Aika on parantanut helluntailaisten ja luterilaisten suhteita

Helluntailaisuutta tutkivan Teemu Mantsisen mukaan ajan kuluminen, luterilainen karismaattisuus sekä oppikeskustelut ovat tuoneet helluntailaisia ja luterilaisia lähemmäs toisiaan. Myös kristillisen yhtenäiskulttuurin murtuminen on synnyttänyt osapuolille yhteisen haasteen. Kuvituskuvissa Oulun tuomiokirkko.
Helluntailaisuutta tutkivan Teemu Mantsisen mukaan ajan kuluminen, luterilainen karismaattisuus sekä oppikeskustelut ovat tuoneet helluntailaisia ja luterilaisia lähemmäs toisiaan. Myös kristillisen yhtenäiskulttuurin murtuminen on synnyttänyt osapuolille yhteisen haasteen. Kuvituskuvissa Oulun tuomiokirkko.
Arkkipiispa estää helluntailaisten kokoukset Turun Akatemiantalolla. Helluntailaisia ei suostuta hautaamaan kirkon hautausmaalle. Helluntaisaarnaajat haukkuvat kansankirkon lapsikasteineen eksyttäjäksi ja Hengen sammuttajaksi.

Nämä sadan vuoden takaiset tapahtumat ovat enimmäkseen mennyttä aikaa. Uskontotieteilijä Teemu Mantsisen tutkimuksen mukaan helluntailaisten ja luterilaisten suhtautuminen toisiinsa on muuttunut huomattavasti positiivisempaan suuntaan lähivuosikymmeninä.

Mantsinen toteutti vuonna 2012 kyselyn, johon vastasi 1 125 evankelis-luterilaisen kirkontyöntekijää (joista pappeja 453) ja 272 helluntaiseurakunnan työntekijää (joista pastoreita tai saarnaajia 114). Tulokset julkaistiin viime syksynä Teologisessa aikakauskirjassa.

Tutkimuksessa kysyttiin vastaajan subjektiivista suhtautumista useisiin eri uskonnollisiin yhteisöihin asteikolla 1–5 sekä tiedusteltiin kontakteista ja yhteistyöstä niiden kanssa. Vastaajia pyydettiin myös kuvailemaan yhteisöjen välisiä suhteita ja niiden kehittymistä.

Kielteisyys helluntailaisuutta kohtaan on laskenut selvästi. Kun vuonna 1979 Harri Heinon  tekemän kyselyn mukaan luterilaisen kirkon työntekijöistä lähes kolmasosa suhtautui kielteisesti helluntailaisiin, nyt vastaava luku oli 12,2 prosenttia. Erittäin kielteisesti suhtautuvia oli vain 1,5 prosenttia.

Suurin muutos on tapahtunut kirkon lestadiolaisten työntekijöiden kohdalla. Kun vuonna 1979 heistä jopa 75–80 prosenttia ilmoitti suhtautuvansa helluntailaisiin pääosin kielteisesti, Mantsisen kyselyssä 20 prosenttia vastasi samoin. Heinon tutkimuksessa 43 prosenttia kirkkoherroista suhtautui kielteisesti helluntailaisiin. Nyt prosenttiluku oli vain 9,3.

Rauhalliset liikkeet karsastavat karismaattisuutta

Kokonaisuudessaan tutkimukseen osallistuneista luterilaisen kirkon ja helluntaiherätyksen työntekijöistä vain noin joka kymmenes ilmoitti suhtautuvansa kriittisesti (12,1% / 8,5%) toiseen osapuoleen. Kolmasosa vastaajista suhtautui toiseen neutraalisti (35,6% / 33,2%) ja hieman yli puolet myönteisesti (52,2% / 58,3%).

Voisi kuvitella, että helluntaiherätys saa eniten sympatioita luterilaisuuden konservatiivisesta ja karismaattisesta siivestä. Ne kirkon työntekijät, jotka olivat aktiivisia Kansan raamattuseurassa tai Hengen uudistus kirkossamme -liikkeessä, suhtautuivatkin positiivisimmin helluntailaisuuteen.

Toisaalta lestadiolaisen, evankelisen (SLEY) ja herännäisen herätysliikkeen yhteydessä olevat suhtautuivat helluntailaisiin kaikista kriittisimmin.

– Näiden yhteisöjen toimintakulttuuri eroaa helluntailaisuudesta, joka kyseenalaistaa heidän rauhallisemman tapansa harjoittaa uskontoa, Mantsinen kommentoi tutkimustulosta.

