Yhdenkin ihmisen tähden

- Olen ainut Vapaakirkon lähetystoimistossa työskentelevä kokoaikainen työntekijä, joten minulla on aika monta hattua, lähetysjohtaja Nanna Rautiainen kertoo. Punainen päivänvarjo on muisto Aasiasta, jossa Rautiainen oli lähetystyössä. (Kuva: Mauri Päivinen)
- Olen ainut Vapaakirkon lähetystoimistossa työskentelevä kokoaikainen työntekijä, joten minulla on aika monta hattua, lähetysjohtaja Nanna Rautiainen kertoo. Punainen päivänvarjo on muisto Aasiasta, jossa Rautiainen oli lähetystyössä. (Kuva: Mauri Päivinen)
Kun Nanna Rautiainen reilu vuosi sitten valittiin Suomen Vapaakirkon lähetysjohtajaksi, hän näki tulevan työnsä yhdeksi suurimmaksi haasteeksi sen, kuinka saada lähetystyö jokaisen seurakunnan ja sen jäsenten yhteiseksi asiaksi. 

Näkemys on vain vahvistunut kuluneen vuoden aikana. 

– Lähetystyön ei tulisi olla vain yksi seurakunnan osa-alue tai asiasta innostuneen pienen lähetyspiirin juttu, mitä se valitettavasti monissa seurakunnissa on, Rautiainen toteaa. 

Toinen vuoden aikana kirkastunut tavoite on innostaa nuoria ja nuoria aikuisia niin lähettäjiksi kuin lähtijöiksi. 

– 30–40-vuotiaissa ja sitä nuoremmissa on selvästi vähemmän lähestysinnostusta kuin sitä vanhemmissa. Myös raja-aitoja uuden ja vanhemman sukupolven väliltä pitäisi saada kaadettua.


Lähetyksen polku rakenteilla

Rautiaisen näkemykset suomalaisten tekemän lähetystyön tilasta eivät perustu pelkästään kuluneen työkauden aikana hankittuun kokemukseen. Tuntumaa erityisesti Vapaakirkon työkenttään on kertynyt paitsi lähetystyöntekijän myös Vapaakirkon lähetystoimikunnan jäsenen rooleissa. 

– Vapaakirkon lähetysstrategian painopiste on perinteisesti ollut saavuttamattomissa kansanryhmissä eli niin sanotussa 10/40-ikkunassa. Se on edelleen suurin maailmanlähetyksen haaste; vain siihen panostamalla saamme saatettua loppuun Jeesuksen antaman lähetyskäskyn, lähetysjohtaja summaa. 

Täysin uutta strategiaa Nanna Rautiainen ei siis ole ryhtynyt puuhaamaan. Muita uusia avauksia on kuitenkin jo viritteillä.

Yksi niistä liittyy edellä mainittuun haasteeseen lähetysnäyn tartuttamisesta uudelle sukupolvelle. Sitä varten on jo keskusteltu lähetysasian entistä selkeämmästä sisällyttämisestä kirkkokunnan lapsi- ja nuorisotyön opetussuunnitelmaan.

– ”Lähetyksen polku” on vasta suunnitteluasteella, mutta tarkoituksena on, että kansainvälisyyskasvatus ja lähetysasia olisivat esillä pyhäkoulusta 25 ikävuoteen asti. 

– Pieni askel siihen suuntaan oli keväällä julkaisemamme Junnut, rukoillaan yhdessä -rukousmuistio, joka kannustaa lapsia rukoilemaan lähetystyöntekijöiden lasten puolesta.


Työ laajeni Suomeen

Kuluneen vuoden aikana uusia ideoita on tarvittu myös maahanmuuttaja- ja pakolaistyöhön. Joulukuussa Vapaakirkko järjesti keräyksen Kreikkaan tulleiden pakolaisten hyväksi yhteistyössä kreikkalaisen sisarkirkon kanssa. Kotimaassa Nanna Rautiainen rakenteli yhteistyötä Vapaakirkon diakoniajärjestö ViaDia ry:n ja paikallisseurakuntien kanssa. 

– Palkkasimme Suomessa tehtävään kansainväliseen työhön lähetystyöntekijöitä, mikä on uutta lähetyksellemme. 

Joiltain osin työn painopisteet ovat siis muutoksessa, vaikka suurin osa työstä näyttää jatkuvan tasaisen vakaana – kehitysyhteistyötä lukuun ottamatta. Viimesyksyiset kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset eivät kuitenkaan vaikuttaneet Vapaakirkkoon yhtä rajusti kuin moniin muihin toimijoihin, koska silloiset kehitysyhteistyöprojektit olivat niiden tapahtuessa jo muutenkin loppusuoralla. 

– Meidän ei tarvinnut keskeyttää yhtään projektia. Tosin emme myöskään saaneet yhtään uutta hankerahoitusta.


Verkostot vahvistuvat

Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys tulee esille yhä uudestaan Rautiaisen puheissa. Syksyn osalta lähetysjohtaja odottaa yhteistyön vahvistumista etenkin Vapaakirkon teologisen opiston kanssa. 

