Yhä useampi tyttö pääsee kouluun Nepalissa

Monet suomalaiset ovat auttaneet rakentamaan Ramgopalpurin kyläkoulua Eväät elämään -keräyksen kautta. Nykyään se on alueensa mallikoulu, jossa on rohkaistu erityisesti kastittomia tyttöjä koulunpenkille. Kuva: Fidan arkisto
Monet suomalaiset ovat auttaneet rakentamaan Ramgopalpurin kyläkoulua Eväät elämään -keräyksen kautta. Nykyään se on alueensa mallikoulu, jossa on rohkaistu erityisesti kastittomia tyttöjä koulunpenkille. Kuva: Fidan arkisto

Fida on ollut muka­na Nepalin koulu­jen kehittämistyös­sä yli kymmenen vuotta. Työtä tehdään paikallisten kumppanien kanssa, ja tulokset syntyvät ruo­honjuuritasolla.

 

– On kyse lasten oikeudesta hy­vään koulutukseen. Olemme voi­maannuttamassa ja tukemassa vanhempia, kouluja, kyläyhtei­söjä ja viranomaisia toimimaan, jotta jokainen pääsisi laadukkaan opetuksen piiriin, Fidan Nepalin maakoordinaattori Vesa Mättö kertoo.

 

Työtä tehdään Sarlahin, Dha­nushan ja Mahottarin lääneissä Intian rajan tuntumassa. Tuettavat yhteisöt ovat maithilinkieli­siä vähemmistöjä, joihin kuuluu muun muassa kastittomia dalite­ja ja alakastisia janajateja.

 

Dhanushan läänin Bateshwa­rin koulun virkaa toimitti yhteis­työn alkaessa pelkkä bambumaja. Nyt pihapiirissä on päärakennuk­sen lisäksi kolme muutakin kou­lurakennusta.

 

– Koulut ovat voimaantu­neet hakemaan valtion rahoitus­ta koulurakennuksilleen. Tehtävämme on olla tukena ja kulkea rinnalla. Sitä on kestävä kehitys, Mättö toteaa.

 

 

Tytöt haluavat valmistua

Fidan tukema Ramgopalpurin koulu valittiin vastikään kunnan parhaaksi kouluksi, ja sitä pide­tään nykyään alueensa mallikou­luna.

 

Huomionarvoista on tyttöjen määrän kasvu viimeisten nel­jän vuoden aikana. Vuonna 2014 koulun oppilaista 130 oli poikia ja 125 tyttöjä. Nyt, neljä vuot­ta myöhemmin, poikia on 143 ja tyttöjä 217.

 

Tyttöjen koulunkäynti ei ole Nepalissa mikään itsestäänsel­vyys. Perinteisesti tyttöjen tehtävänä on ollut auttaa koti- ja pel­totöissä. Vakavimpia ongelmia ovat olleet lapsiavioliitot ja ih­miskauppa.

 

Yksi osa työtä on perheiden va­listaminen. Asenteet ja käytännöt muuttuvat, kun vanhemmat tule­vat tietoisiksi jokaisen lapsen oi­keudesta koulunkäyntiin.

 

– Tytöt kyllä haluavat opiskella ja käydä koulunsa loppuun, Vesa Mättö sanoo.

 

 

Laadukasta opetusta

Aluksi tavoitteena oli tarjota jo­kaiselle lapselle mahdollisuus koulunkäyntiin. Nyt työ on men­nyt eteenpäin. Keskeiseksi tavoit­teeksi on noussut se, että oppilaat saavat laadukasta opetusta ja val­mistuvat koulusta.

 

– Koulunkäynti on paljon muu­takin kuin rakennus. Olemme mukana opettajien kouluttamisessa ja kouluhallinnon kehittä­misessä, Mättö kertoo.

 

Kouluihin on saatu virallisen koulutuksen saanutta opetushen­kilökuntaa. Menetelmät ja mate­riaalit ovat muuttuneet lapsiys­tävällisiksi. Väkivaltaa ei käytetä enää kurinpitotilanteissa.

 

Dhanushan ja Mahottarin kou­lulaiset saavat opetusta nepalin kielen sijaan omalla äidinkielel­lään, maithilin kielellä. Muutos­ten seurauksena oppimistulokset ovat parantuneet ja koulunkäynti muuttunut säännölliseksi.

 

– Aiemmin koululla oli pie­ni merkitys yhteisössä. Nykyään koulut ovat tärkeitä paikkoja ja yhteisiä ylpeyden aiheita. Joille­kin kouluille lapset tulevat vapaa-ajallakin viettämään aikaa, koska koulu on niin kiva paikka.

 

 

Maailman lapset kouluun

Helluntailainen kehitysyhteistyö parantaa lasten oikeuksia maail­man köyhimmillä alueilla. Fida kehittää Nepalissa 40:tä koulua, ja työ vaikuttaa noin 12 000 lap­sen elämään. Eri puolilla maail­maa Fidan kautta noin 50 000 lapsen mahdollisuus käydä kou­lua paranee.

 

 

Elina Ojala




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja