Aika on parantanut helluntailaisten ja luterilaisten suhteita

Helluntailaisuutta tutkivan Teemu Mantsisen mukaan ajan kuluminen, luterilainen karismaattisuus sekä oppikeskustelut ovat tuoneet helluntailaisia ja luterilaisia lähemmäs toisiaan. Myös kristillisen yhtenäiskulttuurin murtuminen on synnyttänyt osapuolille yhteisen haasteen. Kuvituskuvissa Oulun tuomiokirkko.
Helluntailaisuutta tutkivan Teemu Mantsisen mukaan ajan kuluminen, luterilainen karismaattisuus sekä oppikeskustelut ovat tuoneet helluntailaisia ja luterilaisia lähemmäs toisiaan. Myös kristillisen yhtenäiskulttuurin murtuminen on synnyttänyt osapuolille yhteisen haasteen. Kuvituskuvissa Oulun tuomiokirkko.
Arkkipiispa estää helluntailaisten kokoukset Turun Akatemiantalolla. Helluntailaisia ei suostuta hautaamaan kirkon hautausmaalle. Helluntaisaarnaajat haukkuvat kansankirkon lapsikasteineen eksyttäjäksi ja Hengen sammuttajaksi.

Nämä sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat enimmäkseen mennyttä aikaa. Uskontotieteilijä Teemu Mantsisen tutkimuksen mukaan helluntailaisten ja luterilaisten suhtautuminen toisiinsa on muuttunut huomattavasti positiivisempaan suuntaan lähivuosikymmeninä.

Mantsinen toteutti vuonna 2012 kyselyn, johon vastasi 1 125 evankelis-luterilaisen kirkontyöntekijää (joista pappeja 453) ja 272 helluntaiseurakunnan työntekijää (joista pastoreita tai saarnaajia 114). Tulokset julkaistiin viime syksynä Teologisessa aikakauskirjassa.

Tutkimuksessa kysyttiin vastaajan subjektiivista suhtautumista useisiin eri uskonnollisiin yhteisöihin asteikolla 1–5 sekä tiedusteltiin kontakteista ja yhteistyöstä niiden kanssa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan yhteisöjen välisiä suhteita ja niiden kehittymistä.

Kielteisyys helluntailaisuutta kohtaan on laskenut selvästi. Kun vuonna 1979 Harri Heinon  tekemän kyselyn mukaan luterilaisen kirkon työntekijöistä lähes kolmasosa suhtautui kielteisesti helluntailaisiin, nyt vastaava luku oli 12,2 prosenttia. Erittäin kielteisesti suhtautuvia oli vain 1,5 prosenttia.

Suurin muutos on tapahtunut kirkon lestadiolaisten työntekijöiden kohdalla. Kun vuonna 1979 heistä jopa 75–80 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa helluntailaisiin pääosin kielteisesti, Mantsisen kyselyssä 20 prosenttia vastasi samoin. Heinon tutkimuksessa 43 prosenttia kirkkoherroista suhtautui kielteisesti helluntailaisiin. Nyt prosenttiluku oli vain 9,3.

Rauhalliset liikkeet karsastavat karismaattisuutta

Kokonaisuudessaan tutkimukseen osallistuneista luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen työntekijöistä vain noin joka kymmenes ilmoitti suhtautuvansa kriittisesti (12,1% / 8,5%) toiseen osapuoleen. Kolmasosa vastaajista suhtautui toiseen neutraalisti (35,6% / 33,2%) ja hieman yli puolet myönteisesti (52,2% / 58,3%).

Voisi kuvitella, että helluntaiherätys saa eniten sympatioita luterilaisuuden konservatiivisesta ja karismaattisesta siivestä. Ne kirkon työntekijät, jotka olivat aktiivisia Kansan raamattuseurassa tai Hengen uudistus kirkossamme -liikkeessä, suhtautuivatkin positiivisimmin helluntailaisuuteen.

Toisaalta lestadiolaisen, evankelisen (SLEY) ja herännäisen herätysliikkeen yhteydessä olevat suhtautuivat helluntailaisiin kaikista kriittisimmin.

– Näiden yhteisöjen toimintakulttuuri eroaa helluntailaisuudesta, joka kyseenalaistaa heidän rauhallisemman tapansa harjoittaa uskontoa, Mantsinen kommentoi tutkimustulosta.

