Virkistystä myös sielulle

Johanna Ekon, Leevi Ojalan ja Elli Ekon hiihtolomaviikkoon kuului muun muassa liukulumikenkäilyä. Kairosmajalla vuodesta 1989 vieraillut Johanna Ekko arvostaa keskuksen levollista tunnelmaa. Kuva: Heikki Salmela
Johanna Ekon, Leevi Ojalan ja Elli Ekon hiihtolomaviikkoon kuului muun muassa liukulumikenkäilyä. Kairosmajalla vuodesta 1989 vieraillut Johanna Ekko arvostaa keskuksen levollista tunnelmaa. Kuva: Heikki Salmela

Kairosmajan ul­koiluvälinevaras­tolla käy kuhina. On ensimmäinen hiihtolomaviik­ko, ja matkailuyritykseen on saa­punut noin 60 ihmistä eri puolil­ta Suomea.

 

Pelkosenniemellä Pyhä-Luos­ton kansallispuiston ja Pyhätun­turin hiihtokeskuksen vieressä si­jaitseva Kairosmaja on yksi niistä lappilaisista matkailu- ja majoi­tusyrityksistä, joiden toiminnan taustalla on hengellinen näky.

 

Tänäänkin päiväohjelma on al­kanut aamuhartaudella pihapii­rissä sijaitsevassa Revontulikap­pelissa. Illalla kappelissa järjeste­tään Ilosanoman ilta.

 

– Kairosmajan kristillisyys on meille tärkeä juttu. Täällä on iha­na ja levollinen tunnelma. Lisäksi täällä voi luottaa, että myös lapsil­la on turvallista, Nakkilasta saa­punut Johanna Ekko kertoo.

 

Hän lukeutuu Kansan Raamat­tuseuran omistaman matkailu­yrityksen vakiovieraisiin; ensimmäiset kokemukset paikasta ovat 1980-luvulta.

 

Vaikka Kairosmaja tarjoaa mo­nipuolista leiri-, kurssi- ja muuta ohjelmatoimintaa, useimmat vie­raat tuntevat keskuksen kristilli­sen taustan, johtaja Auli Narki­lahti arvioi.

 

Vuonna 1986 valmistunut Re­vontulikappeli on toiminnaltaan laajin tunturikappeli ja suosit­tu vierailukohde: pyhäkön sisällä on viime vuosina käyty yli 20 000 kertaa vuodessa. Osa tulee sin­ne hartaustilaisuuteen, konsert­tiin tai perhejuhlaan – osa muu­ten vain hiljentymään ja katsele­maan.

 

Kappelin lisäksi hengellisyys näkyy päärakennuksen sisustuk­sessa.

 

– Asiakaskuntamme on monin tavoin hyvin kirjavaa. Osa vierais­tamme on pitkään uskossa olleita, mutta mukana on myös niitä, jot­ka eivät näistä asioista paljoakaan tiedä, Narkilahti kertoo.

 

– Lisäksi kahvilassamme ja ti­laisuuksissamme käy muualla majoittuvia ihmisiä. Aika paljon on sellaisia, jotka tulevat ikään kuin vahingossa. Se on mukavaa. Ulkomaisia ryhmiä varten olem­me hankkineet kappeliin erikie­lisiä Raamattuja, että Sanaa olisi tarjolla heillekin.

 

Matkailuyritys tekee paljon yh­teistyötä seurakuntien kanssa, ja osa ryhmistä on seurakuntien or­ganisoimia. Sesonkiviikkoina ryh­mänjohtajat ovat usein evanke­listoja ja pappeja, jotka pitävät aamu- ja iltatilaisuudet ja retkei­levät päivisin vieraiden kanssa. Usein on tarjolla myös mahdolli­suuksia sielunhoitoon.

 

– On mahtavaa, kun joku on kertonut saaneensa kuulla tääl­lä evankeliumin vapauttavan sa­noman.