Vaikka asuinalueella ei ollut tilastollista merkitystä, positiivisimmin luterilaisuuteen suhtauduttiin suurimmissa kaupungeissa ja keskisuurissa helluntaiseurakunnissa.

Nuoremmat sukupolvet avoimempia

Vastaajien iällä oli merkitystä vain helluntailaisten asenteissa. Mitä vanhempi helluntaiseurakunnan työntekijä, yleensä sitä negatiivisemmin tämä suhtautui evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Negatiivisimmin suhtautuivat evankelistat ja saarnaajat. Lapsi- ja nuorisotyöntekijät olivat paljon myönteisempiä.

Mantsinen huomauttaa , että saarnaaja- ja evankelista-nimityksiä itsestään käyttävät kuuluvat usein vanhempiin sukupolviin.

– Heidän seurakuntakulttuurinsa on ollut kärkkäämpää, ja tapa toimia on ollut julistus- ja käännyttämiskeskeisempi kuin muilla seurakuntien työntekijöillä. Tämä aiheuttaa vastakkainasettelua.

Sen sijaan lapsi- ja nuorisotyössä luterilaisten ja helluntailaisten tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä.

– Lapsi- ja nuorisotyössä opillinen puhtaus ei ole ensisijainen murhe. Siksi yhteistyö kirkkokuntien välillä on näissä työmuodoissa helpompaa.

Kirkon työntekijöistä kanttorit olivat kriittisimpiä helluntailaisia kohtaan, diakonit myönteisimpiä. Mantsinen pitää oleellisena syynä sitä, että kanttorin työ ei vaadi yhteistyötä toisten yhteisöjen kanssa.

– Diakonit taas ovat tekemisissä helluntailaisten kanssa muun muassa ruoka-avun ja muun sosiaalisen työn parissa. Auttamista ja lähimmäisenrakkautta korostava työ edistää osapuolten välistä yhteisymmärrystä.

Kirkko on ”liberaali”, ”kankea” ja ”kriisissä”

Vastaajille esitettiin myös lista termejä ja kysyttiin, mitkä sanat kuvaavat hyvin toisen yhteisöä. Jopa 70 prosenttia luterilaisista katsoi sanojen ”raamattu-uskollinen” ja ”kristillinen” kuvaavan helluntaiherätystä. Kymmenen suosituimman sanan joukosta ainoa negatiivissävytteinen termi oli ”fundamentalistinen”. Sen valitsi reilu kolmannes luterilaisista vastaajista.

Helluntailaisten arvio luterilaisesta kirkosta oli kyseisen tehtävän perusteella paljon negatiivisempi. 70 prosenttia vastaajista ruksasi suosituimman sanan ”liberaali”, ja melkein yhtä moni sanan ”kriisissä”. Puolet vastaajista piti kirkkoa myös ”byrokraattisena” ja ”kankeana”.

Hieman yllättäen vain alle puolet helluntaivastaajista kuvasi luterilaista kirkkoa sanalla ”kristillinen”. Mantsisen mukaan tämäkin osoittaa, että vanhat vastakkainasettelut eivät ole kuolleet.

– Kyselyyn vastannut luterilainen pappi kertoi kuulleensa helluntaisaarnaajan suusta vieläpä yhteiskristillisessä tilaisuudessa, että niin sanottujen laitoskirkkojen edustajat eivät ole kristittyjä, Mantsinen kertoo.

Helluntailaisten vastauksissa myös heijastui ”perinteinen” käsitys kirkosta mekaanisena instituutiona leipäpappeineen.

Toisaalta myös erään helluntaiseurakunnan hallituksen puheenjohtaja kertoi, että saman alueen ”luterilainen kirkkoherra on erittäin helluntaivastainen ja lestadiolaisille olemme vääräoppisia”, vaikkakin ”henkilökohtaisella tasolla olemme puheväleissä”.

Mantsinen uskoo, että erimielisyydet henkilöityvät usein tiettyihin persooniin. Kokonaiskuva suhteiden kehittymisestä on kuitenkin myönteinen.

– Vaikka yhteisöt periaatteessa kilpailevat jäsenistä, monilla paikkakunnilla luterilaisten ja helluntailaisten välit ovat läheiset ja jäsenet vierailevat toistensa tilaisuuksissa.


Lari Launonen

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan