentin tekstien luotettavuudessa. Argumentoinnissaan Puolimatka nojaa arvostettuihin aiheen asiantuntijoihin ja tekstissä vilahteleekin tiuhaan sellaisia nimiä kuin N. T. Wright, Craig Evans, Gary Habermas ja Richard Bauckham. Kirjoittaja onnistuu lyhyessä tilassa tuomaan esiin ne monet historialliset tosiseikat, joiden valossa naturalistiset eli kaiken yliluonnollisen kieltävät vaihtoehtohypoteesit osoittautuvat jopa naurettaviksi — ylösnousemuksen kieltävät vaihtoehtohypoteesit ovat kerta toisensa jälkeen epäonnistuneet selittämään ylösnousemususkon syntyä. Kuten aikaisemmassa tuotannossaan, Puolimatka kritisoi vakuuttavasti naturalistista lähestysmistapaa, jossa ihmeet ja Jumalan olemassaolo kielletään lähtökohtaisesti. Naturalistilla onkin kirjoittajan mukaan käytännössä vain kaksi vaihtoehtoa: joko hyväksyä Jeesuksen ylösnousemuksen ihme tai jättää kristinuskon perimmäinen alkuperä käsittämättömäksi ja selittämättömäksi.
Tällainen näkemys ei tee oikeutta arkeologiselle todistusaineistolle.
Luvussa ”Mielikuvitukseen perustuvat teoriat” Puolimatka kohdistaa kritiikkinsä lähinnä amerikkalaisen Jeesus-seminaarin ja suomalaisen Matti Myllykosken skeptisiin teorioihin. Vaikka aikamme media mieluusti esittääkin näiden tutkijoiden johtopäätökset uusimpina tutkimustuloksina, tosiasiallisesti ne ovat vain tutkijoiden oman mielikuvituksen tuotetta. Hyvänä esimerkkinä toimii väite siitä, ettei Jeesusta haudattu yksityiseen hautaan, vaan hänen ruumiinsa jäi petojen syötäväksi tai se päätyi jonkinlaiseen joukkohautaan. Tällainen näkemys ei tee oikeutta arkeologiselle todistusaineistolle, juutalaisille tavoille ja laille, eikä olemassa olevalle historialliselle datalle. Luvussa ”Gnostilaisuuden torjuminen” kirjoittaja hyökkää niin alkuperäistä ja harhaopiksi tuomittua materiaa halveksuvaa gnostilaisuutta kuin sen moderneja kannattajiakin kohtaan. Historiallinen ylösnousemusanalyysi ei yksinkertaisesti jätä tilaa tulkinnalle, jonka mukaan Kristuksen ruumis olisi jäänyt hautaan, mutta hän olisi silti jotenkin elossa. Erityisen kritiikin kohteeksi joutuu tunnettu saksalainen teologi Rudolf Bultmann (1884–1976), joka pyrki aikanaan muuttamaan Uuden testamentin historialliset totuudet henkisiksi ”totuuksiksi”. Vielä oman lukunsa saa aikamme edistysusko ja transhumanismi, joka toimii eräänlaisena ylösnousemustoivon korvikkeena pyrkiessään tarjoamaan ratkaisua pahuuteen ja kuolemaan ilman Jumalaa.
Kirjan viimeinen luku keskittyy esittämään niitä monia teologisia seurauksia, joita Jeesuksen historiallisella ylösnousemuksella on. Ylösnousemus takaa ainakin Kristuksen sovituskuoleman todellisuuden, osoittaa Jeesuksen väitteet itsestään tosiksi ja antaa syyn elää uhrautuvaa elämää muiden hyväksi. Luvussa painotetaan myös uudistettua luomakuntaa kristityn lopullisena päämääränä, ei taivasta sinänsä, joka onkin kirjan suuri plussa.
Puolimatkan uutuusteos antaa pureksittavaa erityisesti niille, jotka eivät vielä ole viettäneet juurikaan aikaa ylösnousemuskirjallisuuden äärellä. Teos avaa myös hienolla tavalla niitä monia seuraamuksia, joita Jeesuksen ylösnousemuksesta kristitylle seuraa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...