 

 

Tukikohta Siltala

Hengenravintoa lomalaisille tar­joavat myös Ylläksellä toimivan Siltalan lomakeskuksen omista­jat Pekka ja Inkeri Vaattovaara. Yrittäjä-evankelistan perikuvaksi luonnehdittu Pekka Vaattovaara, 74, on Länsi-Lapin tunnetuimpia helluntailaisia, pitkäaikainen säh­köalan yrittäjä ja entinen kunnal­lispoliitikko.

 

Nettisivuillaan Siltalan loma­keskus kertoo tarjoavansa ”lo­manviettopaikan terveeltä poh­jalta sielun, hengen ja ruumiin tarpeisiin”.

 

Tämän vuoden hiihtolomaviik­kojen aikana keskuksessa majoit­tuu kahdeksan ryhmää sekä per­heitä. Ryhmistä vain muutama on jonkun kristillisen yhteisön kokoama. Uskonasiat ovat silti jol­lakin tavalla esillä joka ryhmän kanssa, Pekka Vaattovaara kertoo.

 

– Meillä on kaikille ryhmille Ta­lon ilta -tilaisuus, jossa kerromme toiminnan taustalla olevasta hen­gellisestä tarkoituksesta. Sesonki­aikana on lisäksi muuta hengel­listä ohjelmaa. Päivisin olemme ryhmien mukana eri kohteissa, ja usein silloinkin nämä asiat nou­sevat esille.

 

Toisinaan Siltala toimii lähi­seudulla kristillisiä tilaisuuksia pi­tävien ryhmien tukikohtana.

 

– Nytkin meillä majoittuu joen­suulainen yhteiskristillinen kuo­ro, jonka kanssa järjestämme ti­laisuuksia ympäristössä.

 

Vaattovaarojen kokemuksen mukaan tarjonnalle on kysyntää.

 

– Kun pidämme tilaisuuksia paikallisessa kappelissa, siellä saattaa olla jopa parisataa henki­löä ja iso joukko uskosta osatto­mia mukana.

 

 

Ristin juurella hiljentyen

Enontekiöllä Leppäjärven kylässä toimiva Kelotin Rantamajat jär­jestää niin ikään hengellisiä ta­pahtumia, kuten raamattuviik­koja ja rukouspäiviä. Hiihtolo­ma-aikana tällainen ohjelma on kuitenkin pinnalla keskimääräis­tä vähemmän.

 

Yksi syy tähän on hiihtoloma­kauden vierasprofiili, joka poik­keaa Kairosmajasta ja Siltalasta: noin 70 prosenttia Rantamajojen majoittujista on ulkomaalaisia.

 

– Pihapiirissä sijaitsevassa Ko­takirkossa meillä ei ole toimin­taa talvella. Ruokasalissa pidetään silloin tällöin helluntaiseu­rakunnan tilaisuuksia, ja niihin toki myös matkailijat ovat terve­tulleita. Kesällä ja syyslomien ai­kaan hengellistä ohjelmaa on sil­ti selvästi enemmän, yrittäjä Jor­ma Laulumaa kertoo.

 

Laulumaa omistaa Rantama­jat yhdessä Helli-puolisonsa, poi­kansa ja miniänsä kanssa.

 

Ulkomaalaisille matkailijoille ”Majoilla” on tarjolla ilmaista hen­gellistä kirjallisuutta kuten Gideo-neiden lahjoittamia Uusia testa­mentteja.

 

– Esimerkiksi viime yönä meil­lä oli yöpyjiä Taiwanilta, Rans­kasta, Saksasta ja Romaniasta. Matkailijat ottavat mielellään Uu­sia testamentteja. Lisäksi meillä on tarjolla muitakin materiaaleja eri kielillä. Suomalaisille on tar­jolla muun muassa Hyvä Sano­ma -lehteä, Jorma Laulumaa lu­ettelee.

 

Kristinuskon sanomaa viestit­tää omalla tavallaan myös Ranta­majojen takana kohoavan Liian­kivaaran huipulle pystytetty kol­mimetrinen puuristi. Risti näkyy koko kylälle ja Norjaan meneväl­le maantielle. Talvellakin monet matkailijat käyvät hiihtelemässä maamerkillä.