– Muutamme elokuussa saman katon alle Tampereen Teopolikseen. Verkostoituminen opettajien ja opiskelijoiden kanssa tuo varmasti synergiaetuja. 

Toinen tärkeä yhteistyön kehityskohde on lähettäjien ja lähtijöiden suhde. Vaarana on nimittäin se, että kun lähetit ovat ”poissa silmistä”, he ovat myös poissa mielestä. Tällöin seurakunta ei myöskään koe omistajuutta työstä. 

– Lähetystyöntekijöillä on oma vastuunsa etsiä kommunikoinnin keinoja. Teknologia toimii tässä hyvänä apuna. Yksi tapa pitää lä- hetit osana seurakunnan elämää on esimerkiksi soittaa heille jumalanpalveluksesta Skype-puhelu, lähetysjohtaja havainnollistaa.



Uusia tapoja löydettävä 

Viestinnän merkitystä ei muutenkaan voi korostaa liikaa. Rautiainen kertoo herättäneensä eräillä aluepäivillä hieman pahennusta sanomalla, että lähettikirjeiden lukeminen jumalanpalveluksessa pitäisi kieltää lailla. 

– Sen sijaan kuvien näyttäminen ja poiminnat lähettikirjeistä toimivat. Läheteiltä kannattaa pyytää myös videotervehdyksiä. Esimerkiksi kännykällä otettu epävirallinen video riittää. 

Rautiainen muistuttaa, että erityisesti uuden sukupolven saavuttamiseksi on löydettävä tapoja kommunikoida heidän kielellään ja heidän käyttämiensä kanavien kautta. 

– Eivät nuoret innostu, jos heitä pyytää lähetystoimikuntaan. Nuoria voi rohkaista mukaan lähetystyön tukemiseen pienin askelin, esimerkiksi pyytämällä apua videon näyttämiseen jumalanpalveluksessa. 

Nuoria saa innostettua myös määräaikaisiin lähetysprojekteihin, joita tänäkin kesänä Vapaakirkko järjestää kolmeen kohteeseen. 

– Aktioiden ei tulisi kuitenkaan olla vain nuorten juttu. Teimme lähetystyöntekijöille kyselyn, jossa selvitimme, kuinka hyväkuntoisia eläkeläisiä voisi hyödyntää lähetyskentillä. Esimerkiksi yksi pariskunta oli kolme kuukautta au pairina lähettiperheessä Aasiassa.


Monimuotoinen työkenttä 

Lyhytaikaisten lähetysprojektien lisääntyminen on Rautiaisen mielestä yksi tulevaisuuden trendi, joka liittyy osittain yhteiskunnassamme vallalla olevaan sitoutumattomuuteen. Silti aina löytyy myös niitä, jotka kokevat lähetyskutsua niin vahvasti, että ovat valmiita sitoutumaan työhön pitkäksi aikaa. 

– Esimerkiksi raamatunkäännöstyöllä on vahva perinne Vapaakirkossa, ja meillä on myös nuorta raamatunkääntäjäsukupolvea. Mutta lähetystyötä voi tehdä hyvin monella tavalla; ei ole vain yhtä polkua.

Nanna Rautiainen haluaakin pitää lähetystyön muodot mahdollisimman avoimina ja löytää kullekin kutsun saaneelle sopivan väylän toteuttaa sitä. 

– Muun muassa median ja teknologian käyttö avaavat uusia ovia, mutta toisaalta muslimienkin parissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että uskoon tulleilla on ollut yleensä jossain vaiheessa henkilökohtainen kontakti johonkin kristittyyn. Lähetettyjä työntekijöitäkin siis tarvitaan edelleen.


Työ ei ole turhaa 

Yksi tulevaisuuden lähetystyön painopiste on saavuttamattomista kansoista Suomeen tulleiden kristittyjen opetuslapseuttaminen ja varustaminen palaamaan kotimaahansa.

– Nyt eletään avainaikoja. Tarvitsemme siihen viisautta. 

Kaiken kaikkiaan työn menestyminen on kiinni nimenomaan Jumalan antamasta viisaudesta ja siunauksesta. Välillä saattaa tulla mieleen, onko seurakuntien mitään järkeä maksaa kuukausittain tuhansia euroja ja lähettää yksi ihminen toiselle puolelle maapalloa.

– Me emme tiedä Jumalan suunnitelmia. Kenties hän haluaa joskus, että investoimme tuhansia euroja, jotta yksikin ihminen kuulisi Jeesuksesta. 

Nanna Rautiaista on rohkaissut erityisesti yksi tapaus lähetyshistoriasta. Suomen Vapaakirkko lähetti 1970-luvulla Nepaliin yhden suomalaisen perheen, joka käänsi siellä yli 20 vuotta Uutta testamenttia yhdelle vähemmistökielelle sellaisen kansanryhmän parissa, jossa ei ollut yhtään kristittyä. 

– Nykyään siellä on kasvava missionäärinen seurakunta, jolla on näky toisten kansanryhmien tavoittamisesta myös oman maan rajojen ulkopuolella.


Elina Rautio


Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan