Mustarastas laulaa yhä

Mustarastas. Purjeenpaikkaaja. Sirppisiipi 2019.

Tuuli laulaa lähtijöille, kutsuu kauas kulkijoita. -- Ota heidät vastaan, purjeenpaikkaaja. Väsyneet, veneensä särkeneet.

Pitkän linjan gospel–folk-yhtye Mustarastas julkaisi viime vuonna uuden levyn. Purjeenpaikkaaja on yhtyeen yhdestoista albumi. Aineksia ammennetaan tuttuun tapaan suomalaisesta ja paikoin myös muiden maiden kansanmusiikista. Monipuoliseen soittimistoon kuuluvat niin nyckelharpa, tinapillit, didgeridoo, harmonikka kuin eri kielisoittimetkin. Teksteissä toistuvat luontoaiheet. Kerronnassa hyödynnetään kansanmusiikille ominaista tarinointia.

Yhtyeen keulahahmo, laulaja–kitaristi Kari Haapala, on kokenut laulunkirjoittaja, jonka tuotantoa on julkaistu esimerkiksi rippikoululaisille tutussa Nuoren seurakunnan veisukirjassa ja laulukirjassa Elämän siiville. Albumin lauluista lähes puolet on hänen käsialaansa. Tällä levyllä huomio kiinnittyy oivalliseen harmoniankuljetukseen ja hallittuihin kokonaisuuksiin.

Muusikoiden ammattitaito näkyy. Viuluosuuksia on paljon, ja ne ovat upeaa kuunneltavaa. Lämpimät, syväsointiset säestysäänet, nopeakulkuiset solistiset osuudet, laulavat melodiat. Läsnäolo, herkkyys ja reaktiokyky ihastuttavat. Viulisti Laura Airola soittaa levyllä myös nyckelharpaa.

Kitaraa, busukia ja mandoliinia soittaa Aki Hauru, bassoja, perkussioita ja didgeridoota Tiro Rohkimainen, harmonikkaa Kerttu Vuento, tinapillejä Reetta Kaila, kellopeliä ja bodhrania Susanna Eronen, joka on Kari Haapalan ohella toinen laulusolisteista. Kahdessa laulussa vierailee kanteletta soittamassa Ilona Hauru.

Albumin helmiä on kansansävelmään pohjautuva Tarina ensimmäisestä joulusta. Säestyksen yksinkertainen, staattinen rytmikuvio luo kontrastin polveilevalle melodialle. Susanna Erosen ääni on heleä ja kuulas – siinä soivat rauha ja läsnäolo. Viulun lämmin sointi täydentää kokonaisuutta. Pelkistetty sovitus toimii mainiosti ja tekee tilaa sointiväreille. Myös laulussa Revontulet olisi pelkistetympi toteutus voinut olla hyvä ratkaisu.

Levylle on sisällytetty uusi sovitus irlantilaisklassikosta Be thou my vision. Eronen osoittaa siinäkin vahvuutensa tulkitsijana. Keskimmäisissä säkeistöissä mukaan tulee kiireen tuntua – osin kitarakompin takia –, ja rauha rikkoutuu. Joissakin kappaleissa soitinnus on onnistunut erinomaisesti. Upeasti soivat esimerkiksi laulujen Jos näkisin ja Maalasin meidät nurkkaan instrumentaaliosuudet. Viimeksi mainitussa ilahduttavat muun muassa virtuoottiset soitinsoolot.

Sanoituksissa on paljon vertauksia ja kielikuvia – ne tarjoavat ajateltavaa pitkäksi aikaa. Kuulijan kannalta on harmillista, että lyriikoita ei ole sisällytetty levynkansiin. Verkostakaan niitä ei aivan helpolla löydä. Mustarastas perustettiin vuonna 1994. Vuosien varrelle on mahtunut myös hiljaiselon jaksoja. Loppuvuodesta Mustarastas käynnisti 25-vuotisjuhlakiertueen.

Inkeri Tuikka