 

– Rististä tulee joskus puhetta turistien kanssa. Myös Kotakirk­komme kiinnostaa, vaikka se ei ole talvella käytössä.

 

 

Ihmisillä erilaisia tarpeita

Pohjois-Suomen matkailu on kasvanut viime vuosina voimak­kaasti. Lapissa ja Koillismaal­la käy pelkästään kevään hiihto­loma- ja pääsiäissesongin aika­na satojatuhansia matkailijoita. Tämä tarkoittaa valtavaa mah­dollisuutta tavoittavalle hengelli­selle työlle.

 

Lomalla, vieraassa paikas­sa ja outojen ihmisten seurassa elämän peruskysymysten pohtimiselle näyttäisi myös olevan enemmän tilaa kuin tutuissa ar­kiympyröissä. Ilmiö on sama kuin suomalaisturisteilla etelän aurin­korannikoilla.

 

– Kun ihmiset tulevat lomal­le, he pysähtyvät ihan eri taval­la miettimään omaa elämäänsä ja asioita nousee pintaan, Kairosma­jan Auli Narkilahti arvioi.

 

Vaikeuskerrointa hengellisen ohjelman laatimiseen lisää se, että nykyään kristinuskon tunte­muksen ääripäät näyttävät olevan yhä kauempana toisistaan. Osa matkailijoista tietää uskonasiois­ta enemmän kuin monet papit, ja sitten on niitä, joiden tiedot ovat hyvin ohuet.

 

– Tämä asettaa haasteita tee­maviikkojen vetäjien valitsemi­selle. Kairosmajalla tavoitteemme on, että Jumala saisi tehdä täällä omaa armollista työtään, Narki­lahti toteaa.

 

Ihmisläheisyyttä ja luonnolli­suutta korostaa myös Pekka Vaat­tovaara. Siltalassa hengelliset

asiat ovat esillä ja tarjolla mutta ei­vät päällekäyvällä tavalla. Tästä on tullut hyvää palautetta sekä asiak­kailta että paikallisilta yrittäjiltä.

 

– Täällä on paljon kansallisuuk­sia ja lähetyskenttä odottamassa. Kappeleita on tarjolla vuokratta­vaksi. Mutta pitää olla viisautta ja herkkyyttä: ihmisten kimppuun ei saa hyökätä. Siltalassa olemme joutuneet panemaan ovet kiin­ni muutamille, jotka ovat vääräl­lä tavalla suolanneet matkailijoi­ta. Teettää työtä paikata heidän jälkiään ja rakentaa luottamus uu­destaan.

 

Viime vuosina Lapin turisti­kohteissa on alettu kehittää myös kesämatkailua. Pekka Vaattovaa­ra on vastannut trendiin osallistu­malla Levillä kesäkuussa järjestet­tävän yöttömän yön hengellisen musiikin festivaalin luomiseen.

 

 

Heikki Salmela



Muut
9/2018

MuutMuun muassa teoksista Virta­hepo olohuoneessa, Ihminen ta­vattavissa ja Saat sen mistä luo­vut tunnetun terapeutti-kirjai­lija Tommy Hellstenin Tähän olen tullut - kirja merkityksen löytämis...
MuutEdes pitkä jäsenyys ei takaa osallisuuden kokemista seurakunnassa. Kuulumisen tunne voi kasvaa muun muassa johtajuutta, avoimuutta ja rakenteita parantamalla.
Muut”Jumala odottaa turhilta po­luilta”, sanoo näyttelijä Ritva Oksanen (Elämä 2/2018).

– Usko on yksinkertainen asia, siitä on turha tehdä liian monimutkaista, sanoo teatt...
MuutLeevi Ahopellon sydämen asiana on kertoa evankeliumia laulamalla. Hän uskoo, että hengellinen musiikki voi avata sisimmän portit.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan