"Yhdyskuntaseurakuntien ei tarvitse huomioida AVIn asettamia yleisörajoituksia" - Helluntaikirkko vetoaa kokoontumislakiin
Suomen Helluntaikirkko totesi tällä viikolla, etteivät uskonnollisten yhdyskuntien seurakuntien jumalanpalvelukset ole aluehallintovirastojen yleisötilaisuuksia koskevien kieltojen piirissä.
– Epidemian aikaisemmassa vaiheessa useimmat seurakunnat noudattivat rajoituksia vapaaehtoisesti, Helluntaikirkon lakityöryhmän jäsen, varatuomari Markku Luoma kuvailee.
– Tilanteen nyt jatkuessa Helluntaikirkon seurakunnat samoin kuin luterilaisetkin seurakunnat ovat alkaneet pitää kiinni oikeudestaan järjestää jumalanpalveluksia kieltojen estämättä.
"Helluntaiseurakunnat jakaantuvat nyt kahteen leiriin."
Vapaakristilliset seurakunnat ovat kiristyneessä pandemiatilanteessa toimimassa eri tavoin. Osa seurakunnista vähentää jumalanpalvelusten osallistujamäärää, osa on siirtynyt aiemmasta korona-ajasta tuttuihin verkkojumalanpalveluksiin, eikä saleihin toistaiseksi oteta yleisöä.
Koronapassi on tällä hetkellä käytössä yksittäisissä seurakunnissa, kuten Turussa toimivassa vapaakirkollisessa Hopeseurakunnassa. Sen jumalanpalvelukset järjestetään teatterissa, joka edellyttää passin käyttöä.
Joissakin seurakunnissa on käytössä menettely, jossa yhdistellään uskonnonvapauslain mahdollistamaa kokoontumista omaehtoisiin rajoituksiin, kuten istumisjärjestelyihin.
Osassa seurakunnista on käytössä ”henkinen koronapassi”. Turun helluntaiseurakunta suositteli jo marraskuun puolessavälissä, että ”rokottamattomat seuraavat jumalanpalveluksiamme etäyhteyksien kautta”.
– Näin mahdollistamme rokotetuille jumalanpalveluksiin osallistumisen ilman 50 henkilön ylärajaa ja suojelemme rokottamattomia tartuntavaaralta, seurakunnan tiedotteessa suositeltiin viitaten aluehallintoviraston asettamiin rajoituksiin.
Eri aluehallintovirastot ovat ilmoittaneet kokoontumisten henkilömääriin rajoituksista, joita voidaan kiertää ottamalla käyttöön koronapassi. Miksi seurakunnat voivat nyt jättää nämä AVIn linjaukset huomiotta?
– Uskonnollisen yhdyskunnan seurakunnan tilaisuudet eivät ole tartuntatautilain 58§:n rajoituksen alaisia sen vuoksi, että seurakunnan järjestämät tilaisuudet eivät ole kokoontumislain 2 §:n mukaan yleisötilaisuuksia, Markku Luoma avaa pykäliä.
Jumalanpalveluksissa on kysymys ”yhdyskunnan tunnusomaiseen toimintaan kuuluvasta tilaisuudesta, joka järjestetään julkista uskonnonharjoitusta varten yhdyskunnan omissa tai niitä vastaavissa tiloissa”.
Helluntaiseurakunnat jakaantuvat asiassa kahteen leiriin: laki ”suojelee” vain rekisteröityneen yhdyskunnan jumalanpalveluksia. Suurin osa helluntaiseurakunnista toimii kuitenkin juridisesti yhdistyksinä. Niitä AVIn linjaukset koskettavat sellaisinaan.
Helluntaikirkkoseurakunnat eivät ole yksissä tuumin jatkamassa tilaisuuksia tavalliseen tapaan. Esimerkiksi Jyväskylän helluntaiseurakunta ilmoitti itsenäisyyspäivän alla, että ”vaikka kokoontumisrajoitukset eivät koske uskonnollisten yhdyskuntien seurakuntien jumalanpalveluksia –– seuraamme viranomaisten ohjeita ja suosituksia, ja rajaamme useiden kirkkokuntien linjaa mukaillen tilaisuuksiemme osallistujamäärän kolmannekseen normaalista kapasiteetista”. Jyväskylän tapauksessa saliin otetaan jumalanpalveluksissa 200 kuulijaa. Lasten toimintaa jatketaan tavalliseen tapaan.
Nyt helluntaiseurakunnissa on siis tehtävä ratkaisuja jumalanpalvelusten muodosta. Helluntaikirkko on uudessa tilanteessa ollut vahvasti toiminnan jatkamisen puolella kokoontumislakiin vedoten.
Onko mahdollista, että tilanne muuttuu ja viranomaiset voisivat kieltää seurakuntia kokoontumasta?
– Tiettävästi suunnitteilla ei ole sellaisia muutoksia, joiden perusteella uskonnollisten yhdyskuntien seurakuntien jumalanpalvelusten kieltäminen olisi mahdollista, Markku Luoma arvioi.
Koronapassia ei otettane käyttöön laajasti
Ristin Voiton kyselyssä toissa viikolla vähemmistö helluntaiseurakuntien pastoreista ja johtohenkilöistä kannatti koronapassin käyttöönottoa, vaikka sillä voitaisiin välttää jumalanpalvelusten yleisörajoitukset. 69:stä kyselyyn vastanneesta kolmannes olisi valmis ottamaan passin käyttöön.
– Jakava elementti. Mielipiteissä on rajuja eroja, vaikka enemmistö onkin rokotettuja, eräs vastaajista kirjoitti.
– En haluaisi olla ovella estämässä ihmistä tulemasta jumalanpalvelukseen, toinen linjasi.
Vastauksissa huokui halu ymmärtää niitä, jotka rokotepelosta johtuen eivät ole ottaneet koronarokotetta.
– Paavalin mukaan heikkouskoisia – eli sellaisia, jotka eivät omantunnon tai pelon vuoksi voi jotakin tehdä – tulisi hoivata eikä hylätä. Kristinuskon kokonaissanoma tukee vahvasti heikompien puolella seisomista, eräs vastaajista kuvaili. (AT)
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...