Vaikka asuinalueella ei ollut tilastollista merkitystä, positiivisimmin luterilaisuuteen suhtauduttiin suurimmissa kaupungeissa ja keskisuurissa helluntaiseurakunnissa.

Nuoremmat sukupolvet avoimempia

Vastaajien iällä oli merkitystä vain helluntailaisten asenteissa. Mitä vanhempi helluntaiseurakunnan työntekijä, yleensä sitä negatiivisemmin tämä suhtautui evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Negatiivisimmin suhtautuivat evankelistat ja saarnaajat. Lapsi- ja nuorisotyöntekijät olivat paljon myönteisempiä.

Mantsinen huomauttaa , että saarnaaja- ja evankelista-nimityksiä itsestään käyttävät kuuluvat usein vanhempiin sukupolviin.

– Heidän seurakuntakulttuurinsa on ollut kärkkäämpää, ja tapa toimia on ollut julistus- ja käännyttämiskeskeisempi kuin muilla seurakuntien työntekijöillä. Tämä aiheuttaa vastakkainasettelua.

Sen sijaan lapsi- ja nuorisotyössä luterilaisten ja helluntailaisten tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä.

– Lapsi- ja nuorisotyössä opillinen puhtaus ei ole ensisijainen murhe. Siksi yhteistyö kirkkokuntien välillä on näissä työmuodoissa helpompaa.

Kirkon työntekijöistä kanttorit olivat kriittisimpiä helluntailaisia kohtaan, diakonit myönteisimpiä. Mantsinen pitää oleellisena syynä sitä, että kanttorin työ ei vaadi yhteistyötä toisten yhteisöjen kanssa.

– Diakonit taas ovat tekemisissä helluntailaisten kanssa muun muassa ruoka-avun ja muun sosiaalisen työn parissa. Auttamista ja lähimmäisenrakkautta korostava työ edistää osapuolten välistä yhteisymmärrystä.

Kirkko on ”liberaali”, ”kankea” ja ”kriisissä”

Vastaajille esitettiin myös lista termejä ja kysyttiin, mitkä sanat kuvaavat hyvin toisen yhteisöä. Jopa 70 prosenttia luterilaisista katsoi sanojen ”raamattu-uskollinen” ja ”kristillinen” kuvaavan helluntaiherätystä. Kymmenen suosituimman sanan joukosta ainoa negatiivissävytteinen termi oli ”fundamentalistinen”. Sen valitsi reilu kolmannes luterilaisista vastaajista.

Helluntailaisten arvio luterilaisesta kirkosta oli kyseisen tehtävän perusteella paljon negatiivisempi. 70 prosenttia vastaajista ruksasi suosituimman sanan ”liberaali”, ja melkein yhtä moni sanan ”kriisissä”. Puolet vastaajista piti kirkkoa myös ”byrokraattisena” ja ”kankeana”.

Hieman yllättäen vain alle puolet helluntaivastaajista kuvasi luterilaista kirkkoa sanalla ”kristillinen”. Mantsisen mukaan tämäkin osoittaa, että vanhat vastakkainasettelut eivät ole kuolleet.

– Kyselyyn vastannut luterilainen pappi kertoi kuulleensa helluntaisaarnaajan suusta vieläpä yhteiskristillisessä tilaisuudessa, että niin sanottujen laitoskirkkojen edustajat eivät ole kristittyjä, Mantsinen kertoo.

Helluntailaisten vastauksissa myös heijastui ”perinteinen” käsitys kirkosta mekaanisena instituutiona leipäpappeineen.

Toisaalta myös erään helluntaiseurakunnan hallituksen puheenjohtaja kertoi, että saman alueen ”luterilainen kirkkoherra on erittäin helluntaivastainen ja lestadiolaisille olemme vääräoppisia”, vaikkakin ”henkilökohtaisella tasolla olemme puheväleissä”.

Mantsinen uskoo, että erimielisyydet henkilöityvät usein tiettyihin persooniin. Kokonaiskuva suhteiden kehittymisestä on kuitenkin myönteinen.

– Vaikka yhteisöt periaatteessa kilpailevat jäsenistä, monilla paikkakunnilla luterilaisten ja helluntailaisten välit ovat läheiset ja jäsenet vierailevat toistensa tilaisuuksissa.


Lari Launonen

Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan