Pastori ja
mentori Kenno Leierin mukaan suurin ero Suomen ja Viron
seurakuntaistutusprosessissa on nähtävissä siinä, millä hierarkiatasolla
istutukset ovat työn alla.
– Suomessa istuttajat toimivat usein yksin.
Seurakunnanistutus elää vain puhetasolla kirkkokuntien ja liikkeiden johdossa,
suomalais-virolainen Leier sanoo.
– Virossa myös valtakunnalliset johtajat ovat priorisoineet
seurakunnan istuttamisen tärkeäksi. Tämä kertoo siitä, että ajatus on lyönyt
läpi eri tavalla kuin Suomessa.
Seurakunnanistutuksen parissa touhuaa Virossa moninainen
porukka.
– Joukossa ei ole vain nuoria. Löytyy hyvin erilaisia
ryhmiä, jotka ovat lähteneet liikkeelle.
– Erikoisin on kenties melko pitkään toiminut kuoro, joka on
nyt myös alkanut istuttaa seurakuntaa.
Virossa on tällä hetkellä työn alla kolmisenkymmentä seurakunnanistutusprojektia.
Osa niistä on jo toimivia seurakuntia, osan kanssa vasta tutkitaan maaperää.
Maallistunut maa
Monilla suomalaiskristityllä on muisto 1990-luvun Virosta,
jossa oltiin suhteellisen avoimia evakeliumille ja kristillinen usko kiinnosti
sosialismin hellittäessä.
Valitettavasti Viro kuuluu nykyisin Euroopan maallistuneimpiin
maihin. Jos Suomessa voidaan puhua vielä jonkinlaisesta
kansankristillisyydestä suurimman osan väestöstä kuuluessa kirkkoon, Virossa
voitaneen puhua pikemminkin kansanuskonnottomuudesta. Vain kymmenisen
prosenttia virolaisista kuuluu maan luterilaiseen kirkkoon, suunnilleen saman
verran ortodokseihin.
Tutkija Ringo Ringveen mukaan uskonto ”poistui”
virolaisten elämästä vähitellen 1940-luvun neuvostomiehityksen alkaessa.
Ennen toista maailmansotaa 80 prosenttia virolaisista kuului kirkkoon.
Nykyisin 54 prosenttia Viron asukkaista ”ei koe yhteyttä mihinkään
uskontoon”.
Luterilaiset myös liikkeellä
Viron seurakunnanistutuksen yksi erityispiirteistä on, että
luterilainen kirkko on yksi aktiivisista toimijoista.
Luterilaiset seurakunnat ovat perinteisesti sijainneet kaupunkien
keskustoissa ja matkailijakin erottaa Tallinnan siluetissa monta kirkontornia
laivan lähestyessä satamaa.
– Luterilaiset ovat menneet nyt lähiöihin ja kehyskuntiin.
Tallinnan ympäristöön on syntynyt viime vuosina noin viisi uutta luterilaista
seurakuntaa, Kenno Leier kuvailee.
Kansainvälisyys auttaa
Voiko yksi syy virolaisten istutusintoon olla se, että
vanhat seurakunnat ovat lyhyemmmän toimintahistoriansa vuoksi notkeampia ja
vapaampia traditioista?
– Tilanne on pikemminkin täysin päinvastainen, Kenno Leier
naurahtaa.
– Seurakunnat ovat Virossa hyvin perinteisiä. Siellä
eletään todella konservatiivisessa kulttuurissa. Jossain muualla on oltava
syy, miksi istuttamisesta on innostuttu.
Minkälainen on tyypillinen uusi seurakunta Virossa?
– Jumalanpavelus ei ole keskiössä. Seurakunta kokoontuu
usein kodeissa tai pienissä tiloissa, Leier kuvailee.
Yksi onnistumisista on ollut muun muassa Tallinnan yhteisöt
-seurakunta. Se koostuu useista pienemmistä ryhmistä. Yhteisö on profiloitunut
kohtaamaan kulttuuriväkeä – muusikoita ja ”hipstereitä”.
Yksi tavoittava profiili on myös ollut rento
kansainvälisyys: virolaisille pidetään tilaisuuksia englanniksi.
– Näyttäisi siltä, että monen nykyvirolaisen on helpompi
lähestyä kristillisyyttä englanniksi kuin omalla kielellä